Tero Pitkämäki ja Arsi Harju tienasivat hurjia starttirahoja, paljastaa manageri - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Näin hurja on starttirahojen Suomen ennätys – manageri paljastaa, millaisia summia Arsi Harju ja Tero Pitkämäki tienasivat

Arsi Harju kuittasi vuonna 2001 Suomen yleisurheiluhistorian suurimman starttirahan. Tänä vuonna suomalaistähdillekin tarjotaan pikkusummia.

Arsi Harjun ei tarvinnut 2001 pökätä 7,26-kiloista rautapalloa Olympiastadionilla talkoohengessä, vaan tuoreen olympiavoittajan starttiraha oli peräti 90000 markkaa.­

31.7. 6:55

Kotimaisessa yleisurheilussa on tänä kesänä puhuttu hyvän tulostason ja koronarajoitusten lisäksi runsaasti myös kärkiurheilijoille maksettavista starttirahoista.

Kuortaneella lauantaina kilpailtavan Motonet GP -kiertueen lippulaivaosakilpailun urheilijahankkija, kokenut urheilumanageri Tero Heiska suostui Ilta-Sanomien pyynnöstä ottamaan kantaa siihen, millaisista summista puhutaan, vaikka kyse olisi kotimaan mittakaavassa aivan tähtiluokan yleisurheilijoista. Heistä erittäin merkittävä osa kilpailee Kuortaneella.

– Puhumme tietysti koronapandemian vaikeuttaman tulonhankinnan takia merkittävästä poikkeusvuodesta. Sen verran voin sanoa, että yksikään suomalainen yleisurheilija ei tee tänä vuonna esimerkiksi 2000 euron starttirahaa. Se on järjestäjien maksukyvylle mahdottomuus. Joku 1000 euroakin on todella kova raha nyt, uransa aikana mm. Arsi Harjun, Tero Pitkämäen ja Wilma Murron managerina toiminut Heiska kertoo.

Kuortaneelle on yleensä myyty jopa 5000 lippua, ja oheismyynti on ollut sen ansiosta vilkasta. Nyt lippuja saa todennäköisesti myydä noin 1500.

– Yhtälö on raaka, yhteensä 30 000 euroa palkintorahaa jakavan tapahtuman urheilijasopimukset neuvotteleva Heiska toteaa.

Sittemmin lokaan vedetty Marion Jones heilutti 1999 koko matkan Olympiastadionilta pankkiin. 100 000 dollarin starttirahaa isompaa ei Suomessa ole koskaan yleisurheilijalle maksettu.­

Tilannetta voi suhteuttaa siihen, mitä edellissyksynä Sydneyssä olympiakultaa voittanut kuulantyöntäjä Arsi Harju kuittasi Helsingin GP-kilpailusta 14. kesäkuuta 2001. Summa oli Ilta-Sanomien tietojen mukaan 90 000 markkaa, jonka muunnettu nykyarvo olisi yli 19 000 euroa. Se on korkein suomalaiselle yleisurheilijalle koskaan maksettu starttiraha. Sopimuksen aikanaan neuvotellut Heiska vahvistaa ”suuruusluokan”, muttei tarkkaa summaa.

Suurimmat Suomessa koskaan maksetut yleisurheilun starttirahat menivät vuonna 1998 kestävyysjuoksija Haile Gebrselassielle ja seuraavana vuonna pikajuoksija Marion Jonesille. Foorumi oli Helsingin GP ja summa kummallekin 100 000 dollaria. Ensin mainittu juoksi 5000 metrin ME-ajan ja jälkimmäinen 200 metrillä huippuajan 21,91.

Megasprintteri Usain Boltin perustaksa huippuvuosina eli 2008–2017 oli 250 000 dollaria.

Heiska vahvistaa myös ”suuruusluokkana” Ilta-Sanomien tiedon, jonka mukaan Tero Pitkämäen starttirahat liikkuivat aikanaan 8000–12 000 eurossa, joista jokainen oli yleensä järjestäjälle kannattava investointi. Näiden päälle saattoi tulla palkintorahaa ja tulosbonusta, jos keihäs lensi erityisen pitkälle.

Suomessa vuosikaudet ylivoimaisesti suurimpia starttirahoja kuitannut Tero Pitkämäki voitti elokuussa 2007 Kuortaneen Eliittikisat, kolme viikkoa ennen MM-kultamitaliaan.­

– Jos tarvittiin ehdottomasti kilpailu, raha ei kuitenkaan koskaan ollut pääasia. Ja erittäin ilahduttavasti totesin, että tapahtumamme maailmanmestarit Johannes Vetter (keihäänheitto 2017) ja Daniel Ståhl (kiekonheitto 2019) ovat yhtä sporttisella asenteella liikkeellä.

Kun juhannukseen mennessä selvisi, että alun perin neuvoteltu kilpailusopimus oli järjestäjän voimavaroille liian kallis, kumpikin suostui alentamaan palkkiotaan. Näin Kuortaneen järjestäjien ei tarvinnut pudottaa 30 000 euron palkintorahabudjettiaan tähtien hyväksi.

– Kumpikin kilpailee Kuortaneella omaan normitasoonsa nähden selvästi halvemmalla. Se johtuu muun muassa siitä, että me Suomessa pystymme nytkin, poikkeustilanteessa, järjestämään erittäin hyviä kilpailuja.

Maailman paras suomea puhuva yleisurheilija, ruotsalainen kiekonheittäjä Daniel Ståhl tinki pyynnöstään, kun alkuperäinen sopimus olisi ajanut Kuortaneen järjestäjät liian ahtaalle.­

Jos kotimaassa tarjolla oleva starttirahojen taso ei ehkä tyydytä kaikkia urheilijoita, niin taso on tullut kaikkialla rajusti alas yleisurheilun kultaisista vuosista, joita laji eli 1980-luvusta aina 2000-luvun alkupuolelle.

Heiska nostaa esimerkiksi hyvin tuntemansa Timanttiliigan ja sen edeltäjän Kultaisen liigan. Tähän lajin kilpailutoiminnan ylimpään kategoriaan hän neuvotteli aikanaan Pitkämäelle kymmeniä starttirahat sisältäneitä kilpailusopimuksia.

– Jos ajatellaan, että Suomessa on tälläkin kaudella maksettu yli 2000 euron tulosbonus tai vaikka jossain 1500 euron starttiraha, niin Timanttiliigan osakilpailuissa saa 4. sijasta noin 2500 euroa. Sellainen sijoitus on erittäin harvalle suomalaiselle siellä realismia.

Starttiraha Timanttiliigassa on Heiskan mukaan tänä päivänä utopiaa kaikille suomalaisille.

– Sitä maksetaan vain erittäin kapealle, kansainvälisesti terävimmälle ja median vinkkelistä vetovoimaisimmalle eliitille.

Heiska nostaa esimerkiksi tästä seiväskaksikko Armand DuplantisSam Kendricksin. Aikanaan tällainen kilpailuasetelma vallitsi Andreas Thorkildsenin ja Pitkämäen välillä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?