Kimmo Kinnunen hurmasi kiinalaiset omaperäisellä tavalla – suomalainen keihäsässä ei pelännyt kertoa totuuksia suurille pomoille

Julkaistu:

Yleisurheilu
Kiinalaiset pestasivat Kimmo Kinnusen keihäsvalmentajakseen ja totuttelevat nyt hänen huumoriinsa.
– Älkää sitten valehdelko, Kimmo Kinnunen huikkaa ohi mennessään Dai Qian Qianille ja Zhang Yunille.

Haastattelua antamassa olevat Qian Qian ja Yun vilkaisevat Kimmoa ja heittävät piikkiä takaisin.

He ovat jo tottuneet uuteen valmentajaansa, viime syksynä pestinsä aloittaneeseen vuoden 1991 maailmanmestariin. Kinnunen on kaikkea muuta kuin ”peruskiinalainen”, jos sellaista on edes olemassa.

– Olen itse sellainen, että haluan sanoa asiat suoraan. En olisi tässä ryhmässä, jos en tulisi toimeen Kimmon kanssa, Zhang Yun sanoo.

Hän on itse entinen heittäjä mutta toimii nyt Kinnusen ryhmän tulkkina.

Kaikilta ei englanti suju, sillä osa on jättänyt koulun ja keskittynyt urheiluun jo varhain.

Niin myös Qian Qian, 19. Hän on ollut täysipäiväinen urheilija jo vuodesta 2015, jolloin hän muutti Pekingiin, kauas kotoaan Zhejiangista.

Hänen ennätyksensä on 56,20, jota hän haluaa parantaa suomalaisvalmentajan opastuksella.

– Kiinalaisten valmentajien harjoitukset ovat kovempia, mutta uskon Kimmon tapaan. Hänellä on oma pointtinsa jokaiselle harjoitukselle. Hän on huumorintajuinen, eikä treeneissä ole koskaan tylsää!


Kinnunen toi keväällä kolme kiinalaisten keihäsryhmää pitkälle leirille Äänekoskelle. Kaksi jatkoi muualle heinäkuun alussa, mutta Kinnusen oma ryhmä viihtyy pikkukaupungissa pitkälle elokuuhun.

– Vapaa-ajalla katselemme tv:tä tai käymme ulkona kävelemässä. Onhan Äänekoski erilainen kuin Peking, mutta kummassakin on omat hyvät puolensa, Qian Qian muotoilee kohteliaasti.

Kinnusella oli selvä näkemys, miksi juuri Äänekoski oli hyvä leiripaikka 19 hengen keihäsryhmälle. Ensinnäkin, urheilukentällä on lähes aina tilaa, ja Äänekoskella yleisurheilulla on mittavat perinteet ja sen asema on vahva edelleen.

Jalkapalloilijoiden kanssa yhteistyö sujuu kitkattomasti, koska lajiensa toimijat tuntevat toistensa toimintatavat niin hyvin.

Kiinalaiset pääsevät voimailusalille oman tahtinsa mukaan, ja Kinnusen luottomies Tommi Hakonen auttaa hieronnoissa. Välimatkat kaupungin sisällä ovat lyhyet. Välillä on käyty Pajulahdessa, Kihulla Jyväskylässä ja tietenkin kilpailuissa eri puolilla Suomea.

Viimeksi Liu Shiying voitti Keihäskarnevaalit Pihtiputaalla heitettyään 65,09. Ennätys on peräti 67,12. Hän ei ole Kinnusen valmennettava kuten ei myöskään maan kärkiheittäjä, MM-mitalisti Lyu Huihui (tänä vuonna 67,72).

Miesten puolelta löytyy kolme tänä vuonna yli 80 metriä heittänyttä.

– Kiinalla on ihan hirveä potentiaali, etenkin naisten heittolajeissa, Kinnunen sanoo.

Jos on ollut kiinalaisille iso hyppäys tulla Pekingistä Äänekoskelle, kulttuurierot ovat tulleet tutuksi myös suomalaisvalmentajalle.

Kinnunen tunnetaan valmentajana, joka ei halua tulla kentälle tai salille seurustelemaan vaan tekemään töitä. Kiinassa hän törmäsi siihen, että määrä tuntui usein korvaavan laadun.

– Kaikissa lajeissa harjoitellaan välillä järjettömiä tuntimääriä, eikä harjoittelun laatu ole missään nimessä jatkuvasti parasta A-ryhmää. Työmäärän ihannointi näkyy selvästi.

Harjoitusohjelmien sisältöjä ei juuri kyseenalaisteta. Ne tehdään tuntemuksista huolimatta, jos ne on harjoitusohjelmaan merkitty.

– Päätin alun jälkeen, etten anna harjoitusohjelmia liiaksi etukäteen.


Valmentajat joutuvat istumaan usein pitkissä palavereissa, mikä ei tunnetusti ollut Kinnusen vahvuusalueita silloinkaan, kun hän toimi Suomen maajoukkueen keihäsvalmentajana.

Välillä joidenkin urheilijoiden kanssa tulee yllättäviä kurinpito-ongelmia, vaikka paikat maajoukkueen harjoitusryhmissä ovat tavoiteltuja.

– Olikohan se Mac Wilkins (Kiinan kiekkovalmentaja), joka heitti lahjakkaimman urheilijansa ryhmästä ulos, koska kaverin asenne oli vaan yksinkertaisesti erittäin ylimielinen kaikkia kohtaan?

Kinnunen on antanut maan yleisurheilupomoille palautetta.

– Kaikilla urheilijoilla ei ole minusta respektiä Kiinan valmennusjärjestelmää ja omiakaan valmentajia kohtaan. Sanoin, että mikään ei parane, jos kunnioitus puuttuu ja jos urheilijat vain roikkuvat mukana joukkueurheilijoiden asenteella.

Kiinassa on resursseja, se on tullut Kinnusellekin selväksi. Urheilussa ei kuitenkaan pärjätä pelkillä resursseilla, pitää olla tietotaitoa – ja kärsivällisyyttä.

Sitä ei aina ole esimerkiksi talvilajeissa, joissa Kiina havittelee ylöspäin kohti omia talvikisojaan 2022 esimerkiksi hiihdossa ja mäkihypyssä.

– Sanoin heille, ettei siitä mitään tule, teillä ei ole riittävää lajikulttuuria vaikkapa hiihtomenestykseen. Mutta heidän itseluottamuksensa ja halu menestyä ovat kovia.


Iso laiva kääntyy hitaasti myös yleisurheilussa.

– Tämä on niin iso laiva, että joskus tuntuu, että on helpointa, kun itse vain hymyilee ja heiluttelee käsiään ja antaa laivan seilata. Muutokset tapahtuvat niin hitaasti.

Suorasukaisia arvioita maasta hän heittää myös urheilijoilleen. Tulkki Zhang Yun on läppiin tottunut.

– On niissä huumoria, mutta on varmaan puolet totta!

Siitä kertonee myös kiekonheittäjiä valmentavan olympiavoittajan Wilkinsin lausunto Kinnusesta haastattelussa, jonka Wilkins antoi Urheilulehdelle:

– Hän on suorapuheisin ihminen, jonka olen koskaan tavannut!

Kiina hakee oppia ulkomailta

Kiinasta on odotettu yleisurheilun supervaltaa, mutta paukut ovat jääneet piippuun. Yritystä riittää, sillä maahan on pestattu liuta lajin arvostettuja tekijöitä muun muassa Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Kinnusen lisäksi punaverkkareissa liikkuvat muun muassa Mac Wilkins (kiekonheiton olympiavoittaja 1976), Randy Huntington (pikajuoksut, hypyt, Mike Powellin ja Willie Banksin entinen valmentaja), Damien Inocencio (seiväs, Renaud Lavillenien entinen valmentaja) ja Michael Deyhlem (moukari, Betty Heidlerin entinen valmentaja).

Kovapalkkaisia hommia?

– Macilla ja Randylla voi olla. Michaelin kanssa ollaan varmaan alapäässä, Kinnunen kuittaa.

Urheiluliitto päätti Kinnusen ja Kari Ihalaisen sopimukset vuonna 2016. Ihalainen on urallaan toiminut valmentajana Argentiinassa, jonka yksinäinen tähti Braian Toledo on nyt loukkaantunut.

Ihalainen auttaa tänä vuonna muun muassa eteläkorealaisia, joita hän valmensi ennen SUL:n pestiään.

Kinnunen valmensi jo vuonna 2016 Latvian Zigismunds Sirmaisin Euroopan mestariksi. Loukkaantumisista kärsinyt Sirmais ei kilpaile tänä vuonna.

Kinnunen valmentaa yhä myös Lina Muzea (tänä vuonna ennätys 64,87), poikaansa Jami Kinnusta ja parakisojen multimenestyjää Marjaana Heikkistä.

Kinnusen ryhmän kiinalaiset tuskin yltävät Qatarin MM-kisoihin, mutta Muze on todennäköinen osallistuja. Siinä tapauksessa Kinnunen nähtäisiin Dohassa, ei Kiinan vaan Latvian asussa!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt