Pilasiko Tero Pitkämäki keihäänheiton? Petteri Piironen vastaa Seppo Rädyn valmentajan rajuun väitteeseen: ”En kaipaa tämäntyylistä keskustelua” - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Pilasiko Tero Pitkämäki keihäänheiton? Petteri Piironen vastaa Seppo Rädyn valmentajan rajuun väitteeseen: ”En kaipaa tämäntyylistä keskustelua”

Seppo Rädyn valmentajan Eino Maksimaisen sivallus Karjalaisessa herätti keihäskeskustelun. Olympiavoittaja Tapio Korjuksen mielestä keskustelu vaatisi puolen päivän symposiumin.

Tero Pitkämäen sukellus heiton perään jakaa mielipiteitä.­

3.1. 10:19

Eino Maksimainen esitti sanomalehti Karjalaisessa rajun väitteen viime lokakuussa.

– Tero Pitkämäki tuhosi suomalaisen keihäänheiton 20 vuodeksi.

Maksimainen on keihäänheittolegenda Seppo Rädyn entinen valmentaja. Räty voitti Maksimaisen avustuksella esimerkiksi MM-kultaa ja kaksi olympiamitalia.

Maksimaisen mielestä viime vuonna uransa lopettaneen Pitkämäen rikos suomalaista keihäänheittoa kohtaan oli hänen tapansa sukeltaa maihin heiton lähdettyä. Räty puolestaan pysyi heittonsa jälkeen pystyssä.

– Turvalleen meno pitäisikin syntinä lopettaa, Maksimainen tylytti Pitkämäen tapaa päättää heittosuorituksensa maahan kaatumiseen.

Maksimaista ärsytti, että juniorista asti samalla tyylillä heittäneen Pitkämäen menestys sai muut suomalaisheittäjät jäljittelemään häntä.

Maksimaisen mukaan Pitkämäestä olisi tullut 95 metrin heittäjä oikealla tukijalan käytöllä, koska testiarvot olivat Rädyn luokkaa.

– Onneksi uusi heittäjäsukupolvi ei enää ime vaikutteita Pitkämäeltä vaan pysyy pystyssä, Maksimainen sanoi Karjalaiselle.

Eli yhdistämällä fyysiset ominaisuutensa Rädyn tukijalkaan Pitkämäki olisi heittänyt yli 95 metriä, joka olisi yli kaksi metriä pidempi siivu kuin Aki Parviaisen vuoden 1999 Suomen ennätys nykyvälineillä.

Näinkö yksinkertaista keihäänheittäminen on?

Ei todellakaan ole, väittää Suomen Urheiluliiton keihäänheittovalmentaja Petteri Piironen. Piironen haluaa vastata Maksimaisen kovaan väitteeseen siitä, että Pitkämäki pilasi keihäänheiton.

– Jos suomalaiset urheilija–valmentaja-parit olisivat tarkalla silmällä seuranneet Pitkämäen uraa ja harjoittelua ja urheilijat pystyisivät toteuttamaan omaa urheiluaan Pitkämäen tasolla, niin suomalainen urheilu toimisi tänä päivänä paremmin kuin koskaan, Piironen lataa.

– Nyt takerrutaan liikaa yksittäiseen tekniseen nyanssiin, kun pitäisi nähdä kokonaisuus. En henkilökohtaisesti kaipaa tämäntyylistä keskustelua suomalaiseen keihäänheittoon.

Petteri Piironen kesällä 2018.­

Piironen muistuttaa, että Pitkämäki ja Räty olivat erilaisia heittäjiä, joille sopivat erilaiset heittotyylit.

Rädyn vahvuuksina olivat kova heittokäsi ja vahva ylävartalo, mutta nopea hän ei ollut.

Pitkämäki taas oli kovavauhtinen. Hänen nopeutensa hetkellä, jolloin liike törmää tukijalkaan, oli parhaimmillaan yli seitsemän metriä sekunnissa, mikä on kansainvälistä huippua.

– Jos Tero yrittäisi heittää seppomaisesti ja heittäisi 83 metriä mutta pystyy heittäytymällä 90 metriin, niin on aika helppo valinta urheilijalle, kummalla tyylillä heittää, Piironen sanoo.

Pitkämäen ennätys on 91,53.

– Terolla oli hänen kropalleen ja fyysisille ominaisuuksilleen oikeantyyppinen tekniikka. Sepolla oli hänelle sopiva tyyli heittää pitkälle.

Piirosen mukaan niin kutsuttua peräänmenoa, keihästä saattavaa sukellusta heiton jälkeen, ei ymmärretä oikein. Jos Pitkämäkeä selvästi hitaampi heittäjä tekee näennäisen sukelluksen, suoritus ei ole oikeaoppinen.

Sellaista ei Piirosen mukaan ole opetettu Suomessa kenellekään.

– Kun juostaan lujaa ja urheilija on fyysisesti kovakuntoinen, pystyy liikkumaan lujaa ja heittämään kovalla vauhdilla, silloin peräänmeno on looginen jatke ja oikeastaan ainut järkevä tapa tehdä suoritus oikein.

Valmentajan kuvaileman peräänmenon tekee esimerkiksi Viron Magnus Kirt, joka voitti syksyllä MM-hopeaa Dohassa. Kirt heitti viime kaudella ennätyksekseen 90,61.

Piirosen mukaan suomalaisten pitäisi ottaa mallia Kirtistä. Pitäisi tulla nopeammalla vauhdilla heittoon, jotta tulokset paranisivat.

– Se, miksi suomalaiset heittäjät seisovat, johtuu siitä, että he ovat liian hitaita. Kukaan ei pysty tulemaan heittoon niin kovalla nopeudella kuin Pitkämäki tuli, Piironen sanoo.

– Oliver Helander on tällä hetkellä ainoa, jolla on riittävä tulonopeus 90 metrin heittämiseen. Muiden osalta sitä pitää pyrkiä kehittämään.

”Keskustelu vaatisi puolen päivän symposiumin”

Tapio Korjus, keihäänheiton olympiavoittaja vuodelta 1988 ja Kuortaneen Urheiluopiston rehtori, muistuttaa keihään heittämisen olevan erittäin monimutkainen liikesarja.

Tekniikka koostuu yli 200 eri muuttujasta. Muuttujien yhteisvaikutus muodostaa heiton pituuden.

Korjus teki yli 30 vuotta sitten pro gradu -työn keihäänheiton biomekaniikasta. Biomekaniikalla tarkoitetaan esimerkiksi kehon tuottamia erilaisia voimia, nopeuksia ja lihasaktiivisuuksia.

– On vähintään 20 jokseenkin merkittävää keihään lähtönopeuteen vaikuttavaa biomekaanista tekijää. Tähän pitää ottaa huomioon vielä aerodynaamiset muuttujat, tuulet ja sateet, Korjus sanoo.

Korjuksen mukaan yksittäistä tekijää ei voi tarkastella muusta kokonaisuudesta irrallaan – esimerkiksi heittäjän kaatumista heiton jälkeen. Samalla se tarkoittaa, ettei pelkkä vauhdin lisääminen automaattisesti lisää heiton pituutta.

– Tämän kokoluokan keskustelu vaatisi puolen päivän symposiumin, jossa purettaisiin osiin keihäänheittoa, ja siitä muodostettaisiin kokonaisnäkemys eikä yksittäisiä näkemyksiä kyynärkulmasta tai vauhdista. Yksityiskohtiin tarttuminen johtaa meidät harhapoluille, Korjus pohtii.

Ilmiötä monimutkaistaa, että biomekaaniset muuttujat vaikuttavat eri tavoin jokaisessa yksittäisessä urheilijassa. Ei ole kahta samanlaista heittäjää.

Keihästä on viskottu pitkälle sekä sukelluksella että peräänmenoaskelilla. Jotain Korjus uskaltaa sanoa varmaksi.

– Silloin kun keihäs irtoaa kädestä, mikään kehon liike sen jälkeen ei vaikuta enää heittopituuteen. Meni sitten nenälleen, selälleen tai pysyi pystyssä, irrotuksen jälkeen mikään ei enää vaikuta tulokseen, Korjus toteaa.

– Ainoa, mikä keihään irrottua voi vaikuttaa tulokseen, on se, jos ei saa vauhtia pysäytettyä ja astuu yli. Silloin kyseessä on nollatulos.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?