Annimari Korte kärsii mystisestä sairaudesta - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Annimari Korte kärsii mystisestä sairaudesta – yöunet jääneet vain reiluun kolmeen tuntiin

Annimari Korte (kes.) juoksi viime sunnuntaina hurjan tuloksen kesän avauskisassaan Lahdessa.

Julkaistu: 13.6. 10:22

Annimari Kortteen terveysongelmia selvitellään. Ne eivät ole estäneet häntä avaamasta kauttaan sensaatiomaisesti.

Kun pika-aituri Annimari Korte vastaa puhelimeen, hän on juuri astunut ulos helsinkiläisestä laboratoriosta. Hän on ollut verikokeessa. Jokin on vialla.

– Jotain munuaisarvoja katsotaan uudestaan. Ne olivat viime viikolla jonkin verran pielessä. Tarkistetaan nyt, pitävätkö ne paikkansa, Korte sanoo ja kaivaa paperin esiin:

– Ainut mitä tiedetään on, että tällainen GFR-arvo... Yksinkertainen tulkinta olisi keskivaikea munuaisten vajaatoiminta, mutta se ei välttämättä ole niin yksinkertaista.

Suomalainen juoksijatähti hakeutui tutkimuksiin, koska hänen toinen reitensä ja toinen jalkapohjansa ovat kramppailleet helmikuusta lähtien.

– Sen lisäksi herään yöllä useita kertoja. Kuukauden ajan olen nukkunut keskimäärin 3,5 tuntia yössä. Kaikki oireet voivat liittyä munuaisiin.

Kortteen on ollut vaikeaa palautua viime viikkoina.

Uni on tärkeää huippu-urheilijalle palautumisen kannalta. Siksi Korte, 32, panee harjoituksista ja kisoista palautumisen aina etusijalle.

Nyt riittävän levon saanti on ollut ongelma. Juoksija ei ole ehtinyt kuittaamaan univajettaan edes päivänokosilla.

Hän muutti vastikään Espanjasta Helsinkiin, ja kuten jokainen joskus muuttanut tietää, säätöä on riittänyt.

Lisäksi on pitänyt rampata lääkärissä.

– Ensimmäistä kertaa ikinä en ole palautunut normaalisti. Yleensä voin tehdä peräkkäisinä päivinä helposti kovia treenejä. Viimeisen kuukauden aikana en vain ole pystynyt. Jouduin jättämään joitain treenejä välistä. Harjoitukseni eivät myöskään ole huonoja kuin hyvin harvoin. Nyt sellaisiakin tuli useita putkeen, Korte harmittelee.

Vaikka verikokeet alustavasti viittaavat munuaisten vajaatoimintaan, eivät lääkärit ole vielä antaneet diagnoosia, arviota oireiden alkuperästä tai hoito-ohjeita.

– On vielä täysin mahdotonta sanoa, mistä kaikki johtuu. Tiedetään, että jotain häikkää on, muttei mitä. Olen käynyt viikon aikana ultraäänessä ja monessa muussakin tutkimuksessa. Munuaisiin erikoistuneelle lääkärille pitää vielä mennä, Korte kertoo.

– Senkin takia tuli tosi yllätyksenä tuo aika viime sunnuntaina. Kaikkeen nähden olen itsekin hämilläni.

Korte (kesk.) haluaa tänä kesänä rikkoa Suomen ennätyksen uudelleen.

Korte viittaa Lahdessa juoksemaansa sensaatiomaiseen 100 metrin aitakisaan, jossa hän sai tuloksekseen 12,84 heti kesän avauksessa. Aika oli aiturin uran toiseksi nopein. Viime vuonna Korte juoksi uudeksi Suomen ennätykseksi 12,72.

Sunnuntain tulos vei Kortteen maailmanlistan ykköseksi. Ennen Lahden finaalia hän katsoi puhelimestaan, että kärkipaikkaa listalla piti Australian Elizabeth Clay tuloksella 12,94.

Korte päätti mennä siitä ali, että heilahtaa. Menikin.

Suoritus lupaa hurjia ajatellen kuumaa, kotimaista yleisurheilukesää. Se on jo alkanut säkenöivillä tuloksilla eri lajeissa.

Loistavasta ajasta huolimatta Korte ei edes pitänyt Lahden juoksuaan onnistuneena.

– Telineistä lähtö oli huono. Ensimmäinen aita oli huono. Sitten kolhaisin kuudetta aitaa ja vauhti hidastui paljon. On tosi vaikea käsittää, miten aika oli 12,8, Korte hämmästelee.

Aika alitti myös Tokion ensi vuoden olympiarajan. Sen Korte tosin rikkoi jo viime vuonna. Olympialaisia siirrettiin koronapandemian vuoksi vuodella eteenpäin.

– Oli ihan kiva, että sain alitettua rajan nytkin. Ettei ole mitään epäilystä siitä, että pääsisin vain vuoden 2019 ajoilla Tokioon.

Kortteen mukaan Lahden huippuaikaa selittää ehjä ja onnistunut harjoituskausi. Talven hän vietti Espanjassa ja seikkaili kevään koronan tieltä sulkeutuvassa Yhdysvalloissa. Munuaisvaivat ovat häirinneet viime viikot, mutta koronavirus ei Kortteeseen ole vaikuttanut.

– Suomi on ollut ihan paras paikka urheilijoille olla koronan aikaan. USA:ssa ja kaikkialla muualla maailmassa on ollut tosi vaikeaa treenata, Korte kertoo.

Korte ja Nooralotta Neziri (oik.) kävivät torstai-iltana juoksemassa harvinaisen 200 metrin aitakisan Oslossa. Neziri juoksi SE:n 26,65, Korte oli viisi sadasosaa hitaampi.

Olympialaisten siirtyminen vei yleisurheilukesästä pois suurimman maalin. Mihin huippukuntoinen Korte suuntaa energiansa olympialaisten siirryttyä? Mikä on kesän tavoite?

– Reilusti oman ennätykseni rikkominen on ainut tavoite. Tuloksessa 12,84 oli niin paljon parannettavaa, että 12,5 on täysin realistinen. Jos pysyn terveenä, Korte sanoo.

12,5-alkuinen aika nipistäisi Suomen ennätyksestä yli sekunnin kymmenyksen. Se on kova tavoite.

– On joo, mutta tavoitteita pitää olla. Viime vuonna sanoin, että juoksen alle 13:n eikä sekään vaikuttanut niin realistiselta.

Vaikka ennätysten rikkomisen ehtona on terveenä pysyminen, juuri saadut, munuaisvaivoihin viittaavat verikokeiden tulokset eivät huoleta pika-aituria.

Hän uskoo, että pahimmat oireet ovat jo takanapäin. Eivätkä vaivat ole häntä tähänkään asti pysäyttäneet. Korte on kertonut sosiaalisessa mediassa esimerkiksi allergiakohtauksistaan.

– Olen niin tottunut siihen, että aina tulee erikoisia juttuja. Ei oloni ole ollut niin huono kuin miltä verikokeet näyttävät. Munuaisarvot olivat tosiaan aika rajut verrattuna siihen, millainen olo minulla on ollut, Korte sanoo.

Sitten hän sulkee puhelimen. On kiire Eläintarhan kentälle. Laboratoriokäynti sai hänet ehkä myöhästymään aamutreeneistä, mutta tällä kertaa ne eivät jää väliin.

”Kuin tuoli ilman neljättä aikaa”

Kortteen mainitsema GFR-arvo kertoo niin sanotusta glomerulussuodoksesta, selittää lääketieteen tohtori ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Arvolla kuvataan munuaisten suorituskykyä.

– Maksa hajottaa elimistöömme päässeitä ongelma-aineita ja munuaiset heittävät hajotettuja aineita pihalle. Kun munuaiset tekevät pihalleheittonsa, se tarkoittaa, että niiden pitää muodostaa suuri määrä alkuvirtsaa, jonka sisällä on poistettavia aineita, Vasankari avaa sisäelinten toimintaa.

– Munuaisaltaan alkuvirtsasta otetaan edelleen nestettä takaisin, ettei kroppa menetä liikaa vettä. Lopputuloksena virtsarakkoon päätyy meillä kaikilla vain litra tai kaksi varsinaista virtsaa.

Tommi Vasankarin mukaan munuaisten vajaatoiminta aiheuttaa huippu-urheilijalle monia ongelmia.

Munuaisten vajaatoiminnassa monimutkainen prosessi ei syystä tai toisesta toimi niin kuin pitäisi.

– Munuaisten vajaatoiminta tarkoittaa sitä, että joko virtsaa ei muodostu riittävän runsaasti tai veden takaisinotto virtsasta on häiriintynyt, Vasankari sanoo.

Huippu-urheilijalle häiriö aiheuttaa monenlaisia vaikutuksia.

– Kuona-aineita kertyy kroppaan. Keho on kuin tuoli ilman neljättä jalkaa. Jos minulla on tänään munuaisen vajaatoimintaa, se ei välttämättä näy huippu-urheilusuorituksessa tänään, mutta se näkyy pomminvarmasti jossain vaiheessa, Vasankari kertoo, mutta huomauttaa lohduttavasti:

– Onni on, että meillä on kaksi munuaista, joilla on valtava potentiaali. Munuaisen vähäinen piiputtaminen ja yskiminen ei tarkoita, että henkilö olisi pian kärsimässä kuona-aineiden aiheuttamista ongelmista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?