Keihäslegenda Seppo Räty on ymmällään lajin suurlupauksen Janne Läspän, 21, tuoreista armeijaa kritisoivista lausunnoista.
– Nyt tuntuu olevan liikaa melua tyhjästä, Räty, 60, kommentoi.
Kesällä 2021 alle 20-vuotiaiden MM-kultaa juhlinut Läspä noitui IS:n haastattelussa painavin sanoin varusmiespalvelusaikaansa, koska kokee sen uhkaksi uralleen.
– En ole vielä koskaan kuullut, että intti olisi tuhonnut jonkun urheilijan uran. Jos pitää saada heittoon 15 metriä lisää, niin ei sitä kyllä varusmiespalvelusaika noin yleisesti ottaen estä.
Santahaminan urheilukoulussa lokakuusta lähtien palvellut Läspä nimitti armeijaa leikkikouluksi, jossa hän on kertomansa mukaan sairastellut huomattavasti enemmän kuin normaalisti, ja jossa harjoitteluolosuhteet eivät hänen mielestään palvele lainkaan keihäänheittoa.
– On tämä kyllä semmoinen paikka, saatana, ettei tänne ihminen halua, Läspä latasi.
– Täällä ei pääse heittämään. Ohjelma on aika tiukka, unta saa vähän ja kaikki lajinomainen jää. Toki penkkiä voi mennä tekemään, mutta kun tarvitaan terävyyttä, ja on vammaherkkä, niin ei tämä hyvä paikka ole. Jos haluaisin lähteä heittämään, pitäisi matkustaa ensin pari tuntia.
”Silloin tehtiin usein 13 tunnin työpäiviä, jonka jälkeen pääsi jonnekin pimeälle tien pätkälle harjoittelemaan.
Takavuosina kuudesti arvokisamitaleille kiskaissut Räty muistuttaa, ettei tunne lainkaan Läspää heittäjänä tai ihmisenä.
– Ehkä kaveri (Läspä) on tottunut heittämään hyvissä olosuhteissa, ja nyt kun tilanne on armeija-aikana hieman toinen, se hieman pelottaa häntä. Tämä on ymmärrettävää, mutta kyllä huipulle tähtäävän urheilijan on sopeuduttava myös vastoinkäymisiin – ja kestettäväkin niitä, Räty alleviivaa.
– Kahden tunnin ajomatka parempien olosuhteiden äärelle ei tunnu hirmu vaikealta. Toinen vaihtoehto saattaisi olla, että kaveri ensin tekisi kahdeksan tunnin työpäivän ja hoitaisi sen jälkeen muuhun elämään liittyviä asioista, kunnes vasta pääsisi treenaamaan. Siihen vaihtoehtoon nähden inttiaika voi päinvastoin olla mahdollisuus.
Räty peilaa Läspän puheita myös omiin treeniaikoihinsa.
– Silloin tehtiin usein 13 tunnin työpäiviä, jonka jälkeen pääsi jonnekin pimeälle tien pätkälle harjoittelemaan, sanoo Räty, joka työskenteli tullimiehenä ennen työkyvyttömyyseläkkeelle (selkävamma) joutumistaan.
– Paljon on tietysti kiinni siitä, millaiseen treeniin kaveri on tottunut. Jos ohjelmassa on ollut paljon lajinomaisuutta esimerkiksi penkkitreenin sijaan, niin erilaisia epävarmoja tunteita syntyy herkästi. Se on inhimillistä. Sanoisin silti, ettei keihäsmiehen tarvitse vielä tammikuussa keppiä lennättää.
Myös urheilukoulussa alokkaat joutuvat kertaaman alokaskaudella Puolustusvoimien koulutusohjelman mukaisia perusasioita. Läspän mukaan urheilukoulussa saa kiitettävästi treenivapaata, mutta hän löi silti tiskiin rajun kehitysehdotuksen.
”Ei keihäsmiehen tarvitse vielä tammikuussa keppiä lennättää.
– Oltaisiin joku kaksi ja puoli kuukautta putkeen täällä, tehtäisiin kaikki mitä pitää ja sitten himaan, hän ehdotti.
Rädyn korvissa ehdotus kalskahtaa.
– Ehdotus on outo. Edelleen muistutan, ettei kaikilla parikymppisillä yleisurheilulupauksilla ole varaa keskittyä pelkästään urheiluun, vaan treenaamisen ohella joutuu myös töitä tekemään, Räty ruotii.
– Kun tämän realiteetin muistaa, niin ei yksi vuosi armeijassa kenenkään uraa pilaa – ei varsinkaan urheilukoulussa, jossa kuitenkin pääsee aina treenaaman jotain.
