MM-yleisurheilijoille tyrkytetään nieltäväksi erikoista teknologiapilleriä – näin suhtautuu suomalaiskävelijä

Julkaistu:

Urheilu
Kansainvälinen yleisurheiluliitto haluaa tutkia lämpövaikutuksia. Suomen joukkueen lääkäri skeptinen.
Qatarin pääkaupungissa, 35–40 lämpöasteen hellimässä Dohassa alkavat 27. syyskuuta yleisurheilun MM-kisat, joissa varsinkin kestävyysurheilijoiden lämmönsäätelymekanismit ovat kovilla.

Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n lääketieteellinen osasto tekee kisoissa urheilijoiden lämmönsietoon liittyvää tutkimusprojektia, joka kuulostaa tieteistarinalta.

10 000 metrin juoksijoille, maratoonareille ja kävelijöille tarjotaan vapaaehtoisesti käytettäväksi alle kaksi grammaa painavia pillereitä, jotka sisältävät minikoostaan huolimatta huippuluokan sensoriteknologiaa. Sensorit mittaavat läpi suorituksen sisäistä ns. core-lämpötilaa, ja urheilija saa datan käyttöönsä.

Ranskalaisen BodyCap-yhtiön kehittämä pilleri ei sisällä mitään lääkeainetta.

Dohassa 50 kilometrin kävelyyn osallistuva Aku Partanen kuuli projektista taannoin vieraillessaan Jyväskylässä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa.

– Suhtaudun myönteisesti teknologiaan ja tutkimukseen. Mutta MM-kisoissa urheilijat ovat aika paineisessa tilassa ulosmittaamassa vuoden työtä. Halu kokeilla uutta ei ole suurimmillaan, Ranskan Pyreneiden Font Romeussa, 1850 metrin korkeudessa leireilevä Partanen sanoi perjantaina Ilta-Sanomille.

– Ymmärrän IAAF:ää toki sikäli, että kaikki huiput olisivat Dohassa samassa paikassa tutkittavissa.

Dohassa Partasen lajin sietämättömiä oloja helpotetaan starttaamalla 28. syyskuuta vasta kello 23.30, kun aurinko on maillaan ja ilma ja asfaltti jäähtyneet päivän huippulukemista.

Font Romeussa Partanen on jo aloittanut lämpöadaptaation harjoittelemalla säännöllisesti 38-asteiseksi lämmitetyssä tilassa juoksumatolla ja kuntopyörällä. Treenin päätteeksi hän on saunonut puoli tuntia.

– Tokion olympiakisoissa 2020 lämpöhaaste on vielä kovempi, ja sitä varten IAAF näitä pillereitä tarjoaa. Core-lämpötilan tutkimus on ollut harvinaista, ja palaute olisi arvokasta, kun suunnitellaan Tokion kisatilannetta lämmönhallinnan vinkkelistä, hellekilpailussa jopa 40 asteen ruumiinlämmössä ripeästi etenevä Partanen sanoi.

Partasen tietojen mukaan halukkaat saavat ennen kisatilannetta IAAF:n lääkäreiltä pillerin, joka on täsmälleen samanlainen kuin sensorivalmiste, mutta ilman teknologiaa. Tutkimukseen suostuvat myös punnitaan ja kuvataan erikoiskameralla ennen suoritusta ja sen jälkeen.

– Ensimmäisen pillerin tarkoitus on osoittaa urheilijoille, että pilleri ei vaikuta elimistössä mitenkään. Käsittääkseni se olisi pitänyt jo tilata enkä ole tilannut, joten ilmeisimmin kävelen Dohassa ilman. Päätän lopullisesti keskusteltuani valmentajan (Valentin Kononen) kanssa.

MM-kisoihin Suomen joukkueen lääkäriksi matkustava kokenut Ilkka Räsänen arvelee urheilijoiden suhtautuvan tutkimuspilleriin skeptisesti useastakin syystä.

– Jos on pienikin riski, että urheilija kokee sen häiritsevän keskittymistä ja mielenrauhaa, se jää ottamatta. On myös vaikea sanoa, miten aukottomasti tuohon teknologiaan voi vielä luottaa. Pilottihankkeestahan tässä on kyse. Projekti sinänsä kuulostaa hyvältä ja urheilijoiden terveyttä suojaavalta.

Teknologiapilleristä on levinnyt urheilijoiden keskuudessa hurjia huhuja ennen kaikkea siksi, että IAAF:n projektin rinnalla on Brightonin yliopistossa kehitetty samantyyppistä valmistetta.

Liikuntatieteiden professorin Yannis Pitsiladisin tiimin kehittämä pilleri antaisi Athletics Weekly -lehden mukaan maratonin ja kävelyn lääketieteellisille valvojille niin syvällistä sisälämpötiladataa, että nämä voisivat jopa pakottaa urheilijan keskeyttämään lämpöhalvauksen uhatessa. IAAF on kiistänyt artikkelin todenperän.

– Se olisi jo aika hurjaa, sillä huippu-urheilijoiden välilläkin on eroja. Joku voi olla 39 asteessa lämpöhalvauksen partaalla, ja joku voi mennä suht ongelmitta 40-asteisena. Ennen kuin tuollaista voitaisiin edes ajatella, pitäisi hankkia maratoonareista ja kävelijöistä erittäin tarkkaa yksilökohtaista lämmönsietodataa, katsoo Partanen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt