Seppo Rädyn hurjista voimatasoista löytyi mustaa valkoisella – valmentajagurun paperista löytyvät luvut mykistävät - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Seppo Rädyn hurjista voimatasoista löytyi mustaa valkoisella – valmentajagurun paperiin kirjatut luvut mykistävät

Seppo Rätyä valmentaneen Eino Maksimaisen mukaan nykyisten keihäänheittäjien voimatasot eivät riitä.

Valmentaja Eino Maksimainen kertoi Seppo Rädyn voimatasoista.

14.1.2020 5:57

Liikuntaneuvos Eino Maksimainen kaivaa haastattelun aikana kahvipöydän kulmalla olevasta asiakirjapinosta esiin dokumentin toisensa jälkeen. Yhdessä kuvasarjassa Seppo Rädyn tukijalan kulmia ja heiton vaiheita verrataan Janis Lusiksen vastaaviin.

Välillä valmentajavelho osoittaa pöydällä olevasta Keihäänheittäjä-patsaan pienoismallista tukijalan käytön hienouksia. Rädyn ja Päivi Alafrantin maailman huipulle luotsannut valmentaja tietää mistä puhuu.

Maksimainen uskoo heittosuorituksessa vahvaan tukijalan käyttöön. Kun tukijalka iskeytyy vauhdinottoradan pintaan, niin paikkojen on kestettävä. Ja voimaa on oltava.

– Jos tukijalka on optimaalisessa 60 asteen kulmassa, polveen kohdistuu sekunnin murto-osien ajan jopa 800 kilopondia. Se vastaa samaa, kuin 360 kiloa putoaisi maahan metrin korkeudelta. Tukijalan maahan törmäyksen jälkeen liike-energia siirtyy ylävartalon ja käden kautta keihääseen. Nopeus tulee elastisuudesta ja heittäjä on kuin jousen kaari, kuvailee valmentaja täydellistä heittosuoritusta.

Maksimaisen arkistosta löytyvä A4-paperi vertailee huippukuntoisten Alafrantin ja Rädyn testituloksia. Eivät välttämättä kyseisten heittäjien absoluuttisia ennätyksiä, mutta luvut kertovat omaa kieltään siitä, mitä treeneissä on tehty.

Paperiin on kirjattu Rädyn kohdalle takakyykky 270 kiloa, rinnalleveto 172,5 kiloa, työntö 170, tempaus 140 ja neljän kilon kuulan heitto eteenpäin pään yli lähes 23 metriä. Nuo ovat todella kovia lukuja tänäkin päivänä.

– Näytin tätä paperia kerran Ihalaisen Karille, niin hän arvioi, että voimatasot meidän parhailla keihäänheittäjillä ovat 30 prosenttia heikompia kuin Päivin ja Sepon. Noihin lukuihin pääsee kymmenen vuoden määrätietoisella työllä.

Aina ei Rätykään ole ollut keihäsmiehistä vahvin.

– Pihtiputaan keihäskarnevaalien yhteydessä katsottiin kerran Utriaisen Esan testiarvoja suu auki. Puolenkymmentä vuotta kun treenattiin, niin päästiin samoihin ja mentiin edellekin, Maksimainen myhäilee.

Seppo Räty panosti aktiiviurallaan voimanhankintaan.

Keihäsvalmentajaksi Maksimainen ryhtyi lähes kylmiltään. Taustaa yleisurheiluvalmennuksesta oli toki kestävyyslajien puolelta, mutta keihäänheitto oli uusi laji.

– Keihäänheittäjän valmentaminen on kuin teollisuusvakoilua. Katsotaan tarkkaan, mitä muut tekevät ja pyritään tekemään asiat vielä paremmin. Arvokisamitalisteille on yhteistä myös se, että he ovat hyviä itse analysoimaan tekemisiään.

– Siitosen Hannun luokse mentiin hyvin varhaisessa vaiheessa oppia hakemaan. Jos joku haluaa keihäänheitosta jotain oppia, niin menkää Hannun luokse. Hänellä on uskomaton silmä myös katsoa, mikä on heitoissa vialla. Sama lahja oli myös edesmenneellä Jorma Kinnusella.

Maksimainen korostaa hyvän valmentajan merkitystä nuoren urheilijan lähtiessä matkalle tavoittelemaan kultaa ja kunniaa.

– Kun nuori ottaa keihään ensimmäisen kerran käteensä, niin hänelle pitäisi opettaa heti heittotekniikka mahdollisimman hyvin. Jos heti alkuvaiheessa pari vuotta heittää väärällä tekniikalla, niin niiden virheiden korjaaminen on hirvittävän vaikeaa.

– Jos tuhat heittoa on heittänyt väärin, niin pitää heittää 3 000 kertaa oikein. Ja senkin jälkeen kisatilanteessa voi tekniikkavirhe palata, sillä se on painunut alitajuntaan ja on refleksi.

Eino Maksimainen on kokenut valmentaja.

Nykypäivänä keihäänheiton pariin hakeutuvista nuorista pitäisi pitää entistä parempi huoli.

– Valmentajille pitäisi pystyä maksamaan palkkaa, mutta mistä rahat löytyvät? Minä olen tehnyt valmennustyötä 40 vuotta, enkä ole koskaan palkkaa työstäni saanut. Sepon aikana sain sentään kulukorvauksia, mutta en varsinaista palkkaa. Minulla oli hyvä siviilivirka hammaslääkärinä, enkä sitä palkkaa koskaan kaivannutkaan.

Maksimainen kaipaa keihäänheittoon tarkkaa ja tuoretta tutkimusta biomekaniikan alalta. Etenkin tukijalan käyttö ja oikeat heittokulmat ovat hänen mukaansa asioita, joita pitäisi enemmän pohtia.

– Onhan näitä tutkimuksia tehty, mutta jos tutkimuksen lopputulos on se, että mitä suurempi lähtönopeus, niin sitä pidemmälle keihäs lentää, niin sen pystyy maallikkokin päättelemään. Pitäisi tutkia ja laskea, mikä merkitys on sillä, millä kulmalla tukijalka iskeytyy maahan.

Eino Maksimainen

Syntynyt: Juuassa 6. tammikuuta 1948.

Asuu: Enossa Pohjois-Karjalassa

Koulutus: Hammaslääketieteen lisensiaatti Helsingin yliopistosta.

Saavutuksia: Valmensi Seppo Rädyn maailmanmestariksi ja kolminkertaiseksi olympiamitalistiksi ja Päivi Alafrantin Euroopan mestariksi.

Muuta: Teki 40-vuotisen työuran terveyskeskushammaslääkärinä. Istunut yhden kauden Tohmajärven kunnanvaltuustossa kokoomuksen ryhmässä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?