Jorma Kinnusen maailmanennätysheitosta 50 vuotta – lataus purkautui vuolaisiin kyyneliin Tampereella

Julkaistu:

Yleisurheilu
Jorma Kinnunen huudatti Ratinan stadionia tasan 50 vuotta sitten. ”Ei ole pulputtamista, kun jäi keppi pystyyn”, Äänekosken pikkujättiläinen totesi ME-heitostaan 92,70.
Keskiviikkona 18.6.1969 kävi toteen se, mitä Suomessa oli odotettu 13 vuotta: keihäänheiton maailmanennätys palasi suomalaisheittäjän nimiin.

Jorma Kinnunen sinkosi Tampereen Ratinassa keihään kaareen, joka nousi korkealle ja putosi pystyyn niin, että kärki upposi 25–30 senttiä.

– Eipä ole kenelläkään pulputtamista, kun jäi keppi pystyyn, murahti Kinnunen kisan jälkeen.

Kinnunen oli lähtenyt tuulettamaan heittoaan jo sen ollessa ilmassa. Hän tunsi, että nyt lähti.


Kun kuuluttaja kertoi, että mittaa oli 92,70, ja Janis Lusiksen entinen ME 91,98 oli rikkoontunut, ottivat tunteet vallan. Toimittaja-kirjailija Antero Raevuori kuvasi tilannetta Helsingin Sanomissa näin:

”Miehen pää painui alas, silmät kyyneltyivät. Se mitä latauksesta oli jäljellä, purkautui inhimillistä tietään. Vain kivikasvoiset jumalat pysyvät tyyninä, ei Jorma Kinnunen – hän on inhimillinen ihminen, lisäksi suuri ihminen. Pää nousi ylös, hetkeksi järkkynyt tasapaino palautui. Tapahtui muodonmuutos: California Track -puseron alle palasi se Jorma Kinnunen, jonka suuri yleisö tuntee paremmin, se mies, jolta löytyy sana joka tilanteeseen, kaksi vaikeimpaan.”

Puhui ennätyksestä etukäteen

Kinnunen tiesi itse kuntonsa hyvin. Hän oli kilpaillut edellisenä päivänä Jyväskylässä ja heittänyt pehmeältä paikalta 85,78.

– Tiedättekö, mitä minä sanoin vaimolle kotona tänään? Sanoin, että ME särkyy. Vaimo nosti peukalon pystyyn koti-ikkunassa, kun lähdin. Hän uskoi, mitä sanoin, niin minä itsekin uskoin, Kinnunen sanoi HS:n mukaan.


Vuonna 2002 ilmestyneessä Urho Salon kirjoittamassa kirjassa Pikkujättiläinen Liisa-vaimo kertoi suhtautuneensa asiaan maltillisesti.

– Kyllä Jorma puhkui ja puhkui, niin kuin hänen tapansa on. Olen niin tottunut hänen puhinoihinsa, etten uskonut tähänkään.

Kisan keskeyttäminen harmitti

Ennätysheitto syntyi toisella. Jo ensimmäinen oli kantanut 86,04. Sen jälkeen Kinnunen siirsi askelmerkkiään puolitoista metriä taaksepäin. ME-heitto lähti sitten epävirallisten tietojen mukaan yli kaksi metriä viivan takaa.

Kilpailussa kakkoseksi tuloksella 84,30 tullut Pauli Nevala arvioi Salon kirjassa, että suotuisissa oloissa heitto olisi saattanut lentää 95–97 metriä.


Kinnunen jätti kisan kesken ME:n jälkeen, mitä hän harmitteli jälkeenpäin.

– Että on harmittanut jälkeenpäin! Tietenkin lataus vähän putosi, mutta olisi vain pitänyt keskittyä uudelleen. Heittoni oli silloin jengoissaan, sää suosi ja alla oli kaipaamani alusta, hän muisteli Salon kirjassa.

Ennätys Nevalan keihäällä

Ennätys syntyi Nevalan keihäällä, joka painoi tarkistusmittauksessa 803 grammaa. Kilpailu keskeytettiin keihään punnitsemisen ajaksi, sillä kaikkien keihäiden pitää koko ajan olla kaikkien käytössä.

Tampereen Pyrintö halusi keihään omaan kaappiinsa kisan jälkeen, mutta Nevala ei siitä ymmärrettävästi luopunut.

Maailmanennätys peittosi alleen kaiken muun, mitä Ratinan kisoissa tapahtui. Esimerkiksi sen, että Matti Yrjölä työnsi kuulassa Suomen ennätykseksi 18,99.


Suomessa oli nyt kaksi yleisurheilun maailmanennätyksen haltijaa, kun Jouko Kuha oli juossut edelliskesänä 3000 metrin esteissä ME-ajan 8.24,2.

Järjestäjät houkuttelivat Kinnusta jäämään juhlailallisille ja lupasivat tälle vielä kaksinkertaiset pihviannokset. ME-mies pakkasi kuitenkin kiireesti laukkunsa autoon ja lähti kiireen vilkkaa perheensä luo, raportoi toimittaja Ilkka Ala-Kivimäki Ilta-Sanomissa.

Kinnusen ME kesti kolme vuotta

Keihäänheiton maailmanennätys oli ollut suomalaisen hallussa yhtäjaksoisesti vuosina 1938–1953. Soini Nikkinen otti valtikan itselleen juhannuksena 1956 Kuhmoisten kentällä. ME kesti kuitenkin vain alle viikon.

Meni 13 vuotta ennen kuin Jorma Kinnusen ME-heitto tuli. Hän itse arvioi, että seuraavaa suomalaisheittäjän maailmanennätystä saadaan odottaa ehkä 20 vuotta. Siihen meni liki 22 vuotta – Seppo Räty tälläsi 91,98 toukokuussa 1991.

Räty heitti vielä kesäkuussa 1991 sittemmin poistetulla mallilla 96,96. Nyt on siis kulunut 28 vuotta siitä, kun suomalaisella oli viimeksi miesten keihään ME.

Kinnusen ME kesti yli kolme vuotta heinäkuuhun 1972, jolloin kova kilpakumppani Janis Lusis heitti Tukholmassa 93,80.

Kinnusen ME-heittoa muisteltaneen Ratinassa heinäkuun alussa, jolloin siellä järjestetään kotimaiset GP-kisat.

Miesten keihään suomalaiset ME-heittäjät

63,29 Jonni Myyrä 5.7.1914 Malmö
64,81 Jonni Myyrä 18.7.1915 Lappeenranta
65,55 Jonni Myyrä 24.8.1919 Tukholma
68,55 Jonni Myyrä 27.9. Richmond
69,88 Eino Penttilä 1.10.1927 Viipuri
71,57 Matti Järvinen 8.8.1930 Viipuri
71,70 Matti Järvinen 17.8.1930 Tampere
71,88 Matti Järvinen 31.8.1930 Vaasa
72,93 Matti Järvinen 14.9.1930 Viipuri
74,02, Matti Järvinen 27.6.1932 Turku

74,28 Matti Järvinen 25.5.1933 Mikkeli
74,61 Matti Järvinen 7.6.1933 Vaasa
76,10 Matti Järvinen 15.6.1933 Helsinki
76,66 Matti Järvinen 7.9.1934 Torino
77,23 Matti Järvinen 18.6.1936 Helsinki
77,87 Yrjö Nikkanen 25.8.1938 Kymi
78,70 Yrjö Nikkanen 16.10.1938 Kotka
83,56 Soini Nikkinen 24.6.1956 Kuhmoinen
92,70 Jorma Kinnunen 18.6.1969 Tampere

Nykyinen keihäsmalli

91,98 Seppo Räty 5.5.1991 Shizuoka*
96,96 Seppo Räty 2.6.1991 Punkalaidun*

* Jälkikäteen käytöstä poistettu malli

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt