Tero Pitkämäki innostui valmentamisesta - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Tero Pitkämäeltä tiukat ohjeet keihäänheiton superlupaukselle – ”Ei missään nimessä mitään sellaista”

Tero Pitkämäki paljasti, että valmensi muita keihäänheittäjiä jo 12-vuotiaana.

Tero Pitkämäki kertoi avoimesti kuvioistaan Ilta-Sanomille perjantaina Kalevan kisoissa.

14.8.2020 19:24

Keihäslegenda Tero Pitkämäki paimensi perheensä kolmea lasta Turun Kalevan kisojen aurinkokatsomossa, kun hänen elämänkumppaninsa Niina Kelo eteni jälleen kerran loppukilpailuun naisten kuulantyönnössä.

Lajiharjoituksia nykyään harvakseltaan tekevä Kelo on selättänyt vaikeat tasapainoaistiin liittyvät ongelmat, jotka pahimmillaan saivat hänet kiekkoharjoitusten jälkeen jopa oksentamaan.

Maailmanmestari Pitkämäki taas on selättänyt eräänlaisen huippu-urheilu-uransa jälkeisen identiteettikriisin. Tähtiheittäjänä valmentajauralle kintaalla viitannut Pitkämäki aloittaa lokakuussa Kuortaneen urheiluopistolla valmentajan ammattitutkintoon tähtäävät opinnot kurssitovereinaan muun muassa Petra Olli, Olli Kunnari, Juho Haapoja ja tiettävästi myös Sami Jauhojärvi.

– Olin saanut huippu-urheiluun sopivan mittaisen etäisyyden, ja vanha hyvä kaveri, kurssin vetäjä Olli-Pekka Karjalainen osasi vetää oikeasta narusta. Muilla nimilläkin oli iso vaikutus, samoin koulutuksen hyvällä maineella, seitsemän arvokisamitalin uransa syksyllä 2019 paketoinut Pitkämäki sanoi.

– Tärkeää oli sekin, että tästä saa suoraan sen pätevyyden huippu-urheilijoille räätälöityä reittiä pitkin. Ei ehkä olisi kiinnostanut lähteä ihan ruohonjuuritasolta kiipeämään.

Maailmanmestari Tero Pitkämäeltä irtosi hymy perjantaina Kalevan kisoissa.

Pitkämäki vahvisti Ilta-Sanomille Yle Urheilulle antamansa lausunnon, jonka mukaan keihäänheiton lajivalmentajan työ saattaa kiinnostaa. Kuortaneelle asemoitu työpaikka on tulevana syksynä haussa; nyt sitä hoitaa Petteri Piironen.

– Jos vielä valmennan, niin tietysti haluan, että se on huipulle tähtäävää ammattimaista toimintaa. Ilman muuta.

Urheiluliitossa aukeava valmennusjohtajan työ ei tässä vaiheessa kiinnosta, kahdestakaan syystä. Perheen rahtaaminen Ilmajoelta pääkaupunkiseudulle ei ensinnäkään kiinnosta.

– Ja toiseksi on vielä aika kapeat hartiat sellaisiin hommiin, kun valmennuskoulutus Kuortaneella lähtee käyntiin vasta lokakuussa, Pitkämäki naurahti.

Pitkämäki oli koko uransa hyvin analyyttinen, useista urheilulajeista kiinnostunut heittäjä. Palautetta tekniikasta saivat pyynnöstä myös pahimmat kilpailijat.

– Otin kuitenkin koko urani ajan julkisuudessa etäisyyttä valmentamiseen siksi, etten halunnut sekoittaa näitä rooleja lainkaan keskenään. Siinä heittäjän ruudussa riitti ihan tarpeeksi hommia.

Uransa jälkeen Pitkämäki on käynyt vetämässä yleisurheiluharjoituksen kaverinsa valmentamalle pikkupoikien pesisjoukkueelle. Mutta valmennustaustaa löytyy jo kaukaa 1990-luvulta.

– Harva taitaa tietääkään, että valmensin jo noin 12-vuotiaana paria ikäistäni keihäänheittäjää Ilmajoella.

Kuluvan kauden suomalaisen keihästason Pitkämäki myönsi muitta mutkitta isoksi pettymykseksi.

– Totta kai on erikoiskausi ilman arvokisoja ja niin edelleen, mutta kyllä muissa lajeissa on näemmä onnistuttu treenaamaan niin, että syntyy huipputuloksia. Harjoituksellisten virheiden takia on tullut harjoituskauden tärkeissä nivelvaiheissa pieniä vammoja, joiden takia koko kausi menee äkkiä sahaamiseksi.

Vielä keväällä vanha mestari oli toiveikas:

– Näin runsaasti videoklippejä kaverien harjoittelusta, ja monien homma näytti todella hyvältä.

Yksi ilonaihe nousee esiin:

– 19-vuotias Topias Laine (tällä kaudella oma ennätys 78,16) on kaveri, jonka suhteen olin pitkään skeptinen, mutta isoksi ilokseni näytän olleen väärässä.

Laine on keihäänheittäjäksi lyhyt, 178-senttinen mies, jonka nopeus- ja räjähtävyysominaisuudet ovat muun muassa pikajuoksutaustan ansiosta vertaansa vailla.

– Näitä upeita ominaisuuksia hän ei nyt missään nimessä saa pilata jollakin voimanhankintaprojektilla. Ei missään nimessä mitään sellaista. Keihäshistoriassa riittää huippuheittäjiä, jotka ovat tulleet lajiin ihan muilla lähestymiskulmilla. Topiaksen kaltaisia fyysiseltä olemukseltaan muistan Suomen lajihistoriasta vain yhden eli Jorma Kinnusen.

Edesmennyt Jorma Kinnunen on lajilegenda.

Tulevana syksynä Pitkämäestä ilmestyy myös elämäkerta, Keijo Leppäsen kirjoittama Keihäsmies (Tammi).

– Se on nyt painossa. Sisällöstä voin sanoa sen verran, että ihanan puhtoinen imagoni saattaa saada syksyllä muutaman naarmun, Pitkämäki naurahti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?