Suomen urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani vertaa Olympiakomitean häirintäskandaalia Lahden MM-hiihtoihin 2001.
Tuolloin suomalaishiihtäjät jäivät joukolla kiinni dopingin käytöstä. Käryjä seurasi ennennäkemätön peittelyoperaatio. Lahden MM-hiihdot muistetaankin mittelöinä, jotka aiheuttivat monille suomalaisille vahvan trauman.
Itanin mukaan yhdistävä tekijä on toisaalta salailu ja läpinäkymättömyys. Toisaalta molemmat ovat suomalaisen urheilun kipukohtia, joista pitää päästä kohti parempaa tulevaisuutta.
Olympiakomitean kohu alkoi Ylen uutisoinnista viime viikolla.
Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki oli aiemmin saanut varoituksen naisiin kohdistuneesta epäasiallisesta käytöksestä, mutta ansaitsi Olympiakomitean puheenjohtajiston päätöksellä jatkokauden tehtävässään.
Mediahuomio johti Lehtimäen irtisanoutumiseen maanantaina. Torstaina IS uutisoi toisesta Olympiakomitean piiriin kuuluvasta epäillystä häirintätapauksesta.
Itani vastasi Ilta-Sanomien kysymykseen skandaalista ja sen viestinnällisestä sekä johdollisesta hoidosta.
Kun olet seurannut Olympiakomitean kohun purkautumista, millaisia ajatuksia se on sinussa herättänyt, Sami Itani?
– Lyhyellä aikavälillä skandaali on todella vahingollinen koko suomalaiselle järjestäytyneelle urheiluliikkeelle. Samanaikaisesti näen, että tämä on välttämätön ja pitkällä aikavälillä pelastus urheilulle. Näinkin surullisessa ilmiössä on hopeareunus.
– Media on tehnyt vallan vahtikoirana arvokasta työtä. Tässä manifestoitui kaksi tunkkaisen suomalaisen urheilujohtamisen keskeistä ongelmaa. Ensimmäinen on sukupuolittunut vallankäyttö. Toinen on läpinäkymättömyys päätöksenteossa ja pienet piirit.
Edustat isoa lajiliittoa. Mikä on luottamuksesi Olympiakomitean puheenjohtajistoon?
– Isossa lajiliitossa meillä toimitaan hyvän hallintotavan mukaisesti, mikä tarkoittaa, ettei puheenjohtaja lauo omia mielipiteitään näin isoista kysymyksistä ennen kuin koko hallitus on niitä käsitellyt.
– Urheiluliiton hallitus istuu alas ensi viikon perjantaina. Meillä on keskustelussa oma asiakohta siitä, minkälainen meidän luottamuksemme isona lajiliittona on Olympiakomitean hallitukseen ja puheenjohtajistoon.
Miten mielestäsi kohua on viestitty ja johdettu?
– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tämä on ollut viestinnällisesti ihan totaalinen katastrofi. Tiedämme, ettei keskustelu loppunut Jan Vapaavuoren torstaiseen tiedotustilaisuuteen.
– Nyt koko Olympiakomitean operatiivinen johto ja hallitus ovat tietoisia asioista. Heillä on todella pätevä viestintäjohtaja. Uskoisin, että viestintä johdonmukaistuu.
Kuulin sinun vertaavan skandaalia Lahden MM-hiihtoihin 2001. Mitä tarkoitit?
– Mielestäni tässä on tietynlainen 2020-luvun Lahden tapaus. Silloin puhuttiin eri asiasta – dopingista. Toisaalta myös silloin salailusta ja läpinäkymättömyydestä. Se satutti suomalaista urheilua todella paljon. Pääsimme siitä urheiluliikkeenä puhtaampana yli. Tällä hetkellä suomalainen urheilu on puhtaampaa kuin koskaan.
– Samalla uskon, että Olympiakomitean kohu on samanlainen skandaali. Se satuttaa paljon koko urheiluliikettä, mutta tuo näkyvyyttä asioihin, joista ei ole aiemmin puhuttu riittävästi. Tehdään toimia, joita ei aiemmin tehty riittävästi. Sen seurauksena urheilu voi pelastua, koska pystymme tarjoamaan psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti turvallisen tilan kaikille. Sitä tarvitaan.
Mikä Urheiluliitossa on häirinnän suhteen tilanne tällä hetkellä?
– Meillä on isona lajiliittona täysin ulkopuolinen ja puolueeton kurinpitomenetelmä toisin kuin Olympiakomitealla. Olemme pyrkineet lisäämään läpinäkyvyyttä monin eri toimin. Hallituksemme pöytäkirjat ovat ainoana lajiliittona julkisia. Johtoryhmän pöytäkirjat ovat kaikille toimihenkilöille saatavilla. Olemme otettu urheilijoita ja kenttää suoraan päätöksentekoon mukaan muun muassa kannustamalla heitä järjestäytymään, mikä on nyt tapahtunut. Se on tärkeää.
– Näkisin, että luottamus- ja operatiivinen johtomme on verrattain helposti lähestyttävää ja samaistuttavaa kentälle, jolloin tulee paljon kohtaamisia. Kun tulee kohtaamisia, tulee ymmärrystä. Kun tulee ymmärrystä, tulee luottamusta. Kun tulee luottamusta, tulee läpinäkyvyyttä.
– Meillä yhtä lailla kuin kaikkialla urheilussa on vielä paljon tehtävää. Olen iloinen ja ylpeä työstä, jota on jo tehty. Esimerkiksi sukupuolikysymyksissä olimme ensimmäinen lajiliitto, joka jyräsi sukupuolikiintiöt läpi. Minusta se on hienoa.
Urheilijat ovat olleet toistaiseksi sangen hiljaa. Missä tilanteessa teidän urheilijanne ovat? Urheilun myrkylliset rakenteet vaikuttavat kentällä myös heihin.
– Varmasti vanhanaikaista ja tunkkaista herranpelkoa on vielä urheilussa mukana. Siitä pitää päästä eroon. Henkilökohtaisesti minulla on hyvät yhteydet lukemattomiin kärkiurheilijoihin ja pystymme puhumaan asioista suoraan. Kannustan uskaltautumaan puhumaan, jos on kohdannut tai nähnyt jotain. Tapaukset pitää tuoda julki. Ainakin puheenjohtajan sataprosenttisesti tuen saa jokainen myös jatkossa. Se on täysin varma, ettei Urheiluliitto tule ketään urheilijaa tai muuta toimijaa rankaisemaan puhumisesta vaan päin vastoin. Nämä ovat niin tärkeitä asioita urheilun tulevaisuudelle.
Miten toivoisit, että Olympiakomitean skandaali nyt etenisi? Mitä toimenpiteitä tai keskusteluja haluat nähdä?
– Hyvin kriittistä ja perusteellisen perkaavaa keskustelua. Haluan, että urheiluyhteisö osallistuu keskusteluun itse. Minusta on käsittämätöntä, että isot lajiliitot vain seurailevat tilannetta sivusta hiirenhiljaa. Me olemme kaikki lopulta palveluorganisaatioita. Meidän tehtävänämme on palvella seuroja ja urheilijoita. Jos olemme hiljaa tällaisen hetken tullen opportunistisista tai itsekkäistä syistä, emme silloin palvele.
– Meidän pitää tehdä nyt palvelus yhteisölle, joka on meidät valinnut näihin asemiin. Se tarkoittaa sitä, että pitää puhua myös ikävistä asioista. Meidän jokaisen pitää kantaa vastuu silloin, jos sattuu omalla kohdalla näin käymään.
