Selkävamma pakotti Ella Junnilan, 23, muutokseen – paljastaa nyt, kuinka paljon kyykkyennätys on parantunut

Korkeushyppääjä Ella Junnila haluaa parantaa yleisurheilijoiden arkea ja vaikutusmahdollisuuksia. Opiskelijana häntä huolettaa yhä jatkuva etäopiskelu, vaikka hänelle itselleen etäily onkin sopinut.

Korkeushyppääjä Ella Junnila on yleisurheilijoiden edunvalvontaan keskittyvän vastaperustetun Yleisurheilijat ry:n puheenjohtaja.

27.1. 7:55

Syyskuussa 2021 yleisurheilun Ruotsi-ottelussa korkeushyppääjä Ella Junnila sekä pituushyppääjä ja kolmiloikkaaja Topias Koukkula esittelivät Suomen joukkueelle ensimmäiset suuntaviivat pitkään muhineelle projektille, jonka lopputulos näki päivänvalon virallisesti keskiviikkona.

Yleisurheilijat olivat jo kauan pohtineet, että urheilijoiden pitäisi päästä itse vaikuttamaan heidän arkeensa vaikuttaviin asioihin. Syntyi Yleisurheilijat ry, yleisurheilijoiden oma etujärjestö.

– Idea sai tosi positiivisen vastaanoton. Tällaiselle oli selkeästi kysyntää, Junnila kertoi Ilta-Sanomille puhelimitse järjestön julkistustilaisuuden jälkeen.

Junnila, 23, toimii yhdistyksen puheenjohtajana, Koukkula, 25, on varapuheenjohtaja. Yleisurheilijat ry:tä voi verrata esimerkiksi jääkiekon pelaajayhdistykseen: tarkoituksena on, että urheilijoiden ääni kuuluu niissä päätöksissä, jotka vaikuttavat urheilijoiden arkeen.

Lue lisää: Ella Junnilasta, 23, tuli uuden urheiluyhdistyksen puheenjohtaja

Junnila kertoo, että yhdistys toimii hyvässä yhteistyössä ja -hengessä yleisurheilun kattojärjestön Suomen urheiluliiton (Sul) kanssa.

– Sulilla on valiokuntia, joissa työstetään erinäköisiä päätöksiä, joilla on vaikutusta urheilijoiden arkeen, esimerkiksi kilpailu- ja valmennusvaliokunta. Meiltä tulee edustus näihin valiokuntiin.

Ella Junnila ja Topias Koukkula haluavat parantaa yleisurheilijoiden asemaa.

Korkeushypyn SE-naisena (196), viime hallikauden EM-kolmosena ja olympiaurheilijana Junnila lukeutuu suomalaisen yleisurheilun tähtiluokkaan. Siihen pieneen porukkaan, joka voi harjoitella ammattimaisesti. Vaikka oma tilanne on verrattain hyvä, Junnila haluaa olla mukana parantamassa urheilijoiden arkea ja asemaa.

– En ole aina ollut tämän tasoinen urheilija, vaan minäkin olen joskus ollut ensimmäistä kertaa vaikkapa Ruotsi-ottelussa. Mielestäni suomalaiset yleisurheilijat ansaitsevat parempaa. Me ansaitsemme tiedon siitä, missä meitä koskevia päätöksiä tehdään ja minkälaisia ne päätökset ovat. Ja ansaitsemme mahdollisuuden vaikuttaa päätöksiin.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on Junnilan sydäntä lähellä. Se näkyy puheenjohtajapestin lisäksi esimerkiksi opinnoissa; Junnila on nyt puolitoista vuotta opiskellut politiikan tutkimusta Tampereen yliopistossa.

Koska opinnot alkoivat syksyllä 2020, Junnila on koronapandemian vuoksi opiskellut käytännössä koko tähänastisen yliopistouransa etänä.

– Yhden kurssin olen käynyt yliopistolla, mutta muuten on etäilty, Junnila kertoo.

Etäopiskelun ongelmista on puhuttu viime kuukausina paljon, kun omikron on taas kerran tyhjentänyt luentosalit. Huippu-urheilijana Junnila kuuluu siihen joukkoon, jolle etämahdollisuus on tuonut enemmän hyötyä kuin haittaa, mutta hän ymmärtää kanssaopiskelijoidensa hätää.

– Ymmärrän heitä, jotka kaipaavat yliopistolle ja ymmärrän, miksi lähiopetus on tärkeää. Toivon, että kanssani samassa tilanteessa olevat, jotka ovat opiskelleet koko yliopistouransa etänä, pääsisivät jo lähiopetukseen, Junnila harmittelee.

Junnila on opiskelujensa aikana saanut vahvistuksen sille, että on oikealla alalla.

– Nautin opiskelusta hirveän paljon, se on minulle voimavara ja tasapainottava tekijä urheilun rinnalla. Voin aina välillä unohtaa korkeushypyn ja lähteä pohtimaan vaikka populismin luonnetta.

Koukkula ja Junnila keskiviikkona esittelemässä Yleisurheilijat ry:n toimintaa.

Urheilu on tietysti se ykkösjuttu vielä pitkään. Nyt alkavaan hallikauteen ja sen jälkeen kaksien arvokisojen kesään (EM- ja MM-kisat) Junnila pääsee hyvältä pohjalta. Hän on fyysisesti elämänsä parhaassa kunnossa.

Syksyllä 2020 diagnosoitu selän välilevyn pullistuma pakotti Junnilan tekemään muutoksia harjoitteluunsa. Hän aloitti syksyllä valmentajansa Tuomas Sallisen kanssa projektin kohti Pariisin olympialaisia 2024. Ensimmäinen askel oli selkäongelmien vuoksi selvä: ominaisuuksien vahvistaminen.

– Välilevyn pullistuma oli vammana viimeinen tikki. Se kertoi, ettei kehoni kestä sellaista harjoittelua, jota minun on tehtävä, jotta voin päästä pidemmälle urallani. Aloitimme ominaisuuksien parantamisen viime syksynä, ja niihin tavoitteisiin on päästy, Junnila kertoo.

– Nyt ominaisuudet ovat sillä mallilla, ettei tulevaisuudessa ole jatkuvaa vammapelkoa.

Junnilan juoksu- ja loikkatekniikka ovat parantuneet ja kropan tukiominaisuuksia kehitetty. Salillakin on urakoitu.

– Mutta ei minusta mitään punttihirmua ole tulossa, vaan olen edelleen korkeushyppääjä, Junnila naurahtaa.

Punttihirmu tai ei, Junnila antaa silti vakuuttavan esimerkin työnsä hedelmistä.

– Syväkyykkyennätykseni oli ennen tätä syksyä 78 kiloa. Tekniikan ja ominaisuuksien parantumisella olemme saaneet nostettua sen 87,5 kiloon.

Viime kesä oli Junnilalle haastava, mutta elokuun lopulla hän pääsi silti juhlimaan SM-kultaa Kalevan kisoissa.

Junnila aloittaa hallikautensa perjantaina Saksan Karlsruhessa. Koska projekti on vielä kaikin puolin kesken, Junnila ei odota ensimmäiseltä kisaltaan ihmeitä. Korkeushypyssä ei pärjää vain hyvillä ominaisuuksilla, vaan kyse on tekniikkalajista.

– Kun olen nyt vahvempi ja nopeampi kuin ennen ja loikin pidemmälle kuin aikaisemmin, se tarkoittaa sitä, että minun on ajettava tekniikkaa sisään uudestaan. Se prosessi on nyt aloitettu, mutta vielä vaiheessa. Hallikauteen lähdettäessä hyppy ei siis vielä ole täydellinen.

Yleisurheilijat ry:n ensimmäinen hallitus:

Ella Junnila (puheenjohtaja), Topias Koukkula (varapuheenjohtaja), Nooralotta Neziri, Wilma Murto, Lassi Etelätalo, Toni Piispanen, Elmo Lakka, Maria Huntington, Konsta Alatupa, Esa-Pekka Mattila, Nico Oksanen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?