Kuvat erikoisesta viritelmästä – huippu-urheilija rakensi helsinkiläiseen yksiöönsä vuoristo-olosuhteet

Julkaistu:

Yleisurheilu
Kun kävelijä Aku Partanen ei voinut muuttaa korkeaan ilmanalaan, korkea ilmanala muutti hänen yksiöönsä.
Kävelijä Veli-Matti ”Aku” Partasen siististä yksiöstä Helsingin Eirassa pistää silmään kaksi läpinäkyvää telttaa.

Pienempi on kasattu hänen vuoteelleen. Suurempi seisoo ikkunan vieressä sisällään kuntopyörä. Näiden välissä seisoo sininen laite, joka tasaisin väliajoin pitää voimakasta puhisevaa ääntä.

Tältä näyttää Dohan ensi syksyn MM-kisoihin tähtäävän 50 kilometrin spesialistin alppileiri.

– Nämä ovat happitelttoja eli niin kutsuttuja alppimajoja. Puhiseva laite on keskusyksikkö, josta säädän hapen osapainetta. Olen säätänyt sen niin, että nukkuessa ja kuntopyörää polkiessa hapen osuus hengitysilmasta vastaa 2 800 metrin korkeutta, Partanen esittelee valmentajansa Valentin Konosen Britanniasta hankkimaa laitteistoa.


Puolet vuorokaudesta teltassa

Partanen, 27, pyrkii oleskelemaan tässä niin sanotussa epoksisessa tilassa noin puolet vuorokaudesta. Treenitunteja alppiteltassa kertyy viikossa kymmenkunta. Päivän pääharjoituksen hän toki tekee ulkoilmassa.

– Normaalissa huoneilmassa merenpinnan tasolla happisaturaatio (lihaskudoksen happipitoisuus) on 99. Kun nukun teltassa, se on 94 ja telttatreenissä se putoaa alle 90:n, mutta se ei saa pudota alle 80:n, Partanen selvittää.

– Teen kuitenkin teltassa vain palauttavia harjoituksia ja pidän sykkeet kurissa. 2 800 metrin korkeudessa ei oikeassakaan vuoristossa treenata kovilla tehoilla.

Epohormonin tuotanto käyntiin

Partasen kovaksi investoinniksi luonnehtiman laitteiston tarkoitus on yksinkertainen: urheilija haluaa käynnistää elimistönsä oman epohormonin tuotannon saadakseen lisää hapenottoa stimuloivaa punasolumassaa.

Alppimajan Partanen sai joulukuussa, kun hänen hemoglobiininsa oli noin 140. Tuoreimmassa mittauksessa arvo oli noussut parikymmentä yksikköä, ja muutkin vereen liittyvät mittausarvot olivat hyvässä kunnossa.

Keskusyksiköstä kulkee letku tasauspussiin. Harjoituksen aikana letku ja pussi ovat treeni-, lepoaikana nukkumisteltassa.

– Johto on onneksi niin pitkä, että saan äänekkään keskusyksikön yöksi kylpyhuoneeseen. Nestettä on nautittava selvästi normaalia enemmän laitteen elimistöä kuivattavan vaikutuksen vuoksi.

Espanjan-leiri viivästyy

Partasen piti perjantaina lähteä vuoristoleirille Espanjan Sierra Nevadaan, mutta lievä polvivaiva vaatii hoitoa ja ainakin viivästytti lähtöä.

– Laitteisto on siitä loistava, että vuoristoleirillä ei enää mene aikaa adaptoitumiseen, vaan olen heti valmis.

Kuntopyörän polkeminen valmistaa Partasta arvokisojen kahdelle jäljellä olevalle 50 kilometrin taipaleelle toisellakin tavalla.

– Teltta menee äkkiä huuruun, ja siellä on todella kuuma. Hiki lentää, ja asunto täytyy tuulettaa huolellisesti, lattian treeniteltan kohdalta huolellisesti suojannut kävelijä toteaa.

Täysin sallittu keino

Tarkkana miehenä Aku Partanen selvitti etukäteen happitelttaan liittyvät eettiset kysymykset antidopingvalvoja Suekista.

Kyse on kuitenkin keinotekoisesta, joskin sallitusta, tavasta kehittää hapenottokykyä. Tällaiset laitteet joutuivat huonoon valoon vuosituhannen taitteessa, kun ne leimattiin maastohiihdon dopingohjelmien peitetarinoiksi.

– Tunnen sen historian ja keskustelun, joka asiasta on käyty. Suekista kuitenkin sanottiin, että tämä on sallittu metodi, jossa ei ole mitään kyseenalaista. Huippu-urheilijana haluan käyttää kaikkia sallittuja keinoja.

Pitkän tauon jälkeen Suomeen valmistuu taas uusia alppimajoja ainakin Pajulahden urheiluopistolle.

– Happitelttoja on leimasta huolimatta käytetty koko ajan enemmän kuin on julkisuudessa tiedetty. Suuri osa käyttäjistä on vain vaiennut koko asiasta, Partanen arvioi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt