Tuija Helander eristi itsensä koronavirukselta - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Tuija Helanderilla on siirtokeuhkot: kuuluu koronaviruksen kriittisimpään riskiryhmään – aavisti jo varhain pahimman

Mestariaituri Tuija Helander eristi itsensä koronavirukselta.

Julkaistu: 5.4. 7:57

Siirtokeuhkot vuonna 2000 saanut mestariaituri Tuija Helander on todellinen infektiontorjunnan veteraani.

Koronaviruspandemian aikana on jatkuvasti puhuttu erilaisista riskiryhmistä.

Takavuosien mestariaitajuoksijalle Tuija Helanderille, 58, ei ole tarvinnut vääntää rautalangasta, kuuluuko juuri hän vakavia keuhkoinfektioita aiheuttavan viruksen maalitauluihin.

Helanderille tehtiin vuonna 2000 keuhkojensiirto-operaatio vakavan, vuosikausien henkeä uhanneen keuhkosairauden jälkeen.

– Torjun tätäkin infektiota jo todella kovalla rutiinilla. Kun siirto-operaation jälkeen pääsin ensimmäisen kerran liikkeelle sairaalan käytävälle, minulla oli suojatakki, hengityssuojain ja käsineet.

Kolme kuukautta

Jos infektio olisi tuolloin iskenyt kolmen kuukauden sisällä operaatiosta, se olisi voinut olla Helanderille, tuolloin 5-vuotiaan pojan äidille, kohtalokasta.

Roomassa 1987 MM- ja Los Angelesissa 1984 olympiafinaalin erittäin kovassa lajissa eli 400 metrin aidoissa juossut Helander on eristäytynyt kotiinsa Satakunnan Eurassa myös keuhkojensiirto-operaation läpikäyneen miehensä kanssa.

– Asumme omakotitalossa, ja kaikki sosiaalinen toiminta on jäissä. Laitan ruokakauppiaalle meilin tarpeistamme, ja hän ilmoittaa, milloin kassi on noudettavissa kaupan ovelta. Ulkona on aina hanskat kädessä.

–Metsälenkillä on helppo säilyttää turvavälit, Helander sanoo.

Pääsiäisenä Helanderin pojan piti tulla käymään, samoin aviomiehen kahden lapsen.

Suunnitelma muuttui.

– Se on toistaiseksi ollut ikävin juttu. En koe olevani ahdistunut, koska pääsen kuitenkin ulos. Metsälenkillä on helppo säilyttää turvavälit, sanoo Helander, joka 1990-luvun taitteessa päättyneen huippu-urheilu-uransa jälkeen on kilpaillut runsaasti ja menestyksekkäästi veteraanien sekä elinsiirtopotilaiden kilpailuissa.

Jo 16-vuotiaana 400 metrin aitojen SM-kultaa voittanut Helander kertoo, että siirtokeuhkoja täytyy rasittaa joka päivä hengästymiseen saakka, jotta ne tuulettuvat ja lima lähtee liikkeelle.

Hän on myös pitkään valmentanut juoksijoita ja vetänyt erilaisia yleisurheilukouluja, ja toiminta on jatkunut koronaepidemian aikanakin.

– Kentällä tai metsäpolulla on pieni porukka kerrallaan, hyvät välimatkat. Minä valmennan vähintään 10 metrin päästä ja asetun aina tuulen yläpuolelle.

Rauhoittava tunne

Eura on noin 12 000 asukkaan pikkukunta, jossa väkeä asuu harvakseltaan.

– Sekin luo tällaisessa tilanteessa hyvin rauhoittavan tunteen.

Helander alkoi aavistaa pahaa ja tulevaa eristäytymistä nähtyään kuvia siitä, miten koronan lähtöteline eli Wuhanin kaupunki Kiinassa eristettiin.

Koronavirus alkoi levitä Wuhanista. Kuvassa definsioidaan kaupungissa sijaitsevaa teatteria.

Kun virus vyöryi Italiaan, ja Suomeen lappoi kriisialueilta väkeä lentokoneilla ilman minkäänlaista kontrollia täällä päässä, Helander jo aavisti, mitä tuleman pitää.

Kotikunnassa viranomaisohjeet on hänen mukaansa otettu vakavasti.

Aavekaupunki

– Eura näyttää mieheni mukaan nyt sellaiselta länkkärileffojen aavekaupungilta, jonka läpi rosvojoukko on karauttanut.

Helander on pannut merkille, että näinkin traagisessa pilvessä voi olla hopeareunus.

– Ulkona näkee tällä hetkellä valtavasti vanhempia liikkumassa lastensa kanssa. Normaalisti he katsoisivat kentän laidalla, kun lapset harjoittelevat. Ehkä tällä lopulta on ainakin ilmaston ja sosiaalisen yhdessäolon näkökulmasta meille joku opetus.

Koska seuraharjoitukset ovat jäissä, sadat seurat ovat lähettäneet urheilijoille kevääksi harjoitusohjeita sähköisesti. Ohjelman läpivienti jää pitkälti vanhempien vastuulle.

– Ehkä parhaimmillaan valmentajuudenkin arvostus Suomessa nousee, kun moni yllätyksekseen huomaa, ettei se ihan niin helppoa hommaa olekaan.

Yhä yksi kovimmista suomalaissuorituksista

Tuija Helanderin 5. sija 400 metrin aitajuoksun MM-finaalissa 1987 on edelleen kyseisellä matkalla historiallinen suomalaissuoritus ja ylipäätään kovimpia suorituksia suomalaisen naisyleisurheilun historiassa olympia- tai MM-tasolla.

Tuija Helander Lahden Eliittikisoissa vuonna 1987.

Kaikkien aikojen maailmantilastossa Helander on Roomassa juoksemallaan Suomen ennätysajalla 54,62 nyt, 33 vuotta myöhemmin, 120. sijalla.

Uskomatonta kyllä, Helander urheili keuhkoja äärimmilleen rasittavassa lajissa aina vuoteen 1990, vaikka hän poti jo LAM-nimistä, erittäin vakavaa keuhkosairautta.

– Vuonna 1986 vasen keuhkoni niin sanotusti poksahti. Vuonna 1988 poksahti oikea, ja Soulin olympiakisat jäivät väliin.

Diagnoosi oli aluksi niin sanottu ilmarinta, mutta kyse oli muusta.

– Sehän oli todellisuudessa jo silloin tätä vakavan sairauden ensioireilua.

Erehtyi sukupuolesta

Tuija Helander oli finaalissa jo 1984 Los Anglesissa, vahvan itäblokin boikotoimissa olympiakisoissa.

Helander oli huipulla aikana, jona naisten aitajuoksua dominoivat tyypillisesti vapaan dopinginkäytön miljöössä harjoitelleet itäeurooppalaiset urheilijat.

– Olihan minulla silmät päässä. Kerran ihmettelin matkan päästä, miksi miesaiturit ottavat drillejä naisten aidoilla.

Treenisuoralla ahersivat kuitenkin bulgarialaiset maailmanennätysnaiset, aikansa tuotteet: olympiavoittaja Jordanka Donkova ja maailmanmestari Ginka Zagortsheva.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?