Kommentti: Ella Junnilan Suomen ennätys oli poikkeuksellinen – suuren tavoitteen täyttyminen lienee vain ajan kysymys

Julkaistu:

Kommentti
Ella Junnilan ei tarvinne kahden metrin rajapyykistä enää pitkään pelkästään haaveilla, kirjoittaa Pekka Holopainen.
”Se on suuri tavoitteeni. Haluan olla ensimmäinen suomalainen nainen, joka sen ylittää. Olen monesti kentällä laittanut riman 200 senttiin, katsellut sitä ja miettinyt, miten korkealla se on, ikään kuin mentaalisesti mennyt siitä yli. Kun aikanaan yritän sitä korkeutta ja seison siinä lähtömerkillä, se ei enää näytäkään niin korkealta.”

Näin sanoi Urheilulehden haastattelussa huhtikuussa 20-vuotias, itsenäisyyspäivänä 1998 syntynyt korkeushyppääjä Ella Junnila. Hän harjoitteli tuolloin Kroatian Splitissä kentällä, jonka rimoja aikanaan haastoi säännöllisesti kaupungin suuri tyttö Blanka Vlasic.

Taivaanmerkit

Naisten korkeushypyn supertähti rikkoi 200 sentin rajan ensimmäisen kerran 19-vuotiaana, ja taivaanmerkit näyttävät nyt asettuneen niin, ettei lajin maailmantilastossa peräti 7. sijalle tiistaina hypänneen Junnilankaan tarvitse rajapyykistä enää pitkään pelkästään haaveilla.

Yleisurheilun Suomen ennätystä on harvoin rikottu niin harjoituskaudesta vielä sulattamattomalla suorituskyvyllä ja -tasolla kuin Junnila Paavo Nurmen stadionilla. Hyppysuorituksen kokonaisuus on vielä täysin keskeneräinen, ja tulos silti tämä.

Genetiikka

Huippu-urheilussa puhutaan usein geneettisen perimän merkityksestä, eikä suotta. Ella Junnila on kummankin vanhempansa puolelta geneettinen superlahjakkuus. Talenttia kuvaa, että myös lukupäältään oivallinen urheilija on vasta viime lokakuun jälkeen pystynyt siirtymään kahden päiväharjoituksen rytmiin saatuaan koulun pois alta. Tähän pisteeseen on äiti Ringa Ropon mukaan, vain hieman karrikoiden, päästy jollakin huippu-urheiluharjoittelua lähinnä etäisesti muistuttavalla toiminnalla.

Nyt Jouko Kilven tehtävä on hioa vanhempien viisaasti ammattimiehen huomaan laskemasta raakatimantista maailmanluokan jalokivi.

Paavo Nurmi Games on Suomen yleisurheilukesän ylivoimainen ykköstapahtuma; peräti 13 345 katsojaa ei täyttänyt ajan patinoimaa katsomoa turhaan. Junnilan SE, Topi Raitasen huikea ennätysjuoksu ja nuorten keihäänheittäjien MM-rajapeijaiset olivat täydellistä herkkua kauden aluksi.

Oliver Helanderin ja Toni Kuuselan suoritukset keihäspaikalla voivat tarkoittaa myös sitä, että veteraanikaksikosta Tero PitkämäkiAntti Ruuskanen vain toinen mahtuu Dohaan matkaavaan MM-joukkueeseen syksyllä.

Ruuskanen pystynee avaamaan kautensa jo ensi viikolla, mutta Pitkämäen tilanne on kriittisempi. Avauskilpailu näyttää siirtyvän peräti aivan heinäkuun lopulle, ja MM-paikkaan pitää tarrata Lappeenrannan Kalevan kisoissa elokuun alussa. Pakkomielteisesti ja tapporiskillä Pitkämäki ei paikkaa Dohaan hae, vaan ”ruuskaset” eli jopa koko kilpailukauden jättäminen väliin on yksi vaihtoehto.

Turussa ahkeroi tiistaina peräti kuusi olympiavoittajaa ja 28 lajiensa olympia-, MM- tai EM-mitalistia. Yhdelle heistä oli tarjolla harvinaista herkkua, eli oma saari Turun kauniista saaristosta. Daniel Ståhlin esitys oli kuitenkin tällä kertaa täydellinen mahalasku. Hän pääsee kuitenkin yrittämään kiekonheiton MM-kultaa Dohaan.

Aikojen muutosta kuvaa, että Ståhlin tuli saarenomistajaksi tullakseen heittää vähintään 70,99 eli pisin Suomessa koskaan nähty miesten kiekkokaari. USA:n Mac Wilkins, nykyinen keihäsvalmentaja Kimmo Kinnusen työkaveri Kiinan maajoukkueessa, heitti Helsingin Maailmankisoissa kesällä 1980 peräti 70,98. Wilkins tiesi jo silloin, ettei USA osallistuisi Moskovan olympiakisoihin samana kesänä, vastatoimeksi Neuvostoliiton hyökkäykselle Afganistaniin.

Vaikka PNG on nyt Suomen paraatitapahtuma rata- ja kenttäurheilussa, maan kaikkien aikojen parhaaksi tapahtumaksi sillä riittää vielä matkaa. Mittatikun voi asettaa lukemalla Seppo Martiskaisen kirjoittaman Helsingin Kisa-Veikkojen historiikin sivut 542–546, luettelon Maailmankisojen lajivoittajista 1950-luvulta 1990-luvulle. Supertähtien kavalkadi on suorastaan henkeä salpaava.

Ja vielä...

Justin Gatlin oli Turun illan nimekkäin ja kallein urheilija. Alan huippuasiantuntijan mukaan Gatlin laskutti turkulaisia korkeintaan noin 25 000 eurolla. Markkinat eivät ole entisensä, ja amerikkalaisen dopingtausta painaa. Usain Bolt laskutti tyypillisesti noin 300 000 euroa per kilpailu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt