DDR:n tähtiurheilija avasi kotona oluen ja tv:n – ja totesi kauhuissaan vaimolleen: ”Peli on pelattu, kaikki on ohi”

DDR:n tähtiurheilija avasi kotona oluen ja tv:n – ja totesi kauhuissaan vaimolleen: ”Peli on pelattu, kaikki on ohi”

Julkaistu:

Yleisurheilu
Kiekonheiton ME-mies Jürgen Schult katseli päivälleen 30 vuotta sitten, miten kotimaa katosi alta. Schult muisteli tapahtumia Ilta-Sanomille.
Kiekonheiton ME-mies Jürgen Schult, 29, oli viettänyt pitkän päivän fysiologian opintojensa parissa, kun hän palasi kotiinsa DDR:n Schwerinissä 9. marraskuuta 1989, päivälleen 30 vuotta sitten.

Kun Schult oli avannut olutpullon ja television, hän ei vielä tiennyt näkevänsä ja kuulevansa pian asioita, jotka mullistaisivat täydellisesti hänen elämänsä ja vielä yli 10 menestyksekästä vuotta jatkuvan urheilu-uransa.

Schult saavutti poikkeuksellisesti uransa kolme ensimmäistä arvokisamitalia – MM-, olympia- ja EM-kullan – DDR:n ja kuusi viimeistä yhdistyneen Saksan urheilijana.

– Vaimoni oli jo mennyt nukkumaan, mutta huusi makuuhuoneesta, että Berliinissä on jotain outoa käynnissä. Valitsin tv:stä länsisaksalaisen ZDF-kanavan, mikä oli periaatteessa kiellettyä, Schult muistelee Ilta-Sanomien haastattelussa.


– Tv:ssä kerrottiin, että Berliinin muuri oli avattu ja raja auki. Sanoin vaimolle, että tämän valtion peli on pelattu, kaikki on ohi. Itä-Euroopan syksy oli ollut poliittisesti levoton enkä ollut edes kovin yllättynyt.

Schult kilpaili itäsaksalaisena vielä Splitin EM-kisoissa 1990. Kisoista tuli supermenestyneen harppi-Saksan jäähyväiset arvokisatasolla. DDR voitti mitalitilaston ylivoimaisesti ja vei jaossa olleista mitaleista yli 26 prosenttia.

– Urheilin aina itselleni, perheelleni, valmentajilleni ja joukkueelleni. Jos olisin urheillut valtiolle, muutos olisi voinut olla psykologisesti vaikeampi.


Ei ollut vapaustaistelija

Schult korostaa, ettei hän ollut äänekäs järjestelmäkriitikko.

– En ollut mikään vapaustaistelija tai hankkiutunut ehdoin tahdoin järjestelmän kanssa ongelmiin. Demokratiamielenosoituksessa kävin ennen Saksojen yhdistymistä yhden ainoan kerran.

Kun Schult katseli tv:stä asioiden nopeaa ja dramaattista etenemistä Berliinin muurin Bornholmer Strassen rajanylityspaikalla, hän ei murehtinut sitä, mitä tapahtumavyöry merkitsisi hänen urheilu-uralleen.

Perheen tulevaisuus huoletti enemmän.

DDR:ssä huippu-urheilijoille annettiin sosialistisen järjestelmän mahdollistamia etuoikeuksia, kuten auto, tilava asunto ja puhelin. Varsinaisesti rahan makuun Schult pääsi vasta yhdistyneen Saksan tähtenä.


Ilimiantaja aina matkassa

Moni urheilija piti järjestelmäkritiikkinsä omana tietonaan järkisyistä: Itä-Saksan joukkueeseen kuului aina turvallisuuspalvelu Stasin ilmiantajia.

– Kuka tahansa urheilukaveri, valmentaja tai fysioterapeutti saattoi olla ilmiantaja. Piti hyvin tarkasti harkita, mitä kellekin sanoi.

DDR:n alasajossa osan salattu henkilöllisyys paljastui. Osaa Schult kertoo arvelleensakin ilmiantajiksi, mutta muutama nimi tuotti yllätyksen.

– Olen iloinen, että omatuntoni on tuon asian suhteen puhdas. En ole kuitenkaan kenellekään vihainen tai katkera. Olen keskustellut muutaman ilmiantajaksi paljastuneen kanssa ja tiedän, ettei järjestelmä välttämättä sallinut heille juuri muuta mahdollisuutta, Schult kertoo.

– Kävin lukemassa myös oman Stasi-kansioni. Osa sisällöstä jopa nauratti minua. Osa myös paljasti, ketkä olivat puhuneet minusta Stasille.


Helppo siirtyminen

Saksat esiintyivät vuosikymmenien tauon jälkeen taas yhteisellä edustusjoukkueella yleisurheilun arvotapahtumassa Tokion MM-kisoissa 1991. Urheilijoita oli erottanut fyysinen raja, jolla ihmisiä ammuttiin kuoliaaksi. Henkistä rajaa ei Schultin helpotukseksi sen tilalle pystytetty.

– Maajoukkueessa kaikki puhalsivat heti yhteen hiileen. Meidät DDR-taustaiset urheilijat otettiin hyvin vastaan.


Näin ME syntyi

Schult, 26, oli 6. kesäkuuta 1986 Neubrandenburgin yleisurheilukentällä tyytyväinen mies. Avauskierroksen heitto 67,20 oli jo hänen kauden parhaansa.

– 67 metriä oli silloin perustasoni. Olin heittänyt sen muutamaa päivää aiemmin sekä Rostockissa että Schwerinissä. Neubrandenburgin rinkiä vasten alkoi kilpailun aikana nousta voimakas vastatuuli, ja aavistin, että tänään voisi lentää pitkälle, Schult muistelee yli 33 vuotta myöhemmin.

Kahden yliastutun heiton jälkeen Schult sai 4. kierroksella limpun elämänsä lentoradalle: 74,08 on edelleen ME-tulos, miesten yleisurheilun historian pitkäikäisin maailmanennätys.

Heiton kummajaisluonnetta ja täydellisiä olosuhteita korostaa, että Schult heitti pitkällä urallaan vain kahdesti yli 70 metriä. Jälkimmäinen, 70,46, tuli Länsi-Berliinissä 1988 ennen Soulin olympiakisojen. Hänen kymmenen parhaan kilpailutuloksensa keskiarvo on 69,88.

Liettuan Virgilius Alekna on päässyt 20:n ja Viron Gerd Kanter 70 sentin päähän. Schult odottaa Ruotsin Daniel Ståhlin ottavan ME:n nimiinsä lähivuosina.

– Se antaisi tietyllä tavalla minulle rauhan. Olen yllättynyt, että ennätys on edelleen voimassa, hän naurahtaa.

  • Katso videolta Berliinin muurin rakentaminen ja murtuminen.

Jürgen Schult

  • Syntyi Amt Neuhausissa DDR:ssä 11.5. 1960, 59-vuotias.
  • Aktiivina 110 kg, 193 cm
  • Seura Traktor Schwerin. Valmentaja Hermann Brandt.
  • Naimisissa, aikuinen poika. Valmennustieteen tutkinto Leipzigin urheilukorkeakoulusta.
  • Kiekonheiton ME 74,08 6. kesäkuuta 1986. Miesten yleisurheiluhistorian pitkäaikaisin maailmanennätys.
  • Työskenteli pitkään Saksan yleisurheiluliiton lajivalmentajana. Nykyään poliisien urheiluseuran ja koulutuskeskuksen fysiikka- ja yleisurheiluvalmentaja Berliinissä. Asuu Potsdamissa.
  • Saavutuksia MM-kulta 1987, olympiakulta 1988, EM-kulta 1990, olympiahopea 1992, MM-pronssi 1993, EM-pronssi 1994, MM-pronssi 1997, EM-hopea 1998, MM-hopea 1999.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt