Kommentti: Annimari Kortteen kysymys on perusteltu – miksi urheilutoimittajat eivät kirjoita e-pillereistä?

Julkaistu:

kommentti
Intiimistä asiasta puhuminen voi olla vaikeaa, vaikka keskustelukumppani olisi tuttu. Jos aihe tulee yllättäen ja meneillään on suora lähetys, vaikeuskerroin kasvaa taivaisiin, kirjoittaa Lari Vesander.
– Paino voi nousta, voi tulla kovia kipuja, mielialamuutoksia, päänsärkyä, pahoinvointia jne. Mikä on vaikutus urheilusuorituksiin? Ovatko esimerkiksi miestoimittajat jotka kirjoittavat naisurheilijoiden suorituksista edes ajatelleet tällaisia asioita?

Annimari Kortteen Twitterissä esittämä kysymys on vähintään aiheellinen: Miksi toimittajat eivät kirjoita aiheesta, joka voi vaikuttaa huomattavasti urheilijan suoritukseen?

Ennen vastaamista haluan tehdä yhden asia selväksi. En tiedä paljoakaan e-pillereistä. Sen sijaan tiedän yhtä ja toista siitä, miten media valitsee aiheensa. Jos sopii, keskityn nyt tähän puoleen.

Miksi aihe jää piiloon?

Intiimi aihe voi jäädä mediassa piiloon monesta syystä. Syihin kuuluu muun muassa jo Kortteen mainitsema ”toimittajat eivät tiedä”. Olen tästä kävelevä esimerkki. Olin kesälomalla, kun e-pilleriaihe oli pinnalla ja kuulin asiasta lauantaina ensimmäisen kerran. Ja vaikka olisin kuullut aiheesta tuoreeltaan, olisin tuskin osannut heti yhdistää sitä urheiluun.

Onneksi pelkkä tietämättömyys ei ole lähtökohtaisesti vaarallista. Se on ongelma, jonka voi periaatteessa ratkaista vinkkaamalla aiheesta. Sen jälkeen tosin törmätään vielä yleisempään aiheeseen, siihen että toimitus ei löydä ihmistä, joka puhuisi asiasta omalla nimellään. Moni hyvä ja toisinaan jopa tärkeä aihe on tyssännyt tähän.

Erityisesti näin on käynyt silloin, kun aiheesta ei voi vain kysäistä muun haastattelun lomassa.

Spontaanisti arasta aiheesta

Aroista asioista puhuminen ei yleensä onnistu spontaanisti. Kalevan kisojen aikaan seitsenottelija Miia Sillman kertoi radiohaastattelussa kuukautisten vaikutuksesta suoritukseensa.

– Jaksaminen loppui. Naisten vaivat. Ne ovat minulla aika pahat, Sillman sanoi.

Haastattelija meni kommentista aika hiljaiseksi (ja jos se jotakuta kiinnostaa, haastattelija oli nainen). Sillman toimi aivan oikein kertoessaan asiasta, joka vaikutti hänen suoritukseensa. En voi silti sanoa, ettenkö olisi ymmärtänyt haastattelijaa, joka ei syöksynyt riemusta uhkuen esittämään jatkokysymyksiä.

Toimittajan työ on ainakin jossain määrin tungettelua, jossa pitää kysyä vähintään puolituntemattomilta ihmisiltä asioita, jotka eivät toimittajalle yksityishenkilönä kuuluisi. Olen mielestäni työn tässä puolessa kohtuullisen hyvä. Uskallan esittää jatkokysymyksiä melko aroistakin aiheista.

Silti en uskaltaisi kysyä ”vaikuttivatko kuukautiset suoritukseesi” urheilijalta, joka ei ole kuukautisistaan julkisesti puhunut. Syy tähän on yksinkertainen (tosin en olisi aamulla herätessäni uskonut siitä tänään julkisesti kirjoittavani): kuukautiskierto on yksityisasia.

Eri asia on, pitääkö sen olla tabu. Joukkueiden sisällä ja urheilijoiden kesken se ei sitä ole. Kun yhtälöön lisätään toimittaja, lopputulos ei kuitenkaan ole yksinkertainen.

Urheilu osana yhteiskuntaa

E-pillerien saatavuus aiheuttaa ongelmia urheilijoille, koska urheilu ei ole elämästä ja yhteiskunnasta erillinen saareke. Urheilijat painivat samojen ongelmien kanssa kuin muutkin ihmiset. Osalla näistä ongelmista on heidän elämäänsä tavallistakin suuremmat vaikutukset, koska heidän pitää yltää suorituskykynsä äärirajoille.

Urheilun kuuluminen yhteiskuntaan johtaa toiseenkin asiaan. Siihen, että toimittajan ja urheilijan on vaikea puhua kuukautisista. Viimeistään tässä vaiheessa kaikki mies-, nais-, urheilu- ja jopa -toimittaja-liitteet voi jättää pois.

Intiimistä asiasta puhuminen voi olla vaikeaa, vaikka keskustelukumppani olisi kuinka tuttu. Jos aihe tulee yllättäen, keskustelukumppani on vieras ja meneillään on suora lähetys, vaikeuskerroin kasvaa taivaisiin. Eikä se ole matala silloinkaan, vaikka tarjolla olisi tuttu toimittaja ja aiheesta olisi sovittu etukäteen.

Sen jälkeen jäävät jäljelle toki asiantuntijat. Arvostan tiedettä suunnattomasti ja viimeinen asia, minkä haluan tässä henkisessä ilmapiirissä tehdä, on vähätellä heitä millään tavalla. Silti sanon tämän: asiantuntijoilla on niin paljon tietoa, että he muistuttavat perustellusti, miten yksilöllisiä tällaiset asiat ovat.

Jos aiheelle halutaan lukijoita, sille tarvitaan kasvot. Eikä niitä ole intiimissä aiheessa välttämättä helppo löytää.