Tiia Hautala sykähdytti MM-areenalla 20 vuotta sitten – yksi virhearvio harmittaa yhä loistosuoritukseen yltänyttä ottelijaa - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Tiia Hautala sykähdytti MM-areenalla 20 vuotta sitten – yksi virhearvio harmittaa yhä loistosuoritukseen yltänyttä ottelijaa

Tiia Hautalan uroteosta Sevillan MM-kisoissa on 20 vuotta. Hänellä oli hetken myös Suomen ennätys.

Tiia Hautala vuonna 1999 ja 2019.­

7.7.2019 12:53

Kaupin urheilupuistoon Tampereella astelee määrätietoisin askelein urheilullinen nainen. Myös katseessa on terävyyttä.

Tämä on entisen seitsenottelijan Tiia Hautalan, 47, maailmaa. Hän vastaa nykyisin muun muassa pesäpallojoukkue Manse PP:n fysiikkavalmennuksesta.

Lisäksi Hautala työskentelee Varalan Urheiluopistossa valmentajana ja yläkoululeirivastaavana.

Hautala on yhä rautaisessa kunnossa, mutta hänen aktiiviuransa tähtihetkestä tulee kuluneeksi jo 20 vuotta. Hautala otteli viidenneksi Sevillan MM-kisoissa 1999. Samassa kisassa syntyivät hänen ennätyspisteensä 6 369.

Tiia Hautala on tällä hetkellä Manse PP:n fysiikkavalmentaja, yleisurheiluvalmennus on toistaiseksi paussilla.­

Hautalan ennätys noteerattiin jonkin aikaa myös Suomen ennätykseksi, ainakin epäviralliseksi sellaiseksi.

Kyse oli välineistä, sillä seitsenottelun tilastot olivat jonkin aikaa tarkastelun alla keihäsmallien tilastokelpoisuuden takia.

Satu Ruotsalainen oli heittänyt Suomen ennätyssarjassaan vanhalla keihäsmallilla, jonka tilastokelpoisuus oli sittemmin Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n puntaroinnissa.

Lopulta kävi niin, että Ruotsalaisen, nykyisen Paurin ennätyspisteet 6 404 vuoden 1991 Tokion MM-kisoista jäivät voimaan.

Hautala myöntää rehdisti ja suoraan, että ennätys kuuluu Paurille. Sen sijaan Hautalaa harmittaa se, ettei hän pystynyt omilla suorituksillaan rikkomaan Paurin ennätystä.

– Ennätys ei ole minulla siitä yksinkertaisesta syystä, että en tehnyt urallani parempaa tulosta kuin Satu, Hautala toteaa ja katsoo suoraan silmiin.

– Ja ei se keihäsmalli noilla naisten seitsenottelun 50 metrin kahta puolta olevilla kaarilla niin ratkaiseva juttu ole. Ennätys on ihan oikein, ja se kuuluu Sadulle, hän lisää.

Hautala manaa etenkin Sevillan-ottelun viimeistä lajia eli 800 metrin juoksua. Vauhdinjako kismittää.

– Olisi pitänyt juosta ”kasi” pari sekuntia kovempaa, niin ei tarvitsisi nyt pohtia tätä ennätysasiaa, Hautala naurahtaa.

Olisiko rivakampaan 800 metriin ollut edellytyksiä?

– Olisi! Siinä juostiin niin helkkarin hidas ensimmäinen kierros, 68 sekuntia. Sehän on ihan hölkkää, jos meinaa juosta 2.14:n pintaan.

– Se oli oma moka, kun juoksin porukan mukana. Sitten huomasin kellosta, että ei perkele: hyvästi, Suomen ennätys.

– Yleensä kaikki parhaat kasin ajat tulevat sillä tavalla, että ensimmäinen kierros on kovempi. Pystyin silloin puristamaan kaksi 68 sekunnin kierrosta, ja aika oli 2.16, mutta ei se riittänyt, Hautala analysoi.

Tiia Hautala ja seitsenottelun 800 metrin voittaja Eulice Barber Sevillan MM-kisoissa vuonna 1991.­

Erinomaisesti Hautalalta Sevillassa sujuivat korkeus ja keihäs, joissa hän teki ennätyksensä. Korkeudessa meni kautta aikojen oma paras tulos 184, ja keppi lensi silloiseen ennätykseen 47,61.

Joka tapauksessa viides sija MM-kisoista oli kova juttu.

– Paransin Sevillassa neljä vuotta vanhaa omaa ennätystä kerralla 200 pisteellä. Kyllä se lämmitti.

Hautala tuuletti onnistumistaan korkeushypyssä.­

Suomen ainoaksi mitaliksi Sevillasta jäi Aki Parviaisen tuoma keihäskulta.

Hautala lopetti vuonna 2005 karulla tavalla MM-kotikisoissa Helsingissä. Hänen oli pitänyt lopettaa jo vuonna 2004, mutta kotikisat saivat jatkamaan.

– Se meni pieleen. En päässyt edes starttaamaan. Ilmoitin ennen ottelun alkua pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että lopetan, akillesjänteen vammasta tuolloin kärsinyt Hautala muistelee.

– Se oli surkeaa. Yli 20 vuotta urheilu-uraa takana, ja se oli siinä.

Nykyisin Hautala käy kisaamassa veteraanikisoissa aitajuoksussa, pikajuoksussa ja pituushypyssä.

Yleisurheilun lajivalmentamisen hän on toistaiseksi jättänyt muttei sulje pois sen jatkamista tulevaisuudessa.

– Hyppäsin heti oman urheilu-uran jälkeen yleisurheilun valmennushommiin, ja siinä meni 12 vuotta. Kolme vuotta sitten tuli vain sellainen olo, että yleisurheilun valmentamisesta on pidettävä tauko. Kuulostelen nyt itseäni, miten jatkossa.

Maria Huntington, 22, on nouseva kyky Suomen yleisurheilussa. Hän ylitti hiljattain 6 000 pisteen rajan Ruotsin Uppsalassa käydyssä seitsenottelussa.

Huntingtonin pisteiksi kirjattiin 6 053.

Edellinen 6 000 pisteen rajan murskannut oli Tiia Hautala vuonna 2004.

Huntington on Hautalalle tuttu nainen. Hautala uskoo, että Huntingtonilla on edellytykset Suomen ennätyksen (6 404 pistettä) rikkomiseen.

– Kun Maria saa kuulan, keihään ja 800 metrin juoksun kuntoon, kokonaispisteet nousevat edelleen.

– Mitään rajoja ei kannata ennakolta asettaa, mutta näkisin, ettei Suomen ennätys ole Marialle lainkaan mahdoton, Hautala sanoo.

Keskiviikkona Tampereella käydyssä GP-kisassa Huntington hyppäsi pituudessa uuden ennätyksensä 644. Myötätuuleen (+2,4 metriä/sekunnissa) hyppy kantoi peräti 656. Tulos ei ole tilastokelpoinen.

Tiia Hautala

Syntynyt: 3. huhtikuuta 1972 Porissa

Asuu: Vuorentaustassa Tampereen ja Ylöjärven rajalla

Perhe: Puoliso ja 11-vuotias poika

Työ: On pesäpallojoukkue Manse PP:n fysiikkavalmentaja, Varalan urheiluopistossa valmentajana ja yläkoululeirivastaavana

Urheilu-ura: Moninkertainen arvokisakävijä ja SM-kultamitalisti. Seitsenottelun ennätys 6369, oli 5:s Sevillan MM-kisoissa 1999

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?