Suomalainen keihäänheitto kyntää pohjamudissa – ”Ilonaiheet haettava sieltä nuorten puolelta” - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Suomen miesten keihäänheiton tilanne on karmea – ”Ilonaiheet haettava sieltä nuorten puolelta”

Muiden lajien huipputulokset ovat pelastaneet miesten keihäänheiton lähemmältä tarkastelulta. Tilanne on karmea.

Topias Laine (kuvassa vasemmalla) ja Lassi Etelätalo Orimattilan Tähtien kisoissa 21. heinäkuuta.­

23.7. 7:06

Ratinan stadion 18. kesäkuuta 1969: viime vuonna edesmennyt Jorma Kinnunen heittää maailmanennätyksen 92,70. Sama paikka 26. heinäkuuta 2003: Teemu Wirkkala, Tero Järvenpää ja Antti Ruuskanen ottavat kolmoisvoiton nuorten EM-kisoissa.

Taas Ratina ja 27. heinäkuuta 2008: Järvenpää heittää Kalevan kisoissa voimassa olevan kenttäennätyksen 86,69 ja lähtee kuumana mitalisuosikkina Pekingin olympiakisoihin, joissa suomalaiset mieskeihäänheittäjät ottavat sijat 3, 4 ja 5. Nykytilanteessa tuntuu varsin koomiselta, että se oli silloin pieni pettymys.

Kun Suomen yleisurheiluvaliot kokoontuvat heinäkuussa 2020 Tampereen Teemakisoihin perinnestadionille, miesten keihäänheitto ei kuulu lajivalikoimaan lainkaan. Naisten keihäs heitetään torstaina, ja nuori Julia Valtanen kuuluu harvoihin traditiolajin tämän kauden suomalaisiin valonpilkahduksiin.

19-vuotias Julia Valtanen on synkän keihäskesän valopilkkuja.­

Miesten keihäänheitto taas on sellaisessa hapessa, että useat muut lajit pesevät sen tällä hetkellä houkutusvoimassa ja tulostasossa mennen tullen.

Vaikka kausi on kaikkialla ollut poikkeuksellinen, fakta on kuitenkin se, että heinäkuun pian vaihtuessa elokuuksi kauden tilastokärki ja ainoa 80 metrin rajan rikkoja on 81,36 heittänyt Toni Kuusela ennen Jami Kinnusta ja viime syksyn MM-sensaatiota Lassi Etelätaloa. Viimeksi mainittua ei kuitenkaan enää voi pitää varsinaisena tulevaisuuden nimenä.

– Kyllähän tilanne on tällä hetkellä se, että lajin ilonaiheet on haettava sieltä nuorten puolelta, sanoo lajivalmentaja Petteri Piironen.

Hän tarkoittaa ennätystään jo yli metrillä lukemiin 78,16 parantanutta, vastikään vasta 19 vuotta täyttänyttä Topias Lainetta. Häneen on lajivalmentajan näkemyksen mukaan pakattu sekä fyysisesti, geneettisesti että henkisesti äärimmäinen huippuheittäjän potentiaali.

– Naisten puolella Valtanen on ollut vastaava iso plusmerkki.

Suomalaisessa keihäänheitossa ei ollut varsinainen valtionsalaisuus, että kun yhteensä kymmenen arvokisamitalia 2006–16 naputtaneet ja senkin jälkeen arvokisoissa pistesijoille raataneet Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen alkavat piiputtaa, perinnevälineen lento katkeaa komeasti.

Ruuskasen, 36, piti huipentaa uransa tänä kesänä Tokion olympiakisoissa, mutta nyt hän joutuu monen muun ikääntyneen urheilijan seurana pohtimaan, jatkaako vielä ylimääräinen koronavuosi – semminkin kun olympiakisojen järjestäminen myös kesällä 2021 on erittäin epävarmaa.

Polvivamman kypsyttämä Pitkämäki, 37, laittoi pensselit santaan jo 2019.

– En halua puolustella, mutta kyllähän meidän tilastossamme näkyy se, että kärkinimet Ruuskanen ja Oliver Helander eivät ole kilpailleet, Piironen sanoo.

Antti Ruuskasen kisasuunnitelmat ovat yhä hämärän peitossa.­

Hän kertoo olevansa tietämätön Ruuskasen mahdollisista tämän kauden kilpailusuunnitelmista, jos sellaisia on. Äärimmäisen lahjakas, mutta jo vuosia heittokäden olkapään liikerata-ahtaudesta kärsinyt ja erittäin vamma-altis Helander, 23, kävi viime talvena leikkauspöydällä eikä myöskään ole kilpaillut.

– Oliver on seurannassa. Hyvää harjoitusjaksoa seuraa välillä koventunut kipu, välillä menee paremmin. En osaa sanoa, kilpaileeko hän tällä kaudella lainkaan. Se riippuu aivan siitä, miten operoidun olkapään kanssa mennään eteenpäin.

Ainakaan erittäin perinteiseen suomalaiseen keihästapahtumaan, Kuortaneen GP:hen, Ruuskanen tai Helander eivät ole ilmoittautuneet.

– Tämä ei ole missään nimessä kiveen hakattua tietoa, mutta varmaan aikaisintaan Kalevan kisoihin heitä voisi odotella, lajivalmentaja tuumii.

Ne heitetään Turussa elokuun puolivälissä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?