Tämä mies pesi Rädyn, Parviaisen ja Kinnusen mutta liukeni sitten vähin äänin keihäskartalta – Euroopan mestari Pietari Skyttä työskentelee nykyään professorina

Julkaistu:

Yleisurheilu
Pietari Skyttä voitti alle 23-vuotiaiden Euroopan mestaruuden ja rökitti seuraavalla viikolla keihäskerman Kalevan kisojen karsinnassa. Sitten miehestä ei enää paljon kuultukaan urheilupiireissä.
Yleisurheilukansa kohisi kesällä 1997 superlupaus Pietari Skytästä. Ikaalisten urheilijoiden 21-vuotias keihäänheittäjä kiskaisi nuorten EM-kultaa kotikisoissa Turussa tuloksella 81,58.

Seuraavana viikonloppuna nuori mestari räväytti Lappeenrannan Kalevan kisojen karsinnan pisimmän siivun, ennätyksensä 83,28. Tuolloin hän jätti taakseen muun muassa keihässuuruudet Seppo Rädyn, Aki Parviaisen ja Kimmo Kinnusen.

Sen koommin Skytän kädestä lähtenyt keppi ei enää rikkonutkaan 80 metrin kalkkiviivaa.

Skyttä yritti vielä sinnikkäästi parin–kolmen kauden ajan, kunnes katosi vähin äänin keihäskartalta.

– Kyllä mä siinä muutaman vuoden yritin tosissaan. Ei se kuitenkaan enää palkinnut. Heittäminen alkoi mennä pakonomaiseksi, ja se ura jäi sitten lopulta siihen, nyt 43-vuotias Skyttä muistelee.

– Kun se menee väkisin vääntämiseksi ja kyse on herkästä tekniikkalajista, se kostautuu äkkiä. Vähän kuin mäkihypyssä.

Keihäsuran päätyttyä Skyttä valitsi akateemisen elämänpolun. Liedossa perheineen asuva entinen keihäsmies on koulutukseltaan filosofian tohtori ja työskentelee geologian apulaisprofessorina Turun yliopistolla.


Skyttä muistaa yhä tarkasti keihäsuransa huippuhetken, viikon kestäneen ajanjakson 22 vuoden takaa. Silloin tie tuntui olevan auki maailmanhuipulle asti.

– Olihan silloin kova yritys ja into päällä. Kalevan kisojen karsinnan kolmannella yrityksellä osui nappiheitto, mutta karsinta on vain karsinta. Ei silloin vielä tuuleteltu.

Itse kisassa Skytän keihäs lensi 79,60 metriin. Se riitti yllätysmestari Sami Saksion voittamassa kisassa Rädyn, Parviaisen ja Juha Laukkasen jälkeen viidenteen sijaan.

Nuorukaisen kultavuosien piti olla kuitenkin vasta edessä. Tähtäin oli maailmanhuipulla.

– Yritys oli kova, mutta ei se sitten vain onnistunut. Ei sinne huipulle kuitenkaan aina kaikki pääse. Ei se muuten huippu olisikaan.

Osansa Skytän keihäsuran hiipumisessa oli loukkaantumisten lisäksi myös koulumenestyksellä.

– Olihan siinä pieniä loukkaantumisia, mutta eivät ne pääsyy uran loppumiseen olleet.


– Siinä keihäsuran loppuvaiheessa piti sitten tehdä vähän valintaa urheilun ja opiskeluiden välillä, että sain itseni valmiiksi ja ammattiin. Siihen asti ne olivat menneet mukavasti rinnakkain.

Vaikka huippulupaava keihäsura päättyi lopulta paljon ennen aikojaan, apulaisprofessori Skyttä ei ole kohtaloaan jossitellut.

– Tietenkin ne keihäshommat joskus tulevat yhä ajatuksiin, mutta en ole lähtenyt jossittelemaan asialla. Se on turhaa.

– Yritys oli silloin niin kova kuin pystyin, mutta se ei riittänyt. Jälkikäteen on helppoa aina olla viisas monessa asiassa, Skyttä sanoo.

Akateemisen tutkinnon suorittaneita keihäänheittäjiä

Antero Puranen: liikuntatieteiden maisteri
Esko Mikkola: tekniikan tohtori
Tapio Korjus: liikuntatieteiden maisteri
Matti Närhi: diplomi-insinööri
Tero Järvenpää: diplomi-insinööri
Arto Härkönen: teologian maisteri
Jyrki Blom: liikuntatieteiden maisteri
Harri Haatainen: kasvatustieteiden maisteri
Pietari Skyttä: Filosofian tohtori
Pekka Alaräisänen: kasvatustieteiden tohtori

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt