Edesmennyt Keijo Ceder kuului Raaka-Rollen koplaan – näin hän muisteli värikästä uraansa

Julkaistu:

Yleisurheilu
Tammikuussa menehtynyt Keijo Ceder muisteli värikästä juoksu-uraansa Urheilusanomien haastattelussa syyskuussa 2013.
1960-luvun kova juoksija Keijo Ceder kuoli 5. tammikuuta 77-vuotiaana. Julkaisemme ohessa haastattelun, jossa hän muisteli uraansa Urheilusanomissa vuonna 2013. Haastattelu on alun perin julkaistu 19.9.2013.

Sanotaan, että juoksu lähti Suomessa uuteen nousuun, kun uusiseelantilainen Arthur Lydiard tuli maahan maaliskuussa 1967. Kuuluisaan Raaka-Rollen koplaan kuulunut Keijo Ceder rohkenee olla toista mieltä.

– Oli virhe, että lähdin Lydiardin ryhmään. Menetin keskimatkoilla tarvittavan kimmoisuuden ja räjähtävyyden siinä hirveässä kestävyysharjoittelussa.


Raaka-Rolle eli Rolf Haikkola joutui lopettamaan valmentamisensa 1966 työkiireiden takia. Suurin osa koplasta lopetti, mutta Ceder jatkoi Lydiardin kanssa.

– Hän valitsi ryhmäänsä muistaakseni kahdeksan juoksijaa, mutta pari lopetti aika nopeasti kun polvet menivät, Ceder muistelee.

”Teki minusta pitkän matkan hölkkääjän”

Yksi viikon leiri alkoi sillä, että Lydiard herätti juoksijat seitsemältä ja pani heidät 1,5 tunniksi metsään juoksemaan. Päivällä vedettiin kentällä vetoja, illalla tehtiin mäkiharjoittelua.

– Neljän päivän jälkeen minun piti sanoa hänelle, etten pysty enää juoksemaan. Missään välissä ei kerennyt palautumaan.


Lydiard oli valmentanut Peter Snellin 800 ja 1500 metrin olympiavoittajaksi, mutta Cederin ajat vain huononivat.

– Hän sanoi että Snell juoksi maratonin 2.28. Minäkin juoksin 2.30. Hän teki minusta pitkän matkan hölkkääjän. Olisin voinut juosta vaikka Helsingistä Rovaniemelle, mutta rytminvaihdokseen en enää pystynyt, kertaa urallaan monta maaotteluvoittoa juossut Ceder.

Metodit eivät istuneet mailereille, mutta Ceder antaa silti tunnustustakin Lydiardille.

– Hän opetti suomalaisille sen, että ilman kovaa työtä ei pääse tuloksiin.

Juoksutalleilla kova keskinäinen kisa

Kovaa Ceder harjoitteli jo Raaka-Rollen koplassakin. Lisää tempoa tuli sekä koplan jäsentenvälisestä kisailusta että ennen kaikkia juoksutallien välisestä väännöstä.

Haikkola sai suhteillaan koplan treenaamaan rauhassa muun muassa Olympiastadionille ja Pallokentälle. Viikonloppuisin lähdettiin leirille Solvallaan tai Vierumäelle.

– Ensimmäinen avioliittoni päättyikin eroon, sanoo Ceder viitaten harjoittelun viemään aikaan. Kopla oli juoksijoiden perhe.

– Rolle oli meille kuin toinen isä. Ja yhteishenki oli todella hyvä, sen ansiosta pidämme yhteyttä vieläkin. Suurin osa koplasta oli 70-vuotispäivilläni tasan kaksi vuotta sitten.

Kopla osasi markkinoinnin

Raaka-Rollen kopla tarjosi kisajärjestäjille täyden palvelun pakettia, jossa hoidettiin juoksemisen lisäksi myös tapahtuman markkinointi pylväsmainoksineen ja lehtipuffeineen. Juoksijoiden maine kasvoi entisestään sopivasti höystettyjen juttujen ansiosta.

Kisoissa taktiikkana oli juosta aina kova tulos.

– Juutilaisen Pekka ja Iitiän Timo yleensä vetivät ja minun piti tehdä se tulos.


Vaikka treenaaminen oli kovaa, niin kopla osasi myös rentoutua.

– Vierumäeltä lähdettiin usein Heinolan Hoviin tai Seurahuoneelle syömään, mutta eihän se aina jäänyt syömiseen. Rolle saattoi suuttua ja piiskasi meitä seuraavana aamuna kahta kovemmin!

Kerran koplan myrskyläläisjuoksija Pertti Sariomaa kysyi, voisiko tuoda mukanaan Vierumäelle pojan, joka on heidän hirviporukassaan ja kova juoksemaan. Poika oli Lasse Virén.

– Siitä tietyllä tavalla alkoi Rollen ja Lassen yhteistyö. Eihän kukaan osannut arvata, miten pitkälle se veisi.

GANEFO-kisoista kilpailukieltoa

Ceder oli Suomen huippu, mutta hän ei päässyt koskaan arvokisoihin. Tokion olympialaiset olivat suuri tavoite, mutta niiden aikaan hän oli elinikäisessä kilpailukiellossa!

Helsingin Jyryä edustanut juoksija lähti marraskuussa 1963 täynnä intoa Kiinan masinoimiin GANEFO-kisoihin Indonesiaan. Kiina oli sivussa olympialiikkeestä ja halusi pistää pystyyn kilpailevan tapahtuman.

– Tammikuussa 1964 joku vihjaili, että kaikki kisoissa käyneet joutuvat kilpailukieltoon. En uskonut sitä, kunnes menin kesällä Kalevan Kisoihin antamaan Tokion-näyttöä. Siellä sanottiin, ettet voi juosta, olet elinikäisessä kilpailukiellossa.

Jyrystä HKV:n kautta koplaan

Asia ei tullut aiemmin esille, sillä TUL:n ja SUL:n urheilijat eivät muuten kilpailleet samoissa kisoissa.

– Olen katkera siitä, että TUL petti urheilijansa. Heidän täytyi tietää mihin kisareissu johti, mutta meille siitä ei kerrottu mitään.


Kilpailukielto lyheni lopulta vuoteen. Ceder vaihtoi kuitenkin välittömästi Jyrystä HKV:hen ja sitä kautta Rollen koplaan.

Paras vuosi oli 1965, jolloin Ceder teki 800 metrin ennätyksensä 1.48,2 – joka olisi Suomen kärkeä edelleen.

– Ihmettelen nykymailereita. Ajat eivät ole kehittyneet, vaikka kentät, kengät ja kaikki muut ovat.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt