Heittikö Seppo Räty pidemmälle kuin 96,96? - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Huima arvio Seppo Rädyn legendaarisesta ME-heitosta – 96,96 olikin väärin mitattu

Seppo Rädyn kädestä keihäs lensi usein pitkälle.

Seppo Rädyn kädestä keihäs lensi usein pitkälle.

Julkaistu: 15.1. 6:08

Nipistikö muovimitta senttejä Seppo Rädyn legendaarisesta heitosta?

Seppo Rädyn kisakauden avaus vuonna 1991 hakee vertaistaan. Toukokuussa kaukana Japanissa syntyi maailmanennätystulos 91,98.

Kotimaan kisa-avaus nähtiin kesäkuun 2. päivä Punkalaitumella. Sää oli tuolloin tyypillinen alkukesän sää. Vettä tihuutti, mutta plussalla sentään oltiin.

Yleisöllä oli siellä täällä sateenvarjoja kourissa, kun tuore maailmanennätysmies lähti vauhtiin. Youtubesta löytyvällä videonpätkällä keihäs vain liitää ja liitää. Lopulta se putoaa maahan lähes viisi metriä kauempana kuin aiempi ME-tulos.

Heiton pituudeksi mitattiin legendaariset lukemat 96,96.

Mutta oliko se heiton oikean mitta?

– Heitto mitattiin muovisella mittanauhalla. Mauri Auvinen, joka on alan miehiä työnsä puolesta, sanoi että muovimitta venyy tuolla matkalla vähintään neljä senttiä. En itse ollut paikalla, eikä Seppokaan osannut vaatia uutta mittausta metallimitalla, Rädyn takavuosien valmentaja Eino Maksimainen muistelee.

Mauri Auvinen toimi viime kesänä Lappeenrannan Kalevan kisojen pääsihteerinä.

Mauri Auvinen toimi viime kesänä Lappeenrannan Kalevan kisojen pääsihteerinä.

Mauri Auvinen on pitkän linjan yleisurheiluvaikuttaja. Hän on työskennellyt Urheiluliitossa esimerkiksi lajipäällikkönä sekä heittolajien lajiryhmäkapteenina.

IS tavoitti Auvisen, joka kertoi, että hän oli takavuosina ollut mukana testaamassa, venyykö muovimitta mittauksessa.

– Me olemme joskus mitanneet sitä etäisyysmittarilla ihan vertailun vuoksi. Jos se (muovimitta) vedetään tiukalle, niin siinä tapahtuu venymistä, Auvinen sanoi.

– Eli tavallaan se Rädyn heitto olisi voinut olla 97 metriä. Se on totta, että tällainen tuli silloin heti mieleen. Televisiokuvasta katselin sitä silloin, Urheiluruudusta. Kun siinä venytettiin sitä mittaa, niin jotenkin jäi mieleen, että oliko siinä kovastikin vetoa?

Auvinen ei ollut Punkalaitumella paikalla Rädyn ME-tuloksen syntyessä.

Uskallatko sanoa, että Rädyn heitto olisi ollut 97 metriä?

– No kyllä sen melkein voisi sanoa. Vaikea sanoa, olisiko se ollut kaksi vai neljä senttiä mitattua pitempi. Siihen aikaan mitattiin vielä parillisille senteille.

Olisiko tällainen enää mahdollista?

– Nykyisin harvemmin mitataan enää mittanauhalla. Optinen mittaus on melkein joka paikassa tuonkin tason kisoissa. Pienemmissä kisoissa varmasti mitataan mittanauhalla. Teräsmittanauha on kaikkein paras, mutta 100 metrin mitat ovat usein niitä muovinauhoja. Ero tulee vasta pitkässä heitossa, kun on pituutta ja nauhaa vedetään tiukalle. Siinä tapahtuu sellaista venymistä.

– En voi perustaa sitä muuhun kuin testiin, jonka teimme joskus Lappeenrannan Kimpisellä. Katsottiin, mitattiin ja verrattiin etäisyysmittariin. Kyllä siinä pieni, muutaman sentin ero oli pitkässä liki 100 metrin matkassa.

Jos mietitään isompia kilpailuja Suomessa Kalevan kisoja tai yleisurheilun GP-sarjan kisoja, niissä lienee käytössä etäisyysmittarit?

– Kyllä, niissä on käytössä optiset mittauslaitteet. Ne ovat millin tarkkoja.

Parviaisen valmentajaksi?

Rädyn kesän 1991 hurja ME-heiton jälkeen valmentaja Eino Maksimainen sai mielenkiintoisen puhelinsoiton.

– Jarmo Hirvonen soitti seuraavana aamuna ja sanoi, että ota tämä Parviaisen Aki valmennettavaksi. Minä sanoin heti, että en ota. Minulla oli tuohon aikaan Sepon lisäksi valmennettavana Päivi Alafrantti ja niissä kahdessa oli tarpeeksi hommaa. Sanoin Jarmolle, että valmenna vaan itse ja mene valmentajakoulutukseen. Niinhän se Jarmokin sai sitten siitä lopulta ammatin itselleen. Ja hyviä tuloksia saivat aikaan, valmentajavelho Maksimainen muistelee.

Eino Maksimainen oli Seppo Rädyn ja Päivi Alafrantin valmentaja.

Eino Maksimainen oli Seppo Rädyn ja Päivi Alafrantin valmentaja.

Väliin kärkkäästikin Suomen yleisurheilupäättäjiä arvostellut Maksimainen ihmettelee myös haamuheiton aikaan saamaa kabinettipeliä.

– Suomalaiset olivat ensimmäisenä vaatimassa, että keihäsmallia on muutettava. Oltiin itse ensimmäisenä muutosta vaatimassa, vaikka Seppo oli ihan ylivoimainen, eikä muut päässeet lähellekään noita lukuja sinä kesänä, hän sanoo.

– Harmi vain, että Seppo loukkaantui sitten Tukholman kisoissa. Patellajänne repesi, mutta pystyi hän siitä huolimatta ottamaan hopeaa syksyn MM-kisoista, Eino Maksimainen muistelee.

Tuoreimmat osastosta