Maailmantähti Saga Vanninen, 19, vetää somessa aivan omaa linjaa – nyt hän kertoo, miksi

Maailman paras nuori seitsenottelija Saga Vanninen, 19, loistaa kentällä enemmän kuin somepostauksissa.

Saga Vanninen ei häikäise somessa – hän näkyy teoillaan kilpailuissa.

3.7. 8:00

Seitsenottelija Saga Vanninen, 19, on yksi Suomen kiinnostavimmista yleisurheilijoista, vaikka ikänsä puolesta hän voi osallistua vielä tänä ja ensi kesänä junioreiden arvokisoihin.

Toisin kuin monet muut suomalaiset yleisurheilijanaiset, Vanninen ei häikäise somessa – hän näkyy teoillaan kilpailuissa.

– Päivittelen minäkin Instaan joskus jotain kuvia, mutta se ei ole minun juttu, Vanninen kuittaa.

Jos hän sitä tekisi, seuraajamäärä räjähtäisi helposti vajaasta viidestä tuhannesta aivan uudenlaisiin lukemiin.

Se räjähdyshetki ei silti välttämättä ole kaukana, mutta se tapahtuu urheilumenestyksen tähden.

Seitsenottelun tuore nuorten maailmanmestari Saga Vanninen Helsini-Vantaan lentokentällä 22. elokuuta 2021.

Aitajuoksija Lotta Harala näytti muille mallia, että itsensä somessa hyvin brändäämällä siitä voi tehdä itselleen hyvän elinkeinon, vaikkei radalla olisi nopein juoksija.

Päivittelen minäkin Instaan joskus jotain kuvia, mutta se ei ole minun juttu.

Mallia myöhemmin ovat ottaneet monen muun lajin urheilijat, yleisurheilussa muun muassa aitajuoksijat Nooralotta Neziri, Annimari Korte ja seitsenottelijat Maria Huntington ja Miia Sillman.

Vannisen asenteessa on jotain samaa kuin muutama vuosi sitten Suomen nopeimmalla miehellä Samuli Samuelssonilla.

Samuelsson oli siihen asti ajatellut, että kiinnostava voi olla kovilla tuloksillaan, mutta tukijat vaativat häneltä vähintään kymmenentuhatta seuraajaa Instagramiin, jotta yhteistyösopimus solmitaan.

Tarvittava määrä löytyi nopeasti, kun Samuelsson toi asian julkiseksi.

Vanninen on saanut sitoutuneita yhteistyökumppaneita tuloksillaan. Viime kesän alle 20-vuotiaiden EM- ja alle 19-vuotiaiden MM-kulta ovat sitouttaneet tukijat pitkäjänteisesti.

Televisiolähetysten perusteella Vannisesta on saattanut tulla suurelle yleisölle kuva, että tuohan on totinen tyttö, mutta mielikuva on täysin väärä.

Kyse on vain äärettömän kovasta kilpailijaluonteesta.

– Kun keskityn antamaan kaikkeni, ilmeeni on totisempi. Haluan saada aina parhaan irti ja mielelläni tehdä uuden ennätyksen joka lajissa.

Näin lähtee Vannisen keihäs Oulussa kesäkuussa.

Alkuun Vanninen tekikin ennätyksiä lähes joka kisassa, johon osallistui.

– Olen pikkuhiljaa oppinut lajin luonteen. Aika harvoin, jos koskaan, keneltäkään seitsenottelussa jokainen laji nappiin onnistuu. Ja kun odottaa itseltään aina enemmän, siinä hetkessä ei välttämättä hymyilytä, Vanninen sanoo.

Kuten todella monella lahjakkaalla urheilijalla, Vannisellakin oli nuorempaa jonkinlainen ”kympin tytön” syndrooma. Kaikessa pitää olla paras – koulussa, kilpailuissa, joka asiassa – ja kaiken lisäksi myös näyttää hyvältä.

Kun keskityn antamaan kaikkeni, ilmeeni on totisempi. Haluan saada aina parhaan irti ja mielelläni tehdä uuden ennätyksen joka lajissa.

Elämä muuttuu raskaaksi, jos koulussa jo yksittäinen ysin koesuoritus tuo pahan mielen.

– Nuorempana olin vähän sellainen. Vain kymppi tai täydellinen kelpasi. Joka asiasta piti kilpailla ja olla ykkönen.

Paras – tai ainakin lähes – Vanninen usein olikin. Ja valmis ponnistelemaan vaaditun eteen.

Vanninen on kovapäinen urheilija.

Aluksi jalkapalloilu oli hänen päälajinsa.

– Olin Ilveksen oman ikäisteni (s. 2003) ykkösjoukkueessa, välillä pelasin myös vuotta vanhemmissa. Olin hyökkääjä, joka karkasi vastustajilta nopeudella, Vanninen kuvailee.

Vanninen kuului myös maajoukkue-ehdokkaisiin. Jos hän olisi jatkanut, hän voisi latoa nyt maaleja naisten Kansallisessa liigassa.

Saga ei kuitenkaan ole millään tavalla tavallinen. Hän tutustui jo nuorena Hippo-kisoissa yleisurheiluun ja huomasi pärjäävänsä.

Äiti – urheilijana nimeltään Sari Viholainen – oli kansallisen tason 800 metrin (2.11,58) juoksija. Isä Vesa on muuten tukenut tyttärensä urheilemista vahvasti.

Perheen innostuksesta kertoo, että yhdestä perheen omakotitalon huoneesta oli poistettu huonekalut, jotta Saga sai aina vapaasti potkia palloa seiniin ja hioa taitojaan.

– Harrastin sivussa koko ajan yleisurheilua. Urheilukaverini Lotta Putkirannan isä kannusti minua aina kokeilemaan kaikkia lajeja. Huomasin pärjääväni monissa aika hyvin. Ehkä siinä yksi syy lajivalintaan.

Vaakakuppi kääntyi lopullisesti seitsenotteluun 2018, kun kulttivalmentaja Matti Liimatainen otti hänet talliinsa.

– Masa on juuri oikea valmentaja minulle. Osaa vaatia tietyissä hetkissä omaan maksimiin pääsemisessä, mutta osaa myös keventää tunnelmaa. Tehdään tosissaan, muttei totisesti, Vanninen kuvailee.

Saga Vannisen päätavoite on heinä-elokuun vaihteessa Kolumbiassa pidettävissä nuorten MM-kisoissa. – Kultamitali ja oma ennätys, silloin olen tyytyväinen.

Seitsenottelu on jo itsessään äärettömän vaativaa, mutta myös tietynlaiselle mielelle vaarallinen. Opeteltavia asioita on niin paljon, etteivät ne harjoittelemalla lopu.

– Masa on vaatinut ja opettanut minua lepäämäänkin. Alkuvuosina kävimme siitä paljon keskusteluita, että tietyt treenit on tehtävä palautuneena. Olisin ollut valmis treenaamaan paljon enemmän, mutta nyt osaan jo kuunnella kroppaani.

– Varmistukseksi teemme myös aina tietyt testit ennen nopeustreenejä, että vireystila niihin on oikeanlainen.

Vannisen poikkeuksellinen lahjakkuus pilkahti ensimmäisen kerran nuorten olympiafestivaaleilla 2019, kun hän voitti kultaa seitsenottelussa alle 18-vuotiaiden Suomen ennätyspisteillä 5 913.

– Viimeistään silloin aloin itsekin uskoa, että mahdollisuuksia voi olla menestyä suuremmissakin kisoissa.

Viime kesänä otsikot suurenivat, kun Vanninen voitti ensin alle 20-vuotiaiden EM-kultaa heinäkuussa ja perään MM-kultaa elokuussa. EM-kisoissa Tallinnassa syntyi toistaiseksi voimassa oleva henkilökohtainen ennätys 6271.

Sen jälkeen ei kenellekään ollut epäselvää, että kasvamassa on hiomaton timantti.

– Voi puhua hyvästä onnistumisesta. Takareisi vähän vaivasi viime kesänä, mutta sillä pystyi kisaamaan.

Vanha urheiluklisee väittää, ettei ottelija tervettä päivää näe – tai montaa sellaista, ettei yhtään kolottaisi.

– Ehjänä pitää pysyä. Ominaisuuksien kehittäminen ja harjoittelu pitää suunnitella niin, että se toteutuu. Siihen olemme paljon Matin kanssa tällä kaudella panostaneet ja mielestäni myös onnistuneet, Vanninen sanoo.

Tason noususta kertoo, että kauden molemmissa otteluissa on tullut yli 6 000 pistettä – Götzisissä 6 097 ja Oulussa 6 193.

– Aiemmin palautuminen vei aikaa, mutta nyt se on tapahtunut nopeasti. Kumpaankaan otteluun en valmistautunut maksimaalisen tuloksen tekemisen mielessä, Vanninen sanoo.

Aiemmat vuodet osoittaneet, että Vannisella on ainutlaatuinen kyky ottaa itsestä paras irti, kun kisaviritys tietyillä tehotreeneillä tehdään.

Vanninen odottaa kesän kisoja vesi kielellä.

Tänä vuonna pääkisa on nuorten MM-kisat Kolumbiassa heinä-elokuun vaihteessa.

– Oma ennätys ja 6 300 pistettä on realistinen tavoite. Tosi onnistumisella on mahdollisuus mennä selvästi ylikin, Vanninen ennakoi.

Aikuisten EM-kisat olisivat vuorossa Saksassa vain kaksi viikkoa myöhemmin.

– Kisapaikka on sinnekin. Osallistuminen päätetään sitten tuntemuksieni mukaan.

Ei kannata yllättyä, jos Saga Vanninen jättää jo tänä kesänä kaikki muut Suomen seitsenottelijat tuloksissa taakseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?