Kommentti: Annimari Korte on poikkeuksellinen suomalainen - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Kommentti: Annimari Korte on poikkeuksellinen suomalainen – vilkaisi puhelimestaan yhden asian ja juoksi maailman kärkiajan

Kortteen sunnuntainen suoritus antoi esimakua tulevasta.

Julkaistu: 8.6. 7:24

Naisten pika-aitojen maailmantilastoa johtaa kesäkuussa suomalainen nainen, kirjoittaa Pekka Holopainen.

Annimari Kortetta voi pitää monella tavalla poikkeuksellisena suomalaisena henkilönä. Kansainvälisen luokan egolla operoiva pika-aituri ui kaikkialla kuin kala vedessä.

Viime kauden jälkeen viulunkielenkireä Korte tiedettiin jo Suomessa myös varsin poikkeukselliseksi urheilijaksi, ja jos se vielä jollekulle oli epäselvää, Lahdessa tuli sunnuntaina lisänäyttöjä.

Sadan metrin aitajuoksun maailmantilastoa johtaa koronakilpailukauden aluksi Annimari Korte. USA:n Elizabeth Clayn ajasta hän niisti sekunnin kymmenyksen. Tilanne ei ole suomalaiselle pikajuoksijalle ihan tyypillisin.

Faktat luurista

Sen verran paineettomassa sieluntilassa Korte asettui telineisiin, että hän juuri ennen starttia tarkisti puhelimestaan, mikä kauden kärkiaika oli.

Pika-aidat on tyypillisesti yleisurheilulaji, jossa kauden avauskilpailun näkymä on kaikille utuinen. Tällä kertaa koronapandemian aiheuttaman kilpailu- ja harjoittelutilanteen takia vielä utuisempi. Sääennusteita ja lihaskireyksiä tarkkaillaan aina pieteetillä ennen kuin asetutaan lähtötelineisiin.

Ja mitä teki Korte sunnuntaina Lahdessa, ilman minkäänlaista itse asetettua tulostavoitetta, vailla minkään valtakunnan kilpailutilannetta eli ilman Reetta Hursketta ja Nooralotta Neziriä?

Iso haave

Aika 12,84 on Kortteen uran toiseksi paras. Suomalaisnaisten pika-aitahistoriassa se asettuu kaikkien aikojen viidennelle sijalle. Korte on juossut kovempaa kerran – SE-aikansa 12,72 – Hurske kerran ja Neziri kaksi kertaa.

Jos Veikkolasta Eläintarhan harjoituskenttänsä kupeeseen muuttava aituri juoksee isosti, niin kyllä hän isosti haaveileekin. Tavoiteaika on jollakin aikataululla peräti 12,50.

Korte kellotti Lahdessa ajat 13,03 ja 12,84.

Kun suomalainen aitajuoksija tekee tällaisia aikoja, takana on yleensä jo harjoittelun keventämistä, määrän putoamista ja niin sanotun laadun puolelle siirtymistä. Korte kertoi tuntevansa vielä kropassaan rajustikin kovan määräharjoittelun jämiä. On vielä juostu ylimatkaa ja ylikorkeilla aidoillakin.

Kun kisakausi edetessään sulattaa ikijäätä, Suomen ennätyslukemat voivat mennä vielä uuteen uskoon. Eikä Korte ole ainoa ehdokas.

Hyppyrimäkiä vasten juokseminen sopii hänelle; 13 sekuntia alittui ensimmäisenkin kerran juuri Lahdessa lähes päivälleen vuosi sitten.

Kevään armoton arki

Kun urheilijoita talvella ja keväällä jumittui sinne ja tänne pandemian torpedoimine suunnitelmineen, Korte jämähti Floridaan.

Elämänrytmi oli teholajiurheilijalle tyly: herätys 4.30, kohti treenikenttää 5.00, verryttely 5.30, harjoitukset 6.00–7.50 ja kiireesti kentältä ulos, jotta annetun määräajan puitteissa, kahdeksaan mennessä, ehti. Aitajuoksijan elimistö ei lajin vaatimia harjoitteita aivan tuohon kellonlyömään rakasta.

Suomeen paluun jälkeisen karanteenin aikana Korte teki Veikkolassa mäkivetoja ja nosteli puntteja lapsuudenkotinsa treenitilassa.

Kun urheilukilpailujen järjestäminen pikku hiljaa alkaa kiihtyä, aktivoituu taas myös antidopingelin Suek. Se on toki korona-aikanakin testannut, mutta määrät ovat jääneet matalammiksi kuin yleensä. Kortetta onniteltiin kilpailun jälkeen myös testimääräyksellä.

Tästäkin aiheesta Suomen todennäköisesti kansainvälisesti verkottuneimmalla yleisurheilijalla riitti sanottavaa. Viikonlopun uutinen yli muiden oli 400 metrin maailmanmestarin, Bahrainia edustavan Salwa Eid Naserin asettaminen kilpailukieltoon.

Häntä epäillään peräti neljästä väliin jääneestä testistä eli olinpaikkarikkomuksesta. Se rinnastuu rangaistusmittauksessa positiiviseen näytteeseen.

MM-kultaa ufoajalla 48,14 juosseen Eid Naserin taustavoimia tuntevan Kortteen uutinen yllätti samalla tavalla kuin se, että yötä seuraa aamu.

– Sanotaan nyt näin, ettei hirveä uutispommi. Yhden testin voi missata vahingossa jokainen, mutta että neljä. Tuskinpa.

Lahden kisat onnistuivat rajoitetilanteessa hyvin. Aluehallintoviraston ja järjestäjän yhteistyö toimi. Mutta onhan Lahden pääkatsomo 500 hengen täyttämänä aavemainen näky.

Ja vielä...

Lupaavan Julia Valtasen kotikaupunki Rauma ei ole mikään keihäsmekka. Harva enää muistanee, että se oli kuitenkin keihäänheiton olympiamitalistin Kaisa Parviaisen kotipaikka. Vuonna 2002 kuollut Parviainen oli myös mainio pesäpalloilija, kuten Valtanen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?