Kolumni: Reetta Hurskeen epäonni ihmetyttää – takavuosien aiturilegendan vastoinkäymiset olivat omassa luokassaan - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Kolumni: Reetta Hurskeen epäonni ihmetyttää – takavuosien aiturilegendan vastoinkäymiset olivat omassa luokassaan

Martin Lauer (2. oik.) koki melkoista epäonnea urallaan.

Julkaistu: 7.7.2019 15:31

Reetta Hurske ei ole ainoa pika-aituri, jota epäonni on koetellut uskomattomalla tavalla, kirjoittaa Juha Kanerva.

Tamperelaisen pika-aiturin Reetta Hurskeen epäonni on ollut mieletöntä tänä vuonna. Hallissa hän hävisi Suomen mestaruuden tuhannesosan erolla, EM-kisoissa hän jäi mitalista kahden sadasosan päähän.

Kesällä hän on juossut kolmessa kisassa alle MM-rajan, mutta joka kerta on ollut niukasti liikaa tuulta. Sallituissa oloissa juostu ennätys 12,99 jää sadasosan MM-rajasta.

Kaiken lisäksi hän joutui viime syksynä oikeusmurhan kohteeksi, kun Olympiakomitea pudotti hänet apurahaurheilijoiden listalta, koska ”kehitystä ei tapahtunut”.

***

Maailmalla on ollut muitakin aitureita, joita kohtalo on koetellut.

Sunnuntaina tulee kuluneeksi 60 vuotta saksalaisen Martin Lauerin ME-juoksusta 13,2. Zürichin Letzigrundilla 7.7.1959 juostu aika kesti maailmanennätyksenä lähes päivälleen 14 vuotta, kunnes Rod Milburn rikkoi sen samalla stadionilla.

Amerikkalainen yleisurheilun raamattu Track&Field News valitsi Lauerin maailman parhaaksi yleisurheilijaksi 1959.

Vuonna 1937 syntynyt Lauer kilpaili vuoden 1956 olympiakisoissa pika-aitojen (4:s) lisäksi myös 10-ottelussa (5:s).

Kahta vuotta myöhemmin Tukholman EM-kisoissa hän voitti 110 metrin aidat. ME-juoksunsa jälkeen hän oli ennakkosuosikki Rooman olympiakisoissa 1960, mutta luukalvon tulehdus vei parhaan terän paraatimatkalla, ja 10-ottelu piti jättää kokonaan väliin.

Kisojen jälkeen Lauer sai jalkaansa hoitoa, mutta likainen neula aiheutti verenmyrkytyksen. Tilanne oli johtaa molempien jalkojen amputointiin, mutta vuoden sairaalareissun jälkeen Lauer pystyi sentään kävelemään.

***

Lauer oli Saksan Tapio Rautavaara, eli hänellä oli aina kitara kainalossaan. Lasaretissa maatessaan Lauer ryhtyi kirjoittamaan kappaleita maksaakseen sairaalakulut ja kesken olevat opinnot.

Hän saikin levytyssopimuksen Polydor-yhtiön kanssa 1962, ja loppu oli historiaa.

Countryhenkisiä kappaleita luritelleesta Lauerista tuli kansansuosikki, jonka levyjä on myyty kuusi miljoonaa kappaletta. Television viihdeohjelmissa Lauer esiintyi Udo Jürgensin ja muiden tunnettujen germaanitähtien rinnalla.

Musisoinnin ohella hän vei loppuun diplomi-insinöörin opinnot ja teki komean työuran: ensin ydinvoimalassa ja sitten kelloja valmistaneessa Junghansin palveluksessa.

Jälkimmäisessä hän työskenteli ensimmäisten mikrotietokoneiden valmistamisessa ja oli mukana sähköisten ajanottolaitteiden kehittelyssä.

Lauer vastasi Münchenin olympiakisojen kellottamisesta kesällä 1972, jolloin hän oli yhä pika-aitojen ME-mies.

Lauer vastasi kotikaupungissaan Kölnissä yleisurheilukisojen järjestämisestä ja oli mukana myös paikallisen jalkapalloseuran 1. FC Kölnin toiminnassa.

Ja vielä...

Kun Martin Lauerin tyttöystävä ja Fredy-veli riensivät katsomaan sairaalaan joutunutta juoksijaa, he joutuivat auto-onnettomuuteen, jossa edellinen kuoli ja jälkimmäinen sai vammat, joihin hän menehtyi myöhemmin.

Lisää Juha Kanervan kolumneja voit lukea täältä.