Aitajuoksija Annimari Korte avasi kisakautensa Jyväskylässä yleisurheilun Harju cupissa tiistaina.
Aloitus oli räväkkä, sillä alkuerälähdössä Korte löi tiskiin ajan 12,90. Loppukilpailussa hän kellotti 12,88.
Aiturin oma reaktio oli kenties hieman yllättävä.
– En kyllä ihan tyytyväinen aikaan ole, Korte sanoo IS:lle ja naurahtaa perään.
– Pitäisi aina osata ajatella realiteetteja, sillä tämä on paras tulokseni kolmeen vuoteen. Silti kumpikaan juoksu ei oikein onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Tuntuu, etten oikein palautunut kunnolla viikonlopun kovista treeneistä. Ihan hyvä, mutta...
Perfektionistin tuskaa, siis.
– Paras aika kolmeen vuoteen, mutten osaa olla tyytyväinen, kun tiedän, että pystyn paljon parempaan. Molemmissa juoksuissa tuli huono lähtö, ja alkuun muutama vastaponnari. Ne söivät aikaa.
Vauhti oli kaikesta huolimatta kovaa, sillä Kortteen vuonna 2019 juoksema SE-aika on 12,72. Hänen viime kauden parhaansa oli 13,10.
Korte uskoo olevansa ennätyskunnossa – mikä lupailee siis SE-vauhtia.
– Uskon, että kesäkuun aikana tulee uusi oma ennätys. Nyt pitää vähän keventää ja palautua, että ajat alkavat tulla.
Korte muistuttaa, että myös Euroopan hallimestari Reetta Hurske on todella kovassa iskussa.
– Reettakin voi rikkoa sen. Juuri nyt SE on minun nimissäni, yritän rikkoa oman ennätykseni. Ei sitä tiedä, onko se enää Suomen ennätys, kun rikon sen.
Lue lisää: Annimari Korte huippuvauhdissa Jyväskylässä! Tykitti kaksi kivikovaa aikaa
Vaikuttaakin siltä, että Kortteen viime kauden tuskat ovat takanapäin. Silloin koko kausi meni pitkälti pilalle koronan jälkioireiden vuoksi. Tämän lisäksi hänen molemmat takareitensä leikattiin.
– Olin pari kuukautta sairauslomalla. Tilanne jälkioireiden kanssa oli pahimmillaan se, etten jaksanut edes kävellä portaita ylös. Syyskuussa pääsin vasta kasvattamaan kuntoa, että voisin edes treenata. Lähtökohdat olivat vaikeat, mutta homma on selvästi toiminut, kun olen kahdeksassa kuukaudessa päässyt tällaisiin tuloksiin.
Kortteen valmennusta helpotti myös uusi valmentaja: hän itse. Juoksija alkoi viime syksynä vastata omasta treenaamisestaan, ja valmentaja-Korte saa urheilija-Kortteelta toistaiseksi puhtaat paperit. Ja miksei saisi, kun tulosta tulee.
– Otin kaikkien huippuvalmentajieni opeista asioita, jotka sopivat juuri minulle. Jätin kaiken ylimääräisen pois – sellaisen, josta en koe olevan mitään hyötyä. Olen sen verran vanha urheilijaksi, että pitää keskittyä tasan siihen, mistä on hyötyä, 35-vuotias Korte jatkaa.
Korte kertoo vähentäneensä treenejä määrällisesti huomattavasti. Nyt hän panostaa tarkasti harjoitteiden laatuun ja tehokkuuteen.
– Nuorena pitää rakentaa pohjat, mutta onneksi ne on rakennettu aiemmin hyvin. 35-vuotiaana en muutenkaan pysty treenaamaan yhtä paljon kuin vaikkapa 30-vuotiaana. Myös palautuminen kestää pidempään.
Korte oli talvella esillä, kun julkisuudessa perattiin urheilijoiden apurahapäätöksiä. Hän jäi kokonaan ilman apurahaa. Kymppitonnin lovi budjetissa vaikeutti talven valmistautumista.
– Kyllä se vaikuttaa, kun sen rahan on budjetoinut. Oletus oli, että saisin saman tuen kuin muut samantasoiset, tai huonommatkin, urheilijat saivat. Harva ymmärtää, miten kallista urheileminen on. Vaikka sosiaalisen median ja yhteistyökumppanien kautta tienaa, mutta valmistautuminen, leirit, fyssarit, lääkärit ja muut maksavat todella paljon. Kymmenentuhannen vaje budjetissa on merkityksellinen.
Seuraavan kerran Korte kilpailee sunnuntaina Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Kööpenhaminassa.
