Tästä aineesta Lotta Harala kärähti – maailmalla kymmeniä tapauksia: ”Uskoimme aineen tulleen ravintolisästä” - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Tästä piristeestä Lotta Harala kärähti – maailmalla kymmeniä tapauksia: ”Uskoimme aineen tulleen ravintolisästä”

Suekin lääketieteellinen asiantuntija Pekka Rauhala kommentoi Lotta Haralan dopingrikettä.

Lotta Haralan tapausta kommentoinut entinen painija Pekka Rauhala toimii Suekin lääketieteellisenä asiantuntijana.

29.1. 20:15

Pika-aituri Lotta Haralan elokuussa Espoon Motonet GP:ssä antamasta näytteestä löytynyt aine oli nimeltään 5-metyyliheksaani-2-amiini, joka tunnetaan myös nimellä 1,4-dimetyylipentyyliamiini. Kyse on piristeestä, jota testataan vain kilpailuissa. Harjoituskaudella tai kotioloissa kyseistä ainetta ei pyritä jäljittämään.

Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) lääketieteellisen asiantuntijan Pekka Rauhalan mukaan kyseistä ainetta ryhdyttiin lisäämään ravintolisiin noin viisi vuotta sitten, kun ravintolisissä piristeenä käytetty metyyliheksaaniamiini kiellettiin useissa maissa mahdollisten terveysongelmien vuoksi.

Rauhalan mukaan aineesta ei ole paljon tutkimustietoa.

– Mutta tämä metyyliheksaaniamiinin johdos on samantyyppinen aine kuin muutkin piristeet.

Piristeiden käyttö auttaa kilpailutilanteessa useissa lajeissa.

– Ne lisäävät tehoa suorituksessa ja nostavat vireystilaa. Kestävyyslajeissa aine vähentää väsymyksen tunnetta ja urheilija jaksaa pidempään. Siksi ne ovat kiellettyjä, Rauhala sanoo.

Rauhalan mukaan Suomessa ei ole kyseisestä aineesta annettu toimintakieltoja, mutta maailmalla tapauksia on kymmeniä vuosittain.

– Katsoin juuri vuoden 2019 tilaston ja silloin oli tullut 33 positiivista näytettä, ja luku on ollut samaa luokkaa parina aikaisempanakin vuotena.

Dopingrikkomuksia tästä 5-metyyliheksaani-2-amiinista tuli ensimmäisen kerran 2017.

– Silloin ravintolisistä alkoi löytyä tuota ainetta, Rauhala sanoo.

Oliko Haralan tapaus sinulle yllätys?

– Näistä on aina varoitettu. Tiedetään, että ravintolisistä on tullut dopingrikkomuksia, joten siksi niistä varoitellaan, Rauhala sanoo.

Rauhalan mukaan Suek joutuu käsittelemään ravintolisistä tulleita tapauksia aika harvoin.

– Loppupeleissä joudutaan aina kysymään, mistä aine on tullut elimistöön. Urheilijalla voi olla selityksiä, mutta me haemme totuutta.

Haralan tapauksessa antidopingasioiden kurinpitolautakunta uskoi urheilijan selityksen.

– Uskoimme aineen tulleen ravintolisästä, koska ainakaan minulla ei ole tietoa, mistä muualta tätä saisi, Rauhala perustelee päätöstä.

Hän on yrittänyt googlata tuotetta, mutta ei ole löytänyt verkosta paikkaa, jossa ainetta myytäisiin.

– Aine on lisättynä ravintolisiin, mutta kyse on siitä, mainitaanko se tuoteselosteessa vai ei. Ikävä kyllä, aika usein on tilanne niin, että näitä piristeitä ei mainita tuoteselostuksessa.

Harala kertoi omassa vastineessaan kaikki aineet, joita hän on käyttänyt.

– Niiden tuotetiedoista ei löytynyt mainintaa tästä aineesta.

Kurinpitolautakunta päättyi antamaan lievän rangaistuksen (kolmen kuukauden kilpailukielto), koska ”Haralan tuottamuksen aste nähtiin vähäisenä, eikä kielletystä aineesta todennäköisesti ollut hyötyä hänen urheilusuoritukselleen”.

Lautakunta ei myöskään katsonut tarpeelliseksi hylätä urheilijan tuloksia testausajankohdan ja väliaikaisen toimintakiellon alkamisen välisenä aikana.

Rauhala muistuttaa Suomen urheiluliiton (SUL) tiedotteesta, jossa kerrottiin Haralan testinäytteen pitoisuuksista.

– Tässä tapauksessa oli alhaiset pitoisuudet virtsassa, mikä tahtoo sanoa sitä, että ainetta on vähän kehossa, Rauhala sanoo.

Urheiluliiton tiedotteen mukaan ”kielletyn aineen pitoisuus näytteessä oli erittäin pieni (noin 100 ng/ml), joka antidopingasioiden kurinpitolautakunnan mukaan osoittaa, ettei aineella todennäköisesti ollut merkitystä kilpailusuorituksessa”.

Laboratorioilla on piristeiden analysoinnissa tietyt raja-arvot, joiden ylittyminen johtaa ilmoitukseen. Haralan tapauksessa raja ylittyi kaksinkertaisesti, mikä on Rauhalan mukaan vähäinen määrä.

– Merkittäviä vaikutuksia näkyy todennäköisesti vasta yli kymmenkertaisilla pitoisuuksilla.

Lotta Haralan dopingrikkeestä uutisoi antidopingasioiden kurinpitolautakunta, joka aloitti työnsä 1.1.2021. Uuden elimen perustaminen liittyy vuoden alussa voimaan tulleisiin uusiin Wadan sääntöihin. Aikaisemmin yleisurheilijoiden dopingrikkomuksista kertoi lajiliitto eli SUL.

Antidopingasioiden kurinpitolautakunnan jäseniin kuuluu juristeja, lääkäreitä ja urheilun asiantuntijoita. Sen kokoonpano on vuosina 2021–2022 seuraava.

Juristijäsenet: Esa Schön (pj.), Silja Kanerva (I vara-pj.), Pauliina Vilponen (II vara-pj.), Kimmo Suominen (varajäsen). Lääkärijäsenet: Heikki Laapio, Heikki Tikkanen, Esa Liimatainen, Petri Kallio. Asiantuntijajäsenet: Jan-Erik Krusberg, Jani Kallunki, Tuuli Merikoski.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?