Äärimmäisen houkutteleva tarjous toi yleisurheilun MM-kisat Qatarille – Suomen lajijohtaja Sami Itani kisaisännästä: ”Kestämätöntä”

Julkaistu:

Yleisurheilu
Ihmisoikeuskeskustelu on hiljentynyt Dohan MM-kisojen kynnyksellä. IS kysyi, miksi.
Yleisurheilumaailman katseet kääntyvät noin kahden viikon päästä Lähi-itään, kun Qatar isännöi historiansa ensimmäisiä yleisurheilun MM-kisoja.

Kun MM-spektaakkeli myönnettiin pääkaupunki Dohalle marraskuussa 2014, ihmisoikeusjärjestöt ja kansainväliset mediajulkaisut eivät katsoneet asiaa hyvällä.

Ihmisoikeusjärjestöt syyttivät Qataria köyhistä maista saapuneiden vierastyöläisten riistosta ja rakennustyömailla sattuneista useista kuolemista.

Korruptiosyytöksiltäkään ei vältytty. Dohan epäillään saaneen MM-isännyyden osin sen ansiosta, että Qatarin vallanpitäjät maksoivat miljoonia euroja Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n silloisen puheenjohtajan Lamine Diackin pojalle Papa Massata Diackille.
Ongelmista huolimatta Dohan MM-kisajärjestäjät ovat saaneet valmistella tapahtumaansa viime vuosina melko rauhassa. Qatarin vuoden 2022 jalkapallon MM-kisaprojektia on parjattu tasaisin väliajoin ja vaadittu laajaa boikottia, mutta ennen yleisurheilun MM-kisoja ihmisoikeuskysymyksiä ei ole juuri pyöritelty.


Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani ja IAAF:n hallituksen suomalaisjäsen Antti Pihlakoski arvioivat, että tilannetta selittää osin lajien kokoero.

Siinä missä futiskisat on tarkoitus pelata 12 eri stadionilla, yleisurheilun MM-kisat käydään 1970-luvulla valmistuneella Khalifa International -stadionilla. Toisin kuin jalkapallossa, Qatar ei ole yleisurheiluväelle uusi tuttavuus, sillä Dohassa on järjestetty muun muassa Timanttiliigaa vuodesta 2010.

– Fifan kisoissa kritiikin kärki on kohdistunut siihen, että sinne rakennetaan julmettu määrä stadioneja, joista osasta tulee väkisinkin valkoisia elefantteja. Lisäksi rakennustyömailla on tapahtunut onnettomuuksia, jotka ovat nousseet uutisiin, Pihlakoski sanoo Ilta-Sanomille.

– Yleisurheilustadion on ollut jonkin aikaa valmiina, joten valmistelut ovat menneet sikäli eri tavalla verrattuna jalkapalloon.
Laajasti esillä olleet syytökset ihmisoikeuksien rikkomisesta ovat syöneet Qatarin mainetta.

IAAF:n hallitukseen kuuluvan Pihlakosken mukaan hänellä oli aiemmin epäluuloja, mutta käynnit Lähi-idän valtiossa ovat muuttaneet näkemystä pehmeämmäksi.

– Olen ollut siellä tänä vuonna melkein kuukauden ja yrittänyt jututtaa milloin taksinkuljettajaa ja milloin ketäkin katsoakseni, kuulenko heiltä negatiivista palautetta maasta. Sitä ei ole tahtonut tulla.

Pihlakoski ei kiellä Qatarin ongelmia mutta kokee, että maasta on välitetty mediassa todellisuutta negatiivisempi kuva. Pihlakosken mukaan arvokisojen tuoma mediahuomio on pakottanut maan päättäjiä puuttumaan epäkohtiin.


Pihlakoski ei vaikuttanut IAAF:n hallituksessa, kun Dohalle myönnettiin MM-kisat vuonna 2014. Hän muistuttaa, että Euroopan yleisurheiluliitot tukivat silloin Barcelonan hakemusta.

Kokenut yleisurheilukettu sanoo kuitenkin ymmärtävänsä, miksi Dohan MM-kisahakemus oli IAAF:lle äärimmäisen houkutteleva.

– Dohan tarjous oli varsin avokätinen. Sen lisäksi, että Qatar maksaa kaikkien joukkueiden matkakulut ja majoitukset sekä MM-kisojen palkintorahat, qatarilainen pankki on tehnyt IAAF:n kanssa 30 miljoonan dollarin sponsorisopimuksen. Lisäksi Qatar rakentaa eri kehitysmaihin kymmenen yleisurheilukenttää.

– Nämä ovat kädenojennuksia, joista on maailman yleisurheilulle hyötyä. Niihin on ymmärrettävästi voitu tarttua.

Kansainvälisen yleisurheiluliiton nykyjohto on vedonnut siihen, että Doha sai MM-isännyyden senegalilaispamppu Diackin hallinnon aikana. Itanin ja Pihlakosken mukaan nykyisen IAAF-pomon Sebastian Coen vuonna 2015 alkanut valtakausi on ollut eettisesti kestävämmällä pohjalla.

– Sebastian on ajanut läpi aika paljon merkittäviä muutoksia. Muun muassa ihmisoikeuskysymykset on otettu huomioon arvokisojen valintaprosessissa, Itani kertoo.

– Jos Doha hakisi nyt yleisurheilun MM-kilpailuja, en tiedä, saisiko se ne, Pihlakoski sanoo.

Niin tai näin, Coe on toivonut yleisurheiluväen keskittyvän Dohassa urheilusuorituksiin poliittisten kannanottojen sijaan. Itani painottaa, ettei kisapaikan kritisointi ole urheilijoiden tehtävä. Hän ei ole kuullut urheilijarintamalta boikottipuheita.

– Se, että kisat ovat tässä tapauksessa Dohassa, on päätöksentekijöiden ongelma ja häpeä – ei missään tapauksessa urheilijoiden.

Itani ei matkusta kisojen aikana Dohaan, mutta korostaa, ettei kyseessä ole boikotti vaan jo alkuvuodesta tehty päätös keskittyä tänä vuonna työhön kotimaassa.

Viime vuoden lopussa SUL:n piikkipaikalle valittu ex-kymmenottelija ei pelkää kertoa henkilökohtaista näkemystään MM-isännästä.

– Koen oikeudekseni sanoa henkilökohtaisen mielipiteeni. Mielestäni on vastuutonta, että Dohassa kilpaillaan. Se on eettisesti, ekologisesti ja urheilullisesti kestämätöntä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt