Tätä 17-vuotiasta suomalaista verrataan Karsten Warholmiin – ”Eihän tavoite voi olla juosta häntä hitaammin!”

Sport Fund -urheilijaksi valittu Jere Haapalainen haluaa olla maailman paras 400 metrin aitajuoksija.

Jere Haapalainen ei hätkähdä vertausta lajinsa maailman ykkösnimeen.

19.1. 10:22

Harvaa 17-vuotiasta suomalaisurheilijaa on verrattu lajinsa ylivoimaiseen hallitsijaan, olympiavoittajaan ja maailmanennätysmieheen. Kovin harvoin vertailuun on ollut perusteita.

Mutta nyt on. Tampereen Pyrintöä edustavalla 400 metrin aitajuoksijalla Jere Haapalaisella ja norjalaisella ME-miehellä Karsten Warholmilla on useita yhtäläisyyksiä.

Kummallakin on erittäin monipuolinen urheilutausta, kummankin päälaji yleisurheilukentillä oli pitkään kymmenottelu, ja kumpikin valitsi päälajikseen otteluun kuulumattoman 400 metrin aitajuoksun.

Karsten Warholm on säväyttänyt yleisurheilukentillä. Näin norjalainen reagoi voittoonsa Tokion olympiakisoissa viime kesänä.

Yleensä nuorten urheilijoiden vertaaminen maailman parhaisiin aikuisiin ei ole kovin mielekästä. Jos vertailua kuitenkin halutaan harrastaa, oleellisinta ovat samanikäisenä saavutetut tulokset. Niissä Haapalaisen tulokset suhteessa nuoreen Warholmiin ovat vertailukelpoiset.

Tokion olympialaisissa kultaa ME-ajalla 45,94 voittanut Warholm päästeli matkan 18-vuotiaana syksyllä 2014 aikaan 52,50. Haapalainen kellotti viime elokuussa Kalevan Kisoissa, 17-vuotiaana, ajan 52,69 ja nappasi miesten sarjan SM-pronssia.

17-vuotias Haapalainen jäi 18-vuotiaan Warholmin ajasta vain 19 sadasosasekuntia.

Ja mitä tästä voidaan päätellä? Ei välttämättä yhtään mitään. Mutta Haapalainen ei pahastu vertailusta yleisurheilun supertähteen, pikemminkin päinvastoin. Vertauksen heitti ilmoille Sport Fund -urheilusijoitusrahaston nokkamies Jyrki Louhi.

Haapalainen valittiin maanantaina Sport Fundin urheilijoiden joukkoon yhdessä golfari Kerttu Hiltusen kanssa.

– Ei tuo vertaus ihan pelkkää ”Jykän” värikynää ole. Minä tietysti olen Jere Haapalainen Suomesta, mutta on hienoa, jos joku vertaa minua Warholmiin. Mielelläni tekisin itsekin niin, Haapalainen sanoo.

– Tavallaan vertaus tuntuu hurjalta, mutta samalla polulla tässä ollaan. Ja mehän olemme molemmat pohjoismaalaisia ja vähän samannäköisiäkin, Haapalainen naurahtaa.

Tamperelainen sanoo suoraan, että hänen tavoitteensa on olla joskus yhtä hyvä, tai jopa parempi kuin Warholm on nyt. Ja maailman paras lajissaan.

– Ei kai sellaista voi asettaa tavoitteeksi, että yritän olla vähän hitaampi kuin hän. Mahdollisimman korkealle tässä pyritään, Haapalainen sanoo.

Haapalaisen urheilutausta on erittäin monipuolinen, mikä antaa ainakin hyvät pohjat maailman kärjen tavoitteluun.

– Ihan pienenä harrastin telinevoimistelua, ja veljien kanssa on isolla pihalla harrastettu varmaan kaikkia lajeja, joita maailmasta löytyy. Jopa freestylehiihtoa: teimme pieneen nyppylään hyppyrin ja heitimme voltteja sukset jalassa. Lisäksi olen pelannut jalkapalloa ja kilpailin tenniksessä pari vuotta, hän kertoo.

Yleisurheilussa Haapalainen napsi viime vuonna kaikkiaan kahdeksan 17-vuotiaiden Suomen mestaruutta ja oli Kalevan maljan paras yksittäinen pisteiden kerääjä. Ikäluokan SM-kultaa tuli kymmenottelussa, 400 metrin sileällä ja aidoissa, 800 metrillä sekä neljässä viestissä. Kymmenottelun mestaruus irtosi pisteillä 6 931. Warholm otteli vuotta vanhempana pisteet 7 551.

Sitä, että moniottelijan päälajiksi valikoituu otteluun kuulumaton laji, voi pitää hieman yllättävänä. Ja toisaalta ei.

– 400 metrin aidat on monipuolinen laji, joka vaatii nopeutta, räjähtävyyttä, kestävyyttä, hapenottokykyä ja nopeuskestävyyttä. Ja lisäksi tarvitaan aitajuoksutaitoa.

Haapalaisen viime kauden aika 52,69 riitti alle 18-vuotiaiden maailman rankingissa sijalle 20 ja Euroopassa viidenneksi.

– Juoksin aitoja jo toissa kesänä, mutta vasta viime vuonna juoksu alkoi kulkea kunnolla, hän kertoo.

Sammon Urheilulukion toista vuosiluokkaa käyvän Haapalaisen kehittymisen edellytykset ovat jatkossa ainakin taustojen osalta kunnossa. Sport Fund -urheilijana hän saa urheilijaosakeyhtiönsä käyttöön seuraavien neljän vuoden aikana yhteensä 100 000 euron pääoman. Se auttaa valtavasti.

– Sport Fundiin mukaan pääsemisestä on iso hyöty. Tietenkin rahallisesti, sillä se mahdollistaa leiritykset, kisamatkat, varusteet ja kaiken, mitä kehittymiseen tarvitaan. Enää ei tarvitse kysellä vanhemmilta, onnistuisiko tällainen ja tällainen.

– Sport Fundin kautta saa myös tärkeitä verkostoja, ja yrityskin on jo perustettu. Myös henkisen tuen merkitys on suuri. Se, että joku uskoo minuun, tuo lisäbuustia: sitä haluaa tehdä vielä enemmän saavuttaakseen unelmansa. Se on Sport Fundista tehty selväksi, että menestyspaineita meille ei aseteta, Haapalainen kiittelee.

Mikä on Sport Fund?

Sport Fund -rahaston toimintamalli on yksinkertaistetusti seuraava: rahastoon kerättiin sijoittajilta rahaa, joka sijoitetaan nuorten urheilijoiden urheilutoiminnan kehittämiseen. Alkuperäinen tavoite oli kerätä 1,6 miljoonaa euroa, mutta varainhankinta ylitti tavoitteen reilusti.

Rahaston urheilijatiimiin valitaan 18 nuorta (16–22-vuotiasta) urheilijaa, jotka perustavat itselleen osakeyhtiön. Kukin urheilija saa osakeyhtiölleen 100 000 euron alkupääoman käytettäväksi seuraavien neljän vuoden aikana, eli 25 000 euroa vuodessa. Vastineeksi pääomasta urheilijat luovuttavat rahastolle tietyn määrän urheilijaosakeyhtiönsä osakkeista.

Urheilijaosakeyhtiön tulos muodostuu muun muassa palkintorahoista ja kaupallisista kumppanuuksista. Urheilijaosakeyhtiöt ovat rahaston omistuksessa kymmenen vuoden ajan, ellei urheilija lunasta osakkeitaan aiemmin itselleen. Tilikauden lopussa yhtiön tuloksesta maksetaan osa rahastolle. Rahasto tavoittelee neljän prosentin vuotuista tuottoa.

Valittavat urheilijat pääsevät ammentamaan asiantuntevalta joukolta urheilu- ja liiketalouden ammattilaisia. Sport Fund on alun perin ex-jääkiekkoilija Jyrki Louhen idea. Sport Fundin muita perustajia ja asiantuntijoita ovat entiset huippu-urheilijat, sittemmin myös yritysmaailmassa menestyneet Laura Lepistö, Tanja Poutiainen-Rinne, Hanna-Maria Hintsa (ent. Seppälä) ja Thomas Johanson.

Tunnettuja Sport Fundin sijoittajia ovat esimerkiksi entiset maajoukkue- ja NHL-kiekkoilijat Saku Koivu, Jere Lehtinen ja Jussi Jokinen.

Sport Fundiin on toistaiseksi valittu viisi urheilijaa:

Rosa Pohjolainen, alppihiihto

Erika Pykäläinen, alppihiihto

Joakim Oldorff, sulkapallo

Jere Haapalainen, yleisurheilu

Kerttu Hiltunen, golf

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?