Kommentti: Suomen yleisurheilusensaatio avaa huimia näkymiä – ensi kesässä siintää todella harvinainen jättipaukku

Julkaistu:

kommentti
Suomen naisaiturit ovat tällä hetkellä Euroopan kirkkainta eliittiä. Jopa MM- tai olympiafinaali voi olla mahdollinen, mutta mahdollisuus jättipottiin piilee näillä näkymin Pariisissa, kirjoittaa Ville Touru.
Keskiviikkoiltana Joensuussa se sitten vihdoin nähtiin, nimittäin uusi Suomen ennätys. Moni varmasti odotti, että ennätyslukemia parantaa Nooralotta Neziri, mutta sen tekivätkin Annimari Korte ja Reetta Hurske.

Molemmat aitoivat alle Nezirin kolmen vuoden takaisen SE:n 12,81. Korte täräytti tauluun lukemat 12,72 ja Hurske 12,78. Neziri vetäytyi finaalista viime hetkellä jalkavaivoihin vedoten.

Hurjat ajat alleviivaavat entisestään kuluvan kauden Suomen huimaa pika-aitasensaatiota. Muistettakoon, että vielä tämän vuosikymmenen alussa SE kirjattiin lukemiin 13,13. Ennen vuotta 2004 Lena Spoof piti ennätystä hallussaan 25 vuoden ajan tuloksella 13,24.

Korte, Hurske ja Neziri ovat kaikki rikkoneet jo reilusti syksyn Dohan MM-kisojen tulosrajan 12,98. Lisäksi keskiviikkona Korte ja Hurske paukauttivat rikki ensi kesän Tokion olympialaisiin vaaditun ajan 12,84.

Korte nousi tämän kauden Euroopan tilastossa Valko-Venäjän Elvira Hermanin (12,70) kantaan toiseksi, Hurske neljänneksi. Neziri on kyseisellä listalla kahdeksantena kauden parhaalla tuloksellaan 12,90, jossa lienee vielä rutkasti parantamisen varaa.

Maailmantilasto on sen sijaan asia erikseen, sillä Yhdysvalloissa ja Jamaikalla jalka liikkuu vielä rutkasti Vanhaa mannerta rivakammin.

Korte on nyt kauden maailmantilastossa jaetulla 18. sijalla, Hurske 25:ntenä ja Neziri 37:ntenä.

Kauden tilastokärki on Jamaikan Danielle Williams ajalla 12,32, joka jää 12 sadasosaa USA:n Kendra Harrisonin vuoden 2016 ME:stä.

Eurooppalaisten onni on kuitenkin, että MM-kisoihin pääsee vain kolme osallistujaa kustakin maasta. Esimerkiksi Kortetta nopeammin on tällä kaudella juossut 10 yhdysvaltalaista ja neljä jamaikalaista.

Kun tilastoon jätetään vain MM-kisakiintiön verran urheilijoita kutakin maata kohden, Korte nousee 10:nneksi, Hurske 12:nneksi ja Neziri 18:nneksi.

Nuo ovat hurjia numeroita, kun puhutaan suomalaisista pikamatkan juoksijoista.

Finaalisauma

Nyt ollaan tilanteessa, jossa voidaan realistisesti herkutella ajatuksella, että suomalainen pikamatkan juoksija on mukana MM- tai olympiafinaalissa.

Sekä Korte että Hurske olisivat Joensuun ajoillaan mahtuneet jokaisen tämän vuosikymmenen 11 arvokilpailun (5 x EM, 4 x MM, 2 x olympialaiset) finaaliin.

Kortteen 12,72 olisi riittänyt mitaliin viidesti (4 x EM ja MM-Lontoo 2017).

Täytyy toki muistaa, että arvokisojen tärkeimmissä ja tiukimmissa paikoissa vain harva yltää kauden parhaaseensa tai edes sen aivan sen tuntumaan. Lisäksi suurin osa tämän vuosikymmenen arvokisavälieristä ja -finaaleista on juostu hentoiseen vastatuuleen – Joensuun GP-finaalissa puhalsi lähes optimaalinen 1,3 m/s myötäinen.


Vaikka suomalaisjuoksijan yltäminen MM- tai olympiafinaaliin pikamatkalla olisi jo sensaatiomainen temppu, monesti vain mitalit muistetaan. Siinä valossa ensi kesä avaa herkulliset suomalaisnäkymät.

Tokion olympialaisten jälkihöyryissä elokuussa 2020 käydään nimittäin EM-kisat Pariisissa. Kuten todettua, koko suomalaiskolmikko on tällä hetkellä Euroopan tilastossa kahdeksan kärjessä – eli kiinni EM-finaalipaikassa.

Vaikka kuluva kausi on myöhäisten arvokisojen vuoksi poikkeuksellinen, suomalaisten nykytuloksilla olisi ylletty aivan kärjen tuntumaan myös viime vuosien Euroopan tilastoissa.

Mikäli vastaava tulostaso säilyy myös ensi kesänä – tai parhaimmassa tapauksessa paranee entisestään – voidaan ennen EM-Pariisia olla tilanteessa, jossa 100 metrin aitajuoksussa puhutaan vakavasti suomalaismitalista.

Kaiken huippuna on tilanne, jossa mitalitoiveet eivät näillä näkymin olisi edes yhden juoksijan harteilla vaan potentiaalisia kandidaatteja olisi peräti kaksi tai jopa kolme! Yksittäisen juoksijan suoritustaso saattaa heilahdella jonkin verran kausien välillä, mutta on vaikea nähdä, että koko kolmikon tulokset kyykkäisivät ensi kesänä.

Todella harvinaista herkkua

Edes pikamatkojen arvokisamitalihaaveilla spekulointi ei ole tullut aikoihin kuulonkaan suomalaisessa yleisurheilussa. Vuodesta 1934 käydyissä yleisurheilun EM-kisoissa on historiassa nähty viisi suomalaismitalistia 400 metrillä tai lyhyemmillä matkoilla aitajuoksut mukaan lukien.

Edellinen EM-kisojen suomalaismitali on Arto Bryggaren hopea pika-aidoissa 1986. Bryggare aitoi myös EM-pronssit vuosina 1978 ja 82. Muut neljä pikamatkojen EM-mitalistia ovat Riitta Salin (400m, kulta 1974), Mona-Lisa Pursiainen (200m, pronssi 1974), Voitto Hellsten (400m, hopea 1954) ja Bertel Storskrubb (400m aj, kulta 1946).

Vaikka aiturinaiset ovat vielä kaukana arvokisojen palkintokorokkeesta, edellä mainitusta nimilistasta saa hieman perspektiiviä, kuinka harvinaisesta tempusta puhuttaisiin. Ja spekulointihan on tunnetusti urheilun suola.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt