Ringa Ropo ja Ella Junnila ovat poikkeuksellinen kaksikko Suomen yleisurheilun pitkässä historiassa: ”Erikoinen ennätys”

Julkaistu:

yleisurheilu
Ella Junnilalla ja Ringa Ropolla on samaan aikaan hallussaan Suomen ennätys. Äitikin olisi voinut olla korkeushypyssä huippu.
Kun Ella Junnila tiistai-iltana hyppäsi Turussa korkeushypyn uuden Suomen ennätyksen 194, ensimmäinen onnittelija oli äiti Ringa Ropo, 53.

Hän tiesi omasta kokemuksesta, miten 20-vuotiaan tyttären sisällä saattoi myllertää. Ropo hyppäsi 9. elokuuta 1990 Lahdessa pituushypyn yhä, lähes 29 vuotta myöhemmin voimassa olevan Suomen ennätyksen 685.

Tilanne on erittäin todennäköisesti ainutlaatuinen suomalaisen yleisurheilun pitkässä historiassa. Lapsella ja tämän vanhemmalla ei tiettävästi koskaan ole ollut samaan aikaan hallussaan yleisurheilun Suomen ennätystä sen paremmin naisten kuin miesten sarjassa.

Ilta-Sanomat kysyi asiaa tilastopalvelu Tilastopajan Mirko Jalavalta, joka on maailman arvostetuimpia yleisurheilun statistiikan analyytikoita.

– Varmaksi en voi sanoa, mutta emme ole toista paria keksineet, Jalava vastasi.

Tuula Rautasen Suomen ennätystä (663) kausina 1989 ja 1990 useasti kohentanut Ropo oli uutisesta yllättynyt.

– Minun ennätykseni olisi saanut jo mennä rikki. Mutta onhan tämä sinänsä mukava, erikoinen ennätys.

Aika harva enää muistaa, että parhaassa tapauksessa Ella Junnila olisi jahdannut tällä kaudella äitinsä tekemää Suomen ennätystä. Ringa Ropo nousi kansalliselle yleisurheiluhuipulle 1980-luvulla ensin korkeushyppääjänä, jonka ennätys oli peräti 188. Kuopion Kalevan kisoissa 1987 hän voitti sekä korkeus- että pituushypyn.

– Rooman MM-kisoihin 1987 minut valittiin kumpaankin lajiin, mutta valitsin vain pituushypyn.

Korkeushyppy jäi Ropolle tehdyn selkäleikkauksen jälkeen.

– Pituushyppykin vaatii lujaa ja vahvaa selkää, mutta on sille lajina huomattavasti armeliaampi kuin korkeushyppy. Näistä lajeista korkeus oli silti aina suuri rakkauteni. Siinä kaikki ratkeaa yleensä kilpailun viimeisessä hypyssä, kun pituuskilpailu saattaa ratketa avauskierroksen ensimmäiseen hyppyyn, SE-lajissaan peräti kahdeksan SM-kultaa voittanut Ropo sanoi keskiviikkona.

Ella Junnilan valmennuksen hän luovutti 2016 Jouko Kilvelle osaksi siksi, että halusi olla tyttärensä elämässä äiti, eikä ”vakava ja viilipyttymäinen valmentaja”.

– Toinen syy oli Ellan laji. Pituushypyssä olisi ollut enemmän annettavaa, mutta korkeudessa olin siinä vaiheessa osani antanut. En ollut siinä itse teknisesti kovin hyvä, vaan menin riman yli ihan kimmoisuusominaisuuksillani.

Numero meni salaiseksi

Nuoreen Ringa Ropoon kohdistui 1990-luvun taitteessa journalismia ja asenteita, jotka eivät tämän päivän asenneilmastossa tulisi kuuloonkaan. Seksismi oli pahimmillaan täysin avointa.

– Puhelinnumeron jouduin silloin vaihtamaan salaiseksi, kun tuli kaikenlaisia puheluita.

Ropolle ei jäänyt minkäänlaista traumaa, vaan hän pyrki ottamaan tilanteesta myös liiketaloudellisesti hyödyn irti.

– Media sai kirjoitettavaa ja minä sain sponsoreilleni näkyvyyttä. Yleisurheilun suhteellinen asema sponsorimarkkinoilla oli siihen aikaan vahvempi kuin nykyään.

Omista kokemuksistaan äiti on kertonut myös tyttärelle.

– Yksi päivä puhuin Ellalle siitä, mitä huipulle nousu tarkoittaa eri muuttujien, kuten julkisuuden näkökulmasta. Tyttö katsoi minua ja vastasi, että homma on hallussa, koska häntä on koko elämän ajan tähän tähän tilanteeseen valmisteltu, Ropo naurahti.

– Julkisuus voi olla urheilijalle myös hyvä työkalu, mutta sen ei saa antaa hallita elämääsi.

Naisten korkeushyppy on urheilulajeja, joissa painokuri on korostuneimmillaan. Vertikaaliseen suuntaan tapahtuvassa hypyssä kukaan ei halua kuljettaa riman päälle yhtään ylimääräistä grammaa. Syömishäiriöt eivät tämänkaltaisissa urheilulajeissa ole aivan epätyypillisiä.

Ringa Ropo työskentelee painonhallinta-alalla valmentajana, hänen ex-miehensä ja Ella Junnilan isä Juha Junnila on sianlihantuottaja.

– Tästäkin asiasta on puhuttu hyvin paljon, Ropo sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt