Miten supertrio Korte, Hurske ja Neziri ratkaisee ongelman? Yleisurheilukausi on nyt täysin poikkeuksellinen

Julkaistu:

Yleisurheilu
MM-kisoihin on aikaa vielä peräti kaksi kuukautta. Se asettaa haasteita urheilijoille.
Suomen pika-aiturit Annimari Korte, Reetta Hurske ja Nooralotta Neziri ovat huimassa vireessä. Varsinkin kahden ensin mainitun ennätykset paukkuvat uusiksi harva se viikko, eikä maan kiinnostavimmasta yleisurheilulajista ole epäselvyyttä.

Kuluva kausi on kuitenkin täysin poikkeuksellinen, sillä päätähtäin, Dohan MM-kisat, ovat vasta harvinaisen myöhään syys-lokakuun taitteessa. On täysin selvää, ettei urheilija voi olla kuntonsa huipulla toukokuusta lokakuuhun.

– Kuka silloin on vielä kunnossa, kuka nousussa? Sitä on todella vaikea vielä arvioida, Ilta-Sanomien yleisurheiluasiantuntija Lauri Hollo sanoo.

Suomalaiskolmikko on kilpaillut tiiviisti touko-kesäkuun vaihteesta asti. Seuraava koitos on edessä ensi viikolla Lappeenrannan Kalevan kisoissa.

Hollo korostaa, ettei kovaa kilpailutahtia voi jatkaa koko kesää.

– Mitä olen jutellut, niin niiden (Kalevan kisojen) jälkeen on tarkoitus ottaa selkeämpi harjoitusjakso. Tosin Hurskeen valmentaja Marjukka Suihko sanoi, etteivät he ole herkistelleet vielä yhtään. Vasta Kalevan kisoihin on tarkoitus herkistellä.

– Minä pitäisin selkeän kilpailutauon, esimerkiksi kolme viikkoa Kalevan kisojen jälkeen. Kunhan vain pystyy varmistamaan sen, että syyskuussa on tarjolla kovia kisoja. Suomessa niitä ei enää silloin ole. Jos ja kun treenijakso otetaan väliin, niin kilpailutuntuma pitää saada sitten taas uudestaan päälle ennen Dohaa.

Yleisurheilun arvokisat järjestetään yleensä heinä-elokuun vaihteessa, mutta tänä vuonna on toisin. Normaaliin arvokisavuoteen suhteutettuna nyt elettäisiin vasta toukokuun loppua, joten Dohan aikataulu tekee kauden jaksotuksesta haastavan.

Hollo uskoo, että MM-kisoissa nähdään useita yllätyksiä, kun alkukesästä hurjia tuloksia tehneet urheilijat eivät olekaan enää huippuiskussa syksyllä.

Korte (12,72) ja Hurske (12,78) nousivat keskiviikon hirmujuoksuillaan kauden Euroopan tilastossa sijoille 2. ja 4. Neziri (12,90) on kahdeksantena.

Maailmantilastossa edellä on iso joukko etenkin yhdysvaltalaisia. Siinä Korte on 18:s, Hurske 25:s ja Neziri 37:s.

– Onhan tämä ihan älytön tilanne, että Suomi on siinä heti USA:n ja Jamaikan perässä maailman kolmanneksi kovimpana pika-aitamaana. Ei ole mitenkään mahdotonta, että suomalainen on mukana MM-finaalissa Dohassa, Hollo päivittelee.


– Jos mietitään suomalaista pikajuoksua laajemmin, niin sileillä pikamatkoilla olemme valovuoden päässä edes mistään välieräpaikoista. Onhan tämä siinä mielessä historiallista ja hämmästyttävää, että kun aidat lyödään tielle, niin olemme näin korkealla.

Vielä ennen kuluvaa kautta Kortteen ennätys oli 13,14 ja Hurskeen 13,11. Kehitys on ollut siis huimaa.

Missä Suomen aituritähtien raja menee? Hollon mukaan sen arvioiminen on todella vaikeaa.

– Jos kaksi vuotta sitten olisi kysytty, missä Kortteen ja Hurskeen rajat ovat, niin tuskin kukaan olisi vastannut, että kyllä he 12,7-alkuiset ajat juoksevat.

– Ehkä on parempi, ettei aseta mitään rajoja. Tuskin siellä nyt mitään 12,4-aikoja juostaan, mutta on tuossa varmasti vielä parantamisen varaa.

Kortteen, Hurskeen ja Nezirin tilastoista ei juuri löydy 100 metrin sileän aikoja. Hollon mielestä se olisi erittäin kiinnostavaa dataa.

– Erittäin kiinnostavaa olisi tietää, mikä heidän nopeutensa olisi sileällä satasella, ja vertailla niitä maailman kärkeen. Naisten aidat ovat niin matalat, ettei se ole läheskään niin tekninen laji kuin miesten aidat. Mikä heistä tekee niin hyviä?

– Ne todisteet olisivat erittäin mielenkiintoisia, koska sileän aika kuitenkin kertoo tietyllä tavalla potentiaalista, että missä se ääriraja menee: Jos esimerkiksi juokset 400 metrin sileän 47 sekuntiin, niin et voi olettaa juoksevasi aidoilla 48 sekuntiin, Hollo pohtii.

Alla naisten pika-aitojen arvokisojen aikoja tällä vuosikymmenellä.