Annimari Korte loistaa kesän ykköstähtenä - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Annimari Korte loistaa kesän ykköstähtenä – nämä yksityiskohdat tekevät hänestä paremman kuin kilpailijoistaan

Annimari Korte on naisten pika-aitojen SE:n haltija.

Julkaistu: 10.7. 17:07

Aitajuoksun SE-naista ylistetään lajitaidosta, mutta hän on myös raju harjoittelija ja vahva kilpailija.

Annimari Korte on aitajuoksun tekniikkataituri.

Pelkästään se ei silti selitä hänen viime kesänä juoksemaansa Suomen ennätystä 12,72, ei parin kymmenyksen tasonnostoa viime kaudesta, eikä asemaa suomalaisen yleisurheilun tämän kesän ykköstähtenä.

Kortteen harjoituksia valvova Mikael Ylöstalo paljastaa, miten Korte kiihdyttää vauhtiaan kohti 12,5 sekunnin aikoja.

– Annimari harjoittelee tehopainotteisesti ympäri vuoden. Se on harjoitusten ohjelmoinnissa selkein ero moneen muuhun, Ylöstalo aloittaa.

– On myös nähty, että Annimari on hyvä kilpailija. Hän sanoo jännittävänsä, muttei koskaan jännitä itseään kilpailusta ulos.

”Kakkosvalmentajan” asemassa Ylöstalo hoksasi Kortteen kyvyn omaksua muutoksia, kun kaksikko tuunasi viime harjoituskaudella lähtötekniikkaa ja aitojen ylitystä edelleen sähäkämmiksi.

– Annimari on ollut nuoruudesta asti teknisesti hyvä, luontainen aitajuoksija, Ylöstalo todistaa.

– Hän pystyy säätämään juoksuaan jopa täydessä vauhdissa.

Lisäksi Kortteella on kyky keskittyä kisoissa suoritukseen eikä vastustajaan.

– Haluan aina juosta aikaa. Niin kovaa kuin pystyn. Sen takia minua ei häiritse enkä panikoi, jos joku on edellä, Korte selittää kilpailuasennettaan.

– Rentous saattaa kärsiä, jos voittaminen on pääaisa.

Aitajuoksussa suoritus on helppo pilkkoa osiin. Lajissa mitataan aikaa aitojen väleillä. Väliajat todistavat, että Korte pärjää tasaisuudella.

– Lahdessa (loppuaika 12,84) paras väli meni tasan sekunnissa, ja siihen pystyvät kaikki Suomen parhaat. Espoossa (12,81) nopein väli parani 0,98 sekuntiin, mutta alku ja puolet loppujuoksusta meni pieleen, Korte kertoo.

Kortteella on kyky takoa sekunnin aitaväliä suurin osa matkasta. Se on hänen mielestään vielä enemmän rajujen harjoitusten kuin taidon ansiota.

– Teen paljon happotreeniä eli nopeus- ja aitakestävyyttä.

Korte voi juosta harjoituksissa yhdeksän 300 metrin vetoa tai viisi 11 aidan vetoa viiden minuutin palautuksella.

– Viisi kertaa 11 aitaa, siitä tulee pahimmat hapot, koska rytmi on pidettävä loppuun asti, jotta pääsee aitojen yli.

Tavoite 12,5-alkuisesta tuloksesta perustuu kahteen tekijään. Hän säilyttää happoharjoitusten ansiosta vauhtinsa hyvin, ja aitaväli on mennyt harjoituksissa hollantilaista Nadine Visseriä vastaan parhaimmillaan 0,96 sekuntiin.

Korte juoksi keskiviikkona Jyväskylässä Suomen ennätyksensä tuntumaan ajalla 12,76 ”treenikunnossa”. Tähän saakka hän on puurtanut 7–10 päivän kovia harjoitusjaksoja, joiden välissä on muutama kevyempi päivä.

Jatkossa harjoittelua höllätään.

– Tein kolme päivää ennen kisaa kovan aitatreenin, yhden harjoituskauden kovimmista, Korte kertoo.

– Sen takia tiedän, että pystyn juoksemaan huomattavasti kovempaa. Kaiken järjen mukaan minun pitäisi pystyä helposti alle näiden aikojen, kun harjoittelu kevenee.

Paras vauhti viritellään elokuulle. Paavo Nurmen - ja Turun Kalevan kisojen jälkeen kausi jatkuu Puolassa, Tampereen Ruotsi-ottelussa ja kolmessa kansainvälisessä kilpailussa.

Korte on määrittänyt loppukaudelle aikatavoitteen, jonka Ylöstalo siunaa.

– Annimari juoksee kovempaa kuin nyt on nähty, Ylöstalo muotoilee jatkonäkymät.

Korte on kiitellyt alkukauden kilpailuissa valmentaja Ylöstaloa. Espanjalainen Rafael Blanquer kirjoittaa aiturin harjoitusohjelmat, Ylöstalo antaa ”ekstravinkkejä”, konsultoi ja valvoo harjoituksia.

– Ylöstalo on tuonut harjoitteluun paljon. Kannustusta, motivointia, ja hän uskoo kykyihini. Hänen kanssaan olen harjoitellut paljon lähtötekniikkaa, aidalle lähestymistä ja ponnistustekniikkaa aidalle, Korte luettelee entisen edustusaiturin valmennusansioita.

– Vastaponnarin vähentäminen on ollut isoin tekninen kehityskohde.

Ylöstalo löysi parannettavaa ylävartalon asennosta.

– Pysyn etukenossa, Korte tiivistää muutoksen aidanylityksessä.

– Vastaponnari tulee, jos yläkroppa on liian pystyssä. Silloin vartalo heilahtaa taakse myös aidan jälkeen.

Korte ylittää aidat aiempaa tasapainoisemmin, valmentaja vahvistaa.

– Annimarilla ei ole ollut liikettä sivusuuntaan, mutta yläkropassa oli edestakaisinliikettä. Sen poistaminen on ollut pääfokus ja sen hän on saanut hyvin hallintaan. Se vähentää vastaponnistusta ja parantaa ensimmäistä askelta aidalta, Ylöstalo ruotii.

– Juoksu on nyt hyvin vakaata.

Tekniikkaan on pureuduttu yhteistyössä.

– Annimari osallistuu päätöksentekoon, Ylöstalo tarkentaa vielä kuvaa Kortteesta.

– Hänellä on mielipiteitä ja hän tekee itse valintoja, mutta kuuntelee myös minua.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?