Onko tämä pöyristyttävää energian tuhlausta? Yli 40 asteen hirmuhelteet tyrmätään MM-stadionilla ilmastoinnilla

Julkaistu:

Dohan MM-kisat
Dohan stadionin jäähdytysjärjestelmä muuttaa pätsin ihanneolosuhteiksi MM-kisoissa. Urheilijat ja tutkijat ovat ihmeissään hankkeesta, mutta urheilujohtajat vakuuttavat, että katoton stadion saadaan viilennettyä.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton puheenjohtaja Sir Sebastian Coe suorastaan puhkui intoa kommentoidessaan kuun lopussa Qatarin pääkaupungissa Dohassa alkavia MM-kisoja.

Kun IAAF marraskuussa 2014 arvosti pienen Arabian niemimaan öljyvaltion hakemuksen ohi Barcelonan ja Eugenen, yksi puheenaihe on sen jälkeen hallinnut ilmatilaa MM-kisojen ympärillä: sää. Kuumuuden takia oli jo alun perin selvää, että yleisurheilun normiarvokisakuukauden eli elokuun helvetilliselle pätsille urheilijoita ei voi altistaa.

Dohassa riittää 27.9.–6.10. välisenä aikana säätilastojen mukaan 10–11 polttavan aurinkoista tuntia päivässä, ja päivälämpötilat liikkuvat varjossa 34–37 asteen välillä.
Kun qatarilaiset saivat 2014 isännyyden, he vetivät kaftaanin sisästä valttikortin, jota moni tuolloin uskoi bluffiksi. Khalifan alun perin 1976 valmistunut, 2005 peruskorjattu stadion luvattiin saneerata uudestaan ja samalla sinne asennettaisiin ilmastointijärjestelmä.

Uusi peruskorjaus valmistui 2017, ja nyt stadionin ympäri kulkee kolmessa kerroksessa – ylätasossa, keskitasossa ja kenttätasossa – jättimäisten puhaltimien ketju.

Sen luvattiin takaavan, että vaikka 48 000 katsojapaikan stadionin ulkopuolella elohopea nousisi 40 asteen tuntumaan, urheilijoilla ja katsojilla olisi huomattavasti inhimillisemmät ja viileämmät olot. Aste-eroksi luvattiin jopa 12–15 astetta.

Sir Sebastian kävi testaamassa Dohassa järjestelmän toimivuutta. Projekti on epäilyttänyt monia, sillä Khalifan stadionilla ei ole suljettavaa kattorakennetta, mikä teknisessä mielessä helpottaisi areenan jäähdyttämistä merkittävästi.

– Jo nyt on selvää, että lämmönhallintahaaste on paljon suurempi Tokion olympiakisoissa 2020 kuin Dohassa. MM-stadionin teknologia sai lähes leukani sijoiltaan. Kun vierailin stadionilla, sen ulkopuolella oli 38–40 astetta, stadionilla 23, Coe hehkutti.

Kolmesta puhallinkerroksesta MM-kisojen aikana aiotaan käyttää vain ylintä. Koekäyttöjen tulosten mukaan se riittää jäähdyttämään riittävästi katsomoita ja kentän tasoa. Fysiikan lakien mukaisesti viileä ilma laskeutuu stadionin pohjalle.

– Kentän tason puhaltimethan voisi periaatteessa virittää ja suunnata niin, että etusuoran juoksuissa olisi sääntöjen sallima maksimaalinen myötätuuli ja ratakierroksella myötäinen vaikka koko matkan. Se ei kuitenkaan olisi pelin hengen mukaista, Dohan stadionilla vieraillut IAAF:n hallitusjäsen Antti Pihlakoski kertoo.

Hänen omat kokemuksensa ovat yhtä positiiviset kuin hallituksen puheenjohtajan Sebastian Coen.

– Lämpötila kattilassa oli säännönmukaisesti noin 12 astetta matalampi kuin ulkopuolella. Eli lämpömittari näytti stadionin ulkopuolella 34–35 astetta ja areenalla 22–24. Yhtään sen suurempi kontrastin ei oikeastaan pidäkään olla. Rakennustekninen suunnittelu ja toteutus on selvästi onnistunut erittäin hyvin, arvioi Pihlakoski.

Urheilijoita varten ei ole ilmastoitu pelkästään kenttäaluetta, vaan myös stadionin sisälle rakennettu verryttelyalue sekä niin sanotut Calling roomit, joihin urheilijat kootaan odottamaan komentoa kentälle, ovat viileämpiä.

Ilmastonmuutos haastaa myös kansainvälisen huippu-urheiluliikkeen, joka rehellisyyden nimissä on elänyt ja elää tästä katsannosta kuin pellossa. Qatariin myönnettyjä kisoja ei millään mittarilla voi kutsua ”vihreiksi” lähtien siitä, että ne järjestetään käytännössä hiekka-aavikolta vallatulla maalla, jota rakentavat useiden kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan heikosti kohdellut kehitysmaista tulevat siirtotyöläiset.

Qatar on bruttokansantuotteella mitatusti maailman viidenneksi rikkain valtio; rikkauden lähde on käytännössä yksinomaan fossiilisten polttoaineiden eli öljyn ja kaasun vienti.

Vähemmän mairittelevassa tilastossa Qatar sijoittuu Doha News -lehden mukaan peräti toiselle sijalle. Sen asukkaiden keskimääräinen hiilijalanjälki on maailman toiseksi suurin. Päästöistä suuri osa aiheutuu nimenomaan kaikkialla pauhaavasta ilmastoinnista.

Massiivinen projekti

Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen ei ole ainakaan kuullut, että maailmassa olisi aiemmin ilmastoitu yhtä massiivista julkista tilaa kuin Khalifan katoton MM-stadion.

– LVI-tekniikan painopistealueita tässä ajassa on energiarationaalisuus. Kyllä tuollainen jäähdytysprojekti vaatii erittäin merkittävää konetehoa. Energiarationaalisuuden ja ympäristöarvojen näkökulmasta on kuitenkin merkittävintä, miten konetehon vaatima sähköenergia on tuotettu.

Qatariin on perustettu myös isoja aurinkoenergiaprojekteja, mutta ylivoimaisen enemmistön käyttösähköstään valtio tuottaa maakaasua polttoaineena käyttävillä voimaloilla.

– Jäähdytyksen vaatiman energiatehon kannalta ilman korkea kosteusprosentti on myös ongelma siinä missä kuumuuskin. Kun halutaan jäähdyttää ilmaa, joudutaan poistamaan kosteutta, mikä sitoo merkittävästi energiaa. Vaikka järjestelmä olisi teknisesti optimaalisesti onnistunut, tasaista lämpötilaa kaikkiin stadionin osiin ei saada. Viilein ilma muodostaa saarekkeen alaosaan, Kosonen valaisee.

Suomalaisille urheilijoille Dohan ilmastoitu stadion on tuttu lähinnä mediasta, jos sieltäkään. Kun suomalaisia kilpaili takavuosina Dohan Kultaisen liigan tai Timanttiliigan osakilpailuissa, ne järjestettiin toisella stadionilla.

– Täysin uusi ja vieras asia, kiinnostaa kyllä, miten se toimii. Oma suoritukseni kestänee sen vajaa kahdeksan ja puoli minuuttia, joten siinä vaikutus tuskin on valtava. On selvää, että oleilua sietämättömän kuumassa ulkoilmassa pitää Dohassa välttää, estejuoksija Topi Raitanen sanoo.

Hän muistelee tähän saakka kuumimmaksi kilpailukokemuksekseen Taipein Universiadeja 2017. Se oli hyvää tuntuman hakua Tokion ensi vuoden olympiakisoihin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt