Venäläinen seiväskomeetta katosi huipulta – taustalla traaginen tarina - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Venäläinen seiväshyppykomeetta ja kuuden metrin ylittäjä katosi huipulta täysin yllättäen – taustalla traaginen tarina

Jevgeni Lukjanenko on niitä harvoja seiväshyppääjiä, jotka ovat ylittäneet kuuden metrin haamurajan. Ennätys on 601.

Julkaistu: 21.6. 20:36

Jevgeni Lukjanenko lähti ajamaan humalassa. Seuraukset olivat karut.

Vuonna 2008 koko maailma oli auki venäläiselle seiväshyppääjälle Jevgeni Lukjanenkolle. Lukjanenko oli vain 23-vuotias, kun hän voitti maaliskuussa sisäratojen MM-kultaa ennätyksellään 590.

Heinäkuussa ylittyi kuuden metrin haamuraja (601) kaikkien aikojen 14. seiväshyppääjänä, ja kausi huipentui olympiahopeaan Pekingissä elokuun lopussa.

Lukjanenko oli parantanut ennätystään vuodessa hurjat 20 senttiä. Liki pitäen vain taivaan piti olla rajana.

Olympiahopeansa ja kuuden metrin ylityksensä ansiosta Lukjanenko nousi Krasnodarin alueella suureksi kansallissankariksi ja kaikkien tuntemaksi merkkihenkilöksi.

Heti seuraavana kesänä tullut tragedia muutti kuitenkin kaiken. Sen jälkeen Lukjanenko ei enää koskaan päässyt niihin korkeuksiin kuin uljaalla läpimurtokaudellaan.

Lukjanenko oli elokuussa 2009 viettämässä kaveriporukan kanssa ystäväpariskunnan hääpäivää mökillä lähellä Krasnodarin kaupunkia. Seurue otti ilon irti elämästä: ui, söi ja joi. Elokuun 24. päivän iltana Lukjanenko lähti kuskaamaan seuruetta takaisin kaupunkiin omalla autollaan.

Itsekin humalassa ollut Lukjanenko ajoi pimeässä kovaa, raporttien mukaan jopa 140 kilometriä tunnissa, ja menetti kaarteessa autonsa hallinnan. Auto ajautui ulos tieltä ja pyöri katon kautta ympäri.

Seuraukset olivat karut: hääpäiväänsä viettänyt Irina Kovaltshuk menehtyi onnettomuudessa välittömästi. Kovaltshuk oli vielä kolmannella kuulla raskaana.

Toinen autossa ollut nuori nainen, Lukjanenkon silloinen tyttöystävä Anna Klimenko loukkaantui vakavasti: selkäranka ja 11 kylkiluuta murtuivat ja keuhko puhkesi. Klimenko oli sairaalassa kolme päivää koomassa ja kamppaili elämästään.

Hänelle tehtiin kaikkiaan 11 leikkausta. Klimenko invalidisoitui onnettomuuden seurauksena pysyvästi ja jäi loppuiäkseen pyörätuoliin.

Lukjanenko itse sekä kaksi muuta autossa ollutta miestä selvisivät onnettomuudesta lievin vammoin.

Lukjanenko näytti ensin pääsevän karmeasta onnettomuudesta kuin koira veräjästä. Etupenkillä istunut Aleksei Ljashenko otti syyt niskoilleen ja kertoi poliisikuulusteluissa ajaneensa autoa. Muut vahvistivat Ljashenkon kertomuksen.

Ljashenko piti kiinni tarinastaan, vaikka häntä uhkasi seitsemän vuoden vankeustuomio.

Tapaus ei kuitenkaan lopulta ollut sen pituinen se. Noin vuosi onnettomuuden jälkeen Klimenko muutti yllättäen todistustaan ja vahvisti, että todellisuudessa Lukjanenko oli ratin takana.

Jevgeni Lukjanenko juhlii Pekingin olympiakisoissa 2008 voittamaansa olympiahopeaa.

Syyksi kertomuksensa muuttamiseen Klimenko väitti sen, että heti onnettomuuden jälkeen hän oli pahoillaan Lukjanenkon puolesta, jonka kanssa hänellä oli ollut seurustelusuhde.

– Lukjanenko joi votkaa niin kuin muutkin miehet. Siitä huolimatta hän päätti ajaa, Klimenko sanoi Sport-Expressin lainaamassa Moskovski Komsomoletsin artikkelissa.

Klimenkon mukaan Lukjanenko kävi sairaalassa katsomassa häntä vain kaksi kertaa ja oli silloinkin vedonnut, että ”pyydän, älä kerro, että minä ajoin”.

Lukjanenko ja Klimenkon perhe riitautuivat myöhemmin rahasta. Klimenkon vanhemmat olivat maksaneet perheen viimeiset rahat, 160 000 ruplaa, tyttärensä hoitoon, ja kun he viimein kääntyivät Lukjanenkon puoleen ja anoivat taloudellista apua, vastaus oli tyly: Lukjanenko syytti Klimenkon perhettä kiristyksestä!

Onnettomuuden jälkeen Lukjanenko unohti niin Klimenkon perheen kuin onnettomuudessa menehtyneen Irina Kovaltshukinkin perheen eikä pitänyt heihin enää yhteyttä. Myös Irinan entinen aviomies liittoutui Lukjanenkon kanssa eikä hänkään pitänyt enää yhteyttä entisen vaimonsa vanhempiin.

Onnettomuutta tutkittiin lopulta kokonaiset neljä vuotta, ja sinä aikana tutkinnanjohtaja vaihtui neljä kertaa! Lukjanenko jatkoi kilpailemistaan tutkinnan aikanakin säännöllisesti.

Vihdoin vuonna 2013 Lukjanenko asetettiin syytteeseen rattijuopumuksesta, liikenteen vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Nyt Lukjanenkoa uhkasi maksimissaan seitsemän vuoden vankeus.

Sport-Expressin mukaan tapaus on sittemmin mystisesti hautautunut johonkin. Ainakaan tuomiota Lukjanenko ei näytä saaneen. Ei ainakaan kovin pitkää, sillä hän jatkoi säännöllistä kilpailemista vuosittain, tosin melko harvakseltaan.

Unelmakesä 2008 vaihtui seuraavana vuonna skaalan toiseen äärimmäisyyteen. Lukjanenkon aiheuttama kuolonkolari vaikutti koko hänen loppu-uraansa.

Lukjanenko oli virallisesti kotiarestissa, mutta se ei normaalielämää saati kilpailemista haitannut. Onnettomuuden tutkinnanjohtajat eivät olisi halunneet päästää Lukjanenkoa kilpailemaan Lontoon olympialaisiin, mutta oikeuden päätöksellä hän sai luvan matkustaa.

Moskovski Komsomolets epäili vuonna 2012 ilmestyneessä laajassa jutussaan, että sillä oli merkittävä vaikutus, että Lukjanenkon isä oli onnettomuusaikaan alueen rikospoliisissa töissä. Lehti muun muassa vihjailee, että Lukjanenkon isä olisi tarjoutunut maksamaan Ljashenkolle sievoisen summan rahaa syyllisyyden ottamisesta harteilleen ja että isä olisi taannut tälle kelvolliset vankilaolot.

Isän sanotaan muutenkin olleen isona takapiruna koko tutkinnan ajan. Lukjanenko itse ei ole koskaan halunnut kommentoida tapausta.

Vaikka Lukjanenko ei näytäkään joutuneen rikosoikeudelliseen vastuuseen, henkinen taakka harteilla vaikutti olevan liian kova. Urallaan viisi Venäjän mestaruutta voittanut Lukjanenko ylitti viimeisen kerran 570 kesällä 2012 – korkeus, joka oli huippukaudella suunnilleen hänen aloituskorkeutensa.

Huippuvuotensa jälkeen Jevgeni Lukjanenkon parhaaksi tulokseksi jäi Lontoon olympiafinaalissa hypätty 575.

Hän oli samana kesänä Lontoon olympialaisissa vielä neljäs. Olympiafinaalikauden jälkeen Lukjanenko ei hypännyt enää kertaakaan ulkomailla yhtä Ukrainan Donetskissa käytyä hallikisaa lukuunottamatta.

Lukjanenko lopetti 34-vuotiaana syksyllä 2019.

Silloin oli tullut kuluneeksi kymmenen vuotta ja kaksi viikkoa kohtalokkaasta onnettomuudesta, joka lopulta johti yhden hengen kuolemaan, toisen pysyvään vammautumiseen ja tuhosi yhden maailman lupaavimman seiväshyppääjän huippu-uran.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?