Yleisurheilun uusi joukkuekisa ratkaistaan Gundersen-menetelmällä ilman suomalaisia – ”Emme olisi saaneet parhaita urheilijoita mukaan”

Julkaistu:

Yleisurheilu
Kesäkuun lopussa Minskissä järjestettävissä Euroopan kisoissa nähdään täysin uudenlainen yleisurheilukilpailu.
Minskin olympiastadionilla kokeiltiin tiistaina uutta kilpailumuotoa, joka kantaa nimeä DNA (lyhenne sanoista dynamic new athletics eli uusi dynaaminen yleisurheilu). Kyse on uudesta kilpailumuodosta, jolla Euroopan yleisurheiluliitto (EA) yrittää piristää konservatiiviseksi koettua lajia.

Rata- ja kenttäurheilu on edelleen suosittua tv-katsojien keskuudessa useissa maissa, mutta valtaosa seuraajista on varsin iäkästä porukkaa nuorison seuratessa mieluummin joukkuepelejä.

Uudistuksellaan EA yrittää nostaa yleisurheilun profiilia ja saada aikaan tapahtuman, jonka kesto jää alle kahden tunnin. DNA:n formaatissa maat kilpailevat toisiaan vastaan sekajoukkuein (kahdeksan naista ja seitsemän miestä). Kilpailu sisältää yhdeksän lajia (naisilla pituus, 100 m, keihäs ja 100 m aidat sekä miehillä 100m, 110 m aidat ja korkeus – lisäksi 4x400 m sekaviesti ja toinen viestikisa).

Hupilajeista luovuttiin

Vielä puoli vuotta sitten EA suunnitteli, että lajikavalkadiin kuuluisi autonrenkaan vetoa, kuulanheittoa ja muita epäkonventionaalisia kisailuja.

– Talven aikana Euroopan liitossa päädyttiin siihen, että nämä jäävät pois ja kisaan sisältyy vain perinteisiä yleisurheilulajeja, Suomen urheiluliiton kilpailupäällikkö Mika Muukka kertoo.

Yksi poikkeus lajiohjelmaan kuitenkin sisältyy, ja se on päätöslaji, jolle on annettu vetävä nimi The Hunt (takaa-ajo). Kyseessä on eräänlainen käänteinen ruotsalaisviesti, sillä Huntissa sekajoukkueet juoksevat seuraavat osuudet: 800 m, 600 m, 400 m ja 200 m.

Kahdeksasta ensimmäisestä lajista kerätään pisteitä, ja viimeiseen lajiin lähdetään niiden mukaisessa järjestyksessä. Yksi piste vastaa 0,3 sekuntia. Lähtö tapahtuu samantyyppisten porttien tapaa kuin hiihdon takaa-ajokilpailussa.
  • Oheisessa twiitissä esitellään Minskin testikilpailussa käytettyä välineistöä.

Kuortaneen kisat samaan aikaan

Tiistaina vahvistettiin myös maat, jotka ovat mukana Minskin neitsytkilpailussa 24.–29. kesäkuuta. Maita on kaikkiaan 24, mutta joukosta puuttuu Suomi.

Miksi sinivalkoiset yleisurheilijat eivät ole mukana?

– Suomen olympiakomitea lähettää joukkueen Euroopan kisoihin, mutta he kävivät tilannetta läpi SUL:n kanssa, Muukka taustoittaa.

Hänen mukaansa keskusteluissa päädyttiin poisjääntiin.

– Emme olisi saaneet parhaita urheilijoita mukaan, koska matka kestää kuusi päivää ja samaan aikaan kotimaassa on Kuortaneen classic-tason kisa, Muukka sanoo.

Minskissä kilpaillaan 23.6. alkulohkoissa (neljä kappaletta), kaksi päivää myöhemmin ovat vuorossa keräilyerät, sitten 26.6. välierät ja lopulta 28.6. loppukilpailu. Urakka ei kiinnostanut kaikkia muitakaan maita, sillä pois jäivät myös Ruotsi ja Norja. Jälkimmäinen siitä huolimatta, että EA:n puheenjohtajana toimii norjalainen Svein Arne Hansen.

– Moni maa ei halunnut lähteä mukaan B- tai C-joukkueella, Muukka tietää.

Tokion ranking-pisteitä jaossa

EA antoi epäröiville maille porkkanan, sillä Minskissä on jaossa ruhtinaallisesti ranking-pisteitä Tokion olympiakisoja silmällä pitäen.

– Tarjolla on aika kovat ranking-pisteet, mutta suomalaisille niistä olisi ollut iloa lähinnä naisten pika-aidoissa, Muukka arvioi.

Euroopan kisat järjestetään Minskissä Valko-Venäjällä 21.–30.6. Suomen joukkueen kokonaismäärä on 35 urheilijaa. Minskissä kilpaillaan 23 lajissa ja kisoihin odotetaan noin 4000 urheilijaa 50 Euroopan maasta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt