Uusi kenkäsääntö tuli juuri ennen kisaviikkoa – urheilijat ja järjestäjät ihmeissään: ”Aiheuttaa lisää päänvaivaa” - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Uusi kenkäsääntö tuli juuri ennen kisaviikkoa – urheilijat ja järjestäjät ihmeissään: ”Aiheuttaa lisää päänvaivaa”

Jatkossa radalla ei juosta enää paljon kohutuilla ”ihmekengillä”.

Bathin puolimaratonilla maaliskuussa näkyi paljon joustokenkiä.­

13.8. 21:04

Moni pitkän matkan juoksija on tällä hetkellä ison päätöksen edessä: mitä vetää jalkaan, kun omat kengät on siirretty kiellettyjen välineiden listalle?

Kyse on lajin kattojärjestö World Athleticsin (WA) antamasta säännöstä, joka rajoittaa kenkien paksuutta radalla juostavilla 800 metrin ja sitä pidemmillä matkoilla sekä maastojuoksukilpailuissa.

Uuden säännön mukaan kenkien pohjan maksimipaksuus on 25 millimetriä, mikä rajaa pois keskusteluissa paljon olleet ”joustokengät” ja monet peruslenkkaritkin. Maantiellä ne ovat edelleen sallittuja.

47-vuotias juoksija Laura Manninen rikkoi puolimaratonin EM-rajan viime talvena maailman suosituimmilla joustokengillä eli Niken Vaporflylla. Samoja kenkiä käyttävät myös Camilla Richardsson ja Annemari Kiekara.

Kengästä on käytetty nimeä ”ihmelenkkari”, ja esimerkiksi viime Tokion maratonin 30 eliittijuoksijasta 28 käytti Vaporflyta.

”Ihmelenkkarit” lähikuvassa.­

Manninen on osallistumassa Kalevan kisoissa 10 000 metrin kisaan, mutta hänen onnekseen mukaan olivat joka tapauksessa lähdössä piikkarit.

– Tiedän kuitenkin muutamia, joilla on mennyt hakuseen, millä he juoksevat kisoissa. Mittailin mielenkiinnosta muitakin kenkiäni, ja se 25 millin raja on kyllä tiukka. Olen tänä vuonna juossut myös Adizeroilla, jotka näyttävät ihan normaaleilta, mutta nekin menivät rajan yli. Pitää mitata aika tarkkaan ne kengät, joilla meinaa juosta.

Suomen Urheiluliitto (SUL) tiedotti sääntömuutoksesta 6. elokuuta.

– Kävin lukemassa säännöistä sen jälkeen WA:n sivuilta, ja he olivat ilmoittaneet asiasta jo heinäkuun puolella. Ihmetytti, miksi SULilla kesti niin kauan, Manninen sanoo.

Laura Manninen rikkoi puolimaratonin EM-rajan viime talvena maailman suosituimmilla joustokengillä eli Niken Vaporflylla.­

SULin kilpailupäällikkö Mika Muukka kertoo, että ensimmäisessä säännössä oli tulkinnan varaa.

– Kun tieto tuli liittoon, keskustelimme säännöstä kilpailuvaliokunnan jäsenten kanssa, ja sen vuoksi tiedotuksessa oli viivettä. Mietittiin, otetaanko sääntö heti käyttöön vai olisiko siirtymäaika parempi. Asiasta oli vähän eriäviä mielipiteitä, hän kertoo.

Sääntö päätettiin ottaa käyttöön heti, mikä osoittautui oikeaksi. WA:lta tuli maanantaina tarkennus heinäkuussa annettuihin ohjeisiin.

– He ilmoittivat, että sääntö on otettava kaikkialla maailmassa käyttöön heti, ja jos ei oteta, urheilijoiden ja jopa koko erän tulokset voidaan hylätä.

Säännöstä on keskusteltu maailmalla pitkään, ja Muukan mukaan päätöksen piti alun perin tulla jo viime syksynä. Korona ja keskustelut välinevalmistajien kanssa siirsivät asiaa.

SULin kilpailuvaliokunnan urheilijajäsen Tuomo Salonen kertoo, että epätietoisuus urheilijoiden keskuudessa väheni, kun asiasta saatiin viimeinkin päätös.

– Kun SUL teki oman linjauksensa, kysely rauhoittui. Sitä ennen oli paljon kysymyksiä eri suunnista: mitä sääntö tarkoittaa, millaisia kenkiä saa käyttää ja mitä tapahtuu Kalevan kisoissa, hän kertoo.

Keskustelu on ollut Suomessa huomattavasti rauhallisempaa kuin Ruotsissa, jossa joustokengät ovat todella suosittuja.

– Jyväskylän Motonet GP:ssä miesten vitosella taisi olla kolmet, Espoossa miesten kympillä kolmet, kun osallistujia oli tusina. Ruotsissa niitä on ehkä 80 prosentilla, Suomessa 25–30 prosentilla. Maantiellä niitä näkee enemmän, Salonen arvioi.

Isoin käytännön haaste on tällä hetkellä kenkien mittaaminen. Standardisoituja mittalaitteita ei ole, ja esimerkiksi Kalevan kisoissa mittaus tehdään perinteisellä viivoittimella.

– Mittalaitteet pitäisi saada joka kisaan, eikä se ole helppoa tällä aikataululla. Tiedetään suurin piirtein, miten mitataan, mutta kun tuollaista kenkää vähän puristaa, voi saada hyvinkin erilaisia tuloksia, Muukka miettii.

– Jatkossa voi tulla eteen, että valmistajat tekevät kenkiä, jotka ovat siinä 25 millin pinnassa. Silloin ei ihan otsalla näe, mikä on ok ja mikä ei, Salonen sanoo.

Muukka oli mukana Paavo Nurmi Gamesin tuomarineuvostossa. Hän ei ole kuullut, että kisoissa olisi ollut sääntöjen vastaisia kenkiä.

Kalevan kisoissa uusi sääntö koskee noin 150:ttä urheilijaa.

– Tarkistamme kengät niillä tiedoilla, mitä saamme. Aukotonta listaa (hyväksytyistä kengistä) meillä ei ole saatavilla. Uskon, että urheilijat kyllä tietävät säännöt, kilpailunjohtaja Teijo Raito kertoo.

– Kyllä tällainen aiheuttaa aina lisää päänvaivaa, ja ihmetyttää, että tällainen sääntö tulee kesken kilpailukauden.

Sääntömuutoksen myötä myös korkeushyppykengät ovat menossa uusiksi. Aiemmin päkiän korkeus oli rajoitettu 13 milliin ja kannan 20 milliin, mutta nyt koko kengän pohja saa olla maksimissaan 20 mm.

Ex-korkeushyppääjä, nykyinen kehitys- ja valmennuspäällikkö Juha Isolehto ihmettelee päätöstä.

– Tuollaisia kenkiä ei ole tällä hetkellä olemassa, ja niillä on hyvin erilaista hypätä, hän sanoo.

Sääntö päkiää korkeammasta kannasta juontaa juurensa 1950-luvulla hypänneeseen venäläiseen Yuri Stepanoviin, jonka päkiästä korotettu kenkä antoi selkeän edun kisoissa.

– Silloin vedettiin raja 13 milliin, ja kenkiähän on mitattukin kisoissa. Luulen, että asiaa ei ole tässä uudistuksessa mietitty vaan on vedetty mutkat suoriksi ja tasapäistetty sääntöjä, Isolehto sanoo.

Sääntö tällaisenaan sallii siis materiaalitiheyksillä kikkailun. Jos kantaosa on pehmeää materiaalia ja päkiä kovaa, sillä saada selvää etua ponnistuksessa.

– Pehmeä osa varastoi energiaa, ja kova toimii vipuvartena. Sääntö vaatii täsmennyksiä materiaalitiheyksistä ja siitä, mistä mitataan, sillä riman puoleinen syrjä on kengissä yleensä korkeampi ja helpottaa kaarrejuoksua.

Nähdäänkö jatkossa siis ennätysten rikkoutuvan yhtä useammin?

– Säännöillähän pitäisi pyrkiä siihen, ettei tulisi etua. Mutta kyllähän tämä mahdollistaa energian varastoinnin, joka voi vaikuttaa tulokseen, Isolehto muotoilee.

WA:n kenkiä koskevat säännöt

800 metrillä tai pidemmillä matkoilla

Ratajuoksuissa kengän pohjan paksuus saa olla enintään 25 mm.

Maastojuoksussa

Kengän pohjan paksuus saa olla enintään 25 mm.

Tiejuoksussa

Kengän pohjan paksuus saa olla enintään 40 mm.

Muissa yleisurheilulajeissa

Kengän pohjan paksuus saa olla enintään 20 mm paitsi kolmiloikassa, jossa enintään 25 mm.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?