Maria Huntington päätti jo lapsena haluavansa huipulle, mutta aikuisiän oivallus oli ratkaiseva: ”Silloin hyväksyin sen”

Julkaistu:

Yleisurheilu
22-vuotias seitsenottelija päätti jo varhain haluavansa maailman huipulle.
Maria Huntington puuskuttaa hengästyneenä Kimpisen stadionin mondolla Lappeenrannassa.

Nuori tamperelainen on pyörällä päästään, mutta ympärillä iloitsevat kanssaottelijat ja monituhatpäinen yleisö. Televisiosta suoritusta ovat seuranneet sadattuhannet suomalaiset.

Huntington, 22, on taistellut Kalevan kisojen naisten seitsenottelun päätöslajin 800 metrin juoksun aikaan 2.20,27. Se on tuonut ottelijalle henkilökohtaiset ennätyspisteet 6339, uran toisen Suomen mestaruuden ja rikkonut Dohan MM-kisarajan.


Se on myös hetki, jolloin Huntington on noussut yhdeksi Suomen eturivin yleisurheilijoista ja valovoimaisimmista tähdistä.

– Kalevan kisojen jälkeiset viikot ovat olleet hulluja. Koko ajan on mentävä johonkin tai joku kysyy jotain. Kiinnostusta on ollut niin paljon, että on pitänyt tehdä selkeä linjaveto sille, mihin aika riittää ja mihin ei, Huntingon hymyilee.

– En kuitenkaan valita, sillä tämä ei ole naisurheilijalle arkipäivää. Eikä tästä olisi voinut realistisesti edes haaveilla muutama vuosi sitten, vaikka unelmana tämä on ollut jo pikkutytöstä asti.

Tamperelaisella Pyynikin urheilukentällä unelma leimahti liekkeihin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä.

Paikallisen seuran eli Pyrinnön kilpailuihin tuotiin tuolloin kaksi samannäköistä pikkutyttöä, jotka puhuivat suomea hieman murtaen. Huntingtonin perhe oli muuttanut Englannin Derbystä Suomeen ja Tampereelle, kun Maria ja hänen kaksoissiskonsa olivat viisivuotiaita.

– Äiti on suomalainen ja isä englantilainen. Äiti halusi tuoda meidät kouluun Suomeen. Kai meille piti jotain harrastustakin keksiä.

Pitkään yleisurheilun rinnalla kulki toki myös muita lajeja koripallosta ja lentopallosta lähtien, jotka nekin olivat liikuntaa rakastaneen Huntingtonin mieleen.

Kaikista eniten hän tykkäsi kuitenkin menestymisestä ja voittamisesta.


Huntington alkoi jo pikkutyttönä miettiä, missä lajissa edellytykset huipulle olisivat kaikista parhaimmat. Esimerkiksi pallopeleissä ikätoverit eivät vaikuttaneet yhtä tavoitteellisilta ja määrätietoisilta, joten hän päätti luottaa omaan kunnianhimoonsa.

– Valitsin yleisurheilun ihan vain sen takia, koska näin sen todennäköisimpänä lajina menestyä.

Hän oli ikäluokkansa kärkinimiä ja kiersi myös nuorten arvokisoja, joissa tuli kohtuullista menestystä. Kaikki vaikutti hyvältä Huntingtonin varttuessa täysi-ikäiseksi: lajin huiput painelivat eri pisteluvuilla, mutta tamperelaisella riitti lahjakkuutta ja tahtoa nousta samalle tasolle, sillä olihan hän aina antanut kaikkensa urheilulle.

Sisimmissään nuori nainen kuitenkin tiesi, ettei näin ollut. Aina viikonloppujen koittaessa hän lähti juhlimaan yhdessä kavereidensa kanssa.

Syksyllä 2017 Huntingtonin yleisurheilukausi päättyi yllättäen sairaalaan, sillä hän oli sairastunut munuaistulehdukseen. Sairastumiselle ei ikinä löytynyt virallista syytä, mutta Huntington epäilee urheilun ja juhlimisen yhdistelmän olleen kropalleen lopulta liikaa.

– Silloin ymmärsin ja hyväksyin sen, ettei huippu-urheilussa ole kompromisseja. Ulos ei voi lähteä, jos haluaa huipulle.

Elämäntapamuutoksesta on aikaa noin kaksi vuotta.

Huntingtonin Kalevan kisoissa ottelema 6339 pistettä on kansainvälisen tason huipputulos ja Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi paras. Suomalaisista edellä ovat vain Satu Ruotsalainen vuoden 1991 SE-tuloksella 6404 ja Tiia Hautala, joka otteli vuoden 1999 MM-kisoissa Sevillassa 6369 pistettä.

Huntingtonin huippukunnon perustana on elämäntapamuutos, mutta ympärillä on tapahtunut muitakin hyviä asioita.

Naisten pika-aitojen tapaan myös naisten ottelussa taso on leveä ja kärki terävä: seurakaveri Miia Sillman sekä Jutta ja Hertta Heikkinen ottelevat hekin korkealla tasolla ja pakottavat toisiaan entistä kovempiin suorituksiin.


Myös seurapuolella on tehty asioita oikein ja uudistuttu rohkeasti. Tampereen Pyrintö maksaa noin tuhannen euron kuukausipalkkaa huippunimilleen kuten Huntingtonille ja Reetta Hurskeelle.

– Tällä hetkellä elän unelmaani ammattiurheilijana, eikä tulevaisuuden tavoitteille ole mitään rajoja. Parastahan tässä on se, että matka on vasta alussa.

Kalevan kisoissa saavutettu huipputulos ja päätöslajin loppuhuipennus ovat vasta esimakua siitä, mitä on luvassa myöhemmin.

Suomalaiselle yleisurheilutaivaalle on syttynyt uusi tähti, joka tuikkii kirkkaana vielä pitkään.

”Kehitettävää riittää”

Herätyskello pirisee aamuyhdeksältä.

Maria Huntington syö aamupalan, jonka jälkeen vuorossa on noin 3–4 tunnin mittaiset harjoitukset. Sen jälkeen hän saapuu kotiin rauhoittumaan ja odottamaan seuraavaa päivää, jolloin ohjelma on samanlainen.

Sellaista on seitsenottelun Suomen mestarin arki.

Harjoittelussaan Huntington keskittyy ennen kaikkea nopeus- ja kestävyysominaisuuksiensa kehittämiseen. Lajiharjoituksia on huomattavasti vähemmän kuin yksittäislajien kohdalla.

– Viikot eivät mene niin, että jokaiselle lajille on varattu yksi viikonpäivä. Suurin osa ottelulajeista perustuu juoksemiseen, joten kestävyyden ja nopeuden kehittäminen on keskiössä. Kisapäivinä minulla voi olla hyvinkin pitkä tauko siitä, kun olen viimeksi heittänyt esimerkiksi keihästä.

Tämän takia moniottelussa nähdäänkin varsin persoonallisia tekniikoita. Puutteellista tekniikkaa pystyy paremmin kompensoimaan hyvällä fysiikalla kuin toisinpäin.


Vasta kun fyysiset ominaisuudet alkavat olla huipussa, aletaan kiinnittää entistä suurempaa huomiota eri lajien tekniikoihin.

– Itse en vielä ole siinä vaiheessa. Sehän on tulevaisuuden kannalta vain positiivista, että kehitettävää riittää.

Häirintäviestit eivät ahdista

Yleisurheilijat eivät ainakaan Suomessa kylve rahassa.

Siksi mediahuomio ja julkisuus ovat urheilijoille arvokkaita näyteikkunoita, jotka saattavat mahdollistaa rahakkaampien yhteistyösopimusten luomisen. Menestyksellä ja julkisuudella voi kuitenkin olla myös synkempi puolensa, joka korostuu erityisesti nuorten naisten kohdalla häiriöviesteinä ja ahdisteluna.

Täysin tuntematon aihe se ei ole Huntingtonillekaan, joka on aktiivinen Instagramin käyttäjä.

– Instagramin inboxiin voi välillä tulla jotain epäilyttäviä viestejä vanhemmilta mieshenkilöiltä, mutta se taitaa olla ikävämpi osa julkisuutta. En minä niihin reagoi mitenkään, enkä niistä millään tavalla ahdistukaan.

Viime aikoina esimerkiksi Ringa Ropo ja Johanna Halkoaho ovat kertoneet Ilta-Sanomille kohtaamastaan seksismistä kotimaisilla yleisurheilukentillä omien urheilu-uriensa aikana. Huntington ei ole kokenut samaa kuin viime vuosikymmenten takaiset naistähdet.

– Minulle ei ole ainakaan vielä tullut vastaan sellaisia tilanteita, että kokisin oloni ahdistuneeksi tai epätasa-arvoiseksi. Toivottavasti se sillä tolalla pysyykin.

Maria Huntington

Syntynyt: 13.3.1997

Laji: Seitsenottelu

Kasvattajaseura: Tampereen Pyrintö

Saavuttanut kaksi seitsenottelun Suomen mestaruutta (2018, 2019)

Ennätys 6339 pistettä (Kalevan kisat 2019) on Suomen kolmanneksi kovin ja rikkoi Dohan MM-rajan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt