Lotta Harala lataa suorat sanat urheilun tukirahoista valittajille - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Lotta Harala selvisi syömishäiriöstä ja mielen haasteista – lataa nyt suorat sanat urheilun tukirahoista valittajille

–Rahaa pitäisi saada enemmän siihen vaiheeseen, kun ei olla vielä huipulla, Lotta Harala sanoo.

Julkaistu: 7.7. 11:54

Harala on luonut itselleen urheilusta ammatin ilman ainuttakaan apurahaa. 100 metrin aitajuoksija tähtää vaikeuksien jälkeen takaisin huipulle.

Aitajuoksija Lotta Harala, 28, painelee kesäkuun lopussa Espoon Leppävaaran urheilupuiston siniharmaan mondon päällystämän ratasuoran maaliin neljäntenä ja jäi vain ennätyksestään vain 13 sadasosaa.

Tampereen Pyrinnön sprintteri on yhtä hymyä.

Sijoitus ja aika ovat sivuseikkoja – vuoden 2017 Suomen mestari on palannut radalle kahden vuoden tauon jälkeen.

Takana on selkäleikkaus, pitkä toipilasjakso, maisemanvaihto sekä uuden valmentajan ja harjoitusympäristön uuvuttava etsintä.

Lotta Harala voitti naisten 100 metrin aitojen Suomen mestaruuden yleisurheilun Kalevan Kisoissa Seinäjoella 22. heinäkuuta 2017.

Ongelmia on riittänyt, mutta Haralalla on ollut yksi perinteinen yksilöurheilijoiden huoli vähemmän. Nimittäin raha.

– Olen pyrkinyt solmimaan yhteistyösopimukset niin, että urheilullinen menestys on vain plussaa. Itseasiassa viime kausi, kun en juossut lainkaan, oli taloudellisesti paras kauteni. Urheilullisesti tämä auttaa siinä, että ei ole taloudellisia paineita onnistua, Harala kertoo.

100 metrin aitajuoksija kertoo tehneensä selkeän päätöksen olla sosiaalisessa mediassa oma itsensä, eikä vain aitajuoksijahahmo. Tämä on ainakin taloudellisessa mielessä toiminut, koska hänen yhteistyökumppaninsa eivät ole pitkän tauonkaan aikana jättäneet juoksijaa.

Viime aikoina puhuttaneeseen suomalaisen urheilun taloudelliseen tukemiseen Haralalla on selkeä viesti:

– En ole oikein ikinä ymmärtänyt sitä, kun valitetaan tukirahojen pienuudesta. Olen jo nuoresta pitäen ajatellut, että jos jotain resursseja haluan, niin minun itse pitää olla aktiivinen toimija ja tehdä sitä itselleni.

Harala ei ole nostanut eurokaan Olympiakomitean tai opetus- ja kulttuuriministeriön tukia.

– Olisin varmaan päässyt tukirahoille hyvän 2017 kauden jälkeen, mutta ne menivät minulta ohi. Minulle olisi pitänyt tulla muistutus haun takarajasta, mutta sitä sähköpostia ei minulle jostain syystä ikinä tullut. Ihan minun oma moka se kuitenkin oli, että en rahoja ikinä hakenut.

Takaisin Tampereelle muuttanut pika-aituri on sitä mieltä, että terävimmän kärjen sijaan tukieuroja tulisi sijoittaa nuorempiin urheilijoihin.

– Rahaa pitäisi saada enemmän siihen vaiheeseen, kun ei olla vielä huipulla. Lukion jälkeen ovat ne vuodet, kun huippuja tehdään, hän kommentoi.

Lotta Harala uskoo, että ihmiset ja yhteistyökumppanit ovat saaneet hänen tarinastaan enemmän tarttumapintaa, kun hän näyttää sosiaalisessa mediassa enemmän inhimillistä puoltaan, eikä vain kiiltokuvaa.

Harala oli nuorempana äärimmäisen lupaava yleisurheilija, mistä kertoo neljäs sija alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa vuonna 2009.

Lukion jälkeen hän satsasi kaiken urheiluun, mutta pian alkoivat vaikeudet.

– Silloin homma meni överiksi. Suoritin liikaa ja ajoin itseni piippuun.

Harala kertoo, että on aina hakenut omia polkujaan eikä ole halunnut mennä massan mukana.

Oma paikka on löytynyt vasta kivikkoisemman reitin kautta.

– Urani suurin haaste on ollut pysyvän paikan, valmentajan ja tasapainon löytäminen. Koin tuolloin olevani epätoivoinen ja heitteillä. Lopulta minulle tuli syömishäiriö ja mielen haasteita, hän avaa vastoinkäymisiään.

Matkalla takaisin maan kärkipään aitureiden joukkoon Harala nostaa kaksi tärkeää tekijää.

– Minulle tehtiin onnistunut selkäleikkaus puolitoista vuotta sitten. Sitä seurasi pitkä kuntoutus, mutta vuosia vaivanneet erilaiset vaivat saatiin kuntoon.

– Vielä suurempi tekijä on, että löysin valmentajakseni Matti Liimataisen ja treenikaverikseni Maria Huntingtonin.

Lotta Harala (vas.) harjoittelee seitsenottelija Maria Huntingtonin kanssa. Heitä molempia valmentaa Matti Liimatainen.

Haralan mukaantulon ja panostuksen jälkeen Liimatainen pystyi keskittymään valmentamiseen täyspäiväisesti.

– Löysin levottomien vuosien jälkeen rauhan, tasapainon ja ihmisen kenen kanssa teen tätä matkaa. Uskon hyvin vahvasti, että löysin nyt paikan, jossa olen koko loppu-urani, Harala puhuu valmentajastaan ja kotikaupunkinsa Tampereen harjoitteluympäristöstä.

Viime kesänä Harala kertoo itkeneensä monet itkut, kun sopivaa valmentajaa ei meinannut löytyä.

– Puhuin kotona, että haluaisin jatkaa urheilua, enkä ole vielä valmis, mutta en tiennyt onko se enää mahdollista, koska haluan tehdä täysillä tai en ollenkaan.

Lotta Harala ja poikaystävä, jääkiekkoilija Matias Myttynen vuonna 2018.

Avosuhteessa viime kaudella Jokereissa ja Ruotsin pääsarjassa pelanneen Matias Myttysen kanssa asuva Harala on nähnyt myös hyvin tienaavan joukkueurheilijan arkea.

– Joukkueurheilijat saavat palkkaa käymällä treeneissä ja peleissä. Minulla se on kuluttavaa ja jatkuvaa tasapainottelua, että kuinka paljon voi yhteistyökumppaneille voi antaa aikaa, että se ei ole pois urheilusta ja palautumisesta. Kuitenkin riittävästi, että voin tehdä tätä ammatikseni, Harala sanoo.

Keväällä 28-vuotta täyttäneellä tamperelaisella ei ikänsä puolesta ole kiire.

Lotta Harala ei ole nostanut eurokaan Olympiakomitean tai opetus- ja kulttuuriministeriön tukia.

Kilpailuissa viereisillä radoilla viilettää hyvänä esimerkkinä Annimari Korte.

Hän juoksee nyt 32-vuotiaana uransa nopeimpia aikoja.

Haralan taustat ovat nyt kunnossa ja elämä tasapainossa.

Hän antoi jo paluukisassaan myrskyvaroituksen, kun hän oli lähtökiihdytyksessä jopa molempien erien nopein.

Vielä kun Haralan juoksu rullaa maaliin asti, tänä kesänä voidaan puhua neljästä kotimaisesta 13 sekunnin alittajasta viime kesän kärkikolmikon Korte, Nooralotta Neziri ja Reetta Hurske sijaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?