Yleisurheilu

Rahapula pakotti SE-mies Eduard Hämäläisen kouluttautumaan vajaan 50 vuoden iässä uuteen työhön – ”En olisi koskaan kuvitellut”

Julkaistu:

Yleisurheilu
50 vuotta täyttänyt kymmenottelun MM-mitalisti Eduard ”Eetu” Hämäläinen lopetti puoli vuotta sitten kaiken urheiluun liittyvän työn.
Urheilu oli vuosikausia Eduard Hämäläisen elämän keskiössä. Neuvostoliittoa, IVY:tä, Valko-Venäjää ja viimeisimpänä Suomea edustanut entinen kymmenottelija saavutti urallaan muun muassa neljä arvokisahopeaa.

Hämäläinen päätti urheilu-uransa 2000-luvun alussa. Sen jälkeen hän omistautui muun muassa nuorten urheilijoiden valmennukselle. Kymmenottelun SE-mies toivoi, että urheilu elättäisi hänet menestysvuosien jälkeenkin, mutta joutui lopulta heittämään hanskat tiskiin.

– Lopetin puoli vuotta sitten kaiken urheiluun liittyvän työn. Suomen yleisurheilujärjestelmässä ei liikene rahaa valmentajille tai urheilijoille. Minun on ansaittava elantoa, joten teen nykyään rakennusmiehen hommia, Hyvinkäällä asuva ”Eetu” sanoo Ilta-Sanomille.

Maanantaina 50-vuotispäiväänsä viettänyt Hämäläinen työskentelee suomalaisessa Rakennus-Eleko-yrityksessä, joka on erikoistunut muun muassa julkisivuratkaisuihin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kouluttauduin nykyiseen työhöni noin vuosi sitten täällä Suomessa. Opiskelin Lapualla hitsaamista samalla, kun tein valmentajan töitä.

Fyysisestä työstä pitävä Hämäläinen sanoo viihtyvänsä nykyisissä hommissaan. Valmennustöiden päättyminen kaihertaa kuitenkin mieltä.

– En olisi koskaan kuvitellut, että urani ja saavutusteni jälkeen päätyisin tähän ammattiin. Lopulta kävi niin, että voitin arvokisamitaleja päästäkseni rakennushommiin. Se on kieltämättä vähän absurdia.

”Vastuullani oli auttaa Suomea”

Kazakstanissa syntynyt Hämäläinen saapui Suomeen vuonna 1994. Valko-Venäjää edustaneella kymmenottelijalla oli suomalaisia juuria (Hämäläisen isoisän isä oli kotoisin Joroisista), joten hänelle tarjottiin mahdollisuutta jäädä asumaan Kuortaneelle.

Isänsä valmentamasta ”Eetusta” tuli pian suomalaisen yleisurheilun menestystoivo. Vuonna 1997 hän sai Suomen passin ja pääsi edustamaan uutta kotimaataan arvokisoissa. Ateenan MM-kisoista tuli hopeaa ja Suomen ennätys 8 730.


Se oli monella tapaa erityinen hetki.

– Koin, että vastuullani oli auttaa Suomea saavuttamaan urheilumenestystä. Suomella oli vähän menestyskandidaatteja, ja sinivalkoisen lipun näkeminen palkintokorokkeella tuntui erityiseltä. Entisen Neuvostoliiton maissa mitalit ja huippu-urheilijat olivat massatuotteita. Menestys oli itsestäänselvyys.

Kritiikkiä herrakerholle

Yhdestä asiasta Hämäläinen ei kuitenkaan pitänyt. Sama asia on hänen mukaansa yhä, yli 20 vuotta myöhemmin, suomalaisen yleisurheilun turmio.

Hämäläinen sanoo, että Suomen yleisurheilun rahat valuvat liiton herrakerholle urheilijoiden ja valmentajien sijaan. Entinen huippu-urheilija kritisoi kovin sanoin vallitsevia käytäntöjä.


– Kymmenottelija Juuso Hassi saavutti vuonna 2017 hopeaa universiadeissa Taipeissa. Hänelle sanottiin jälkeenpäin, että hänen pitäisi maksaa matkastaan.

– Ihmisillä, joilla ei ole mitään tekemistä harjoittelun ja suoritusten kanssa, elävät yltäkylläisyydessä. Ne, jotka tuovat maalle menestystä, joutuvat kustantamaan reissunsa itse. Se on täysin järjetöntä.

Arojen kasvatti

Viikonloppuna viisikymppisiään juhlistavan Hämäläisen lapsuus- ja nuoruusvuosissa riittää muisteltavaa.

Moninkertainen MM-mitalisti kasvoi Kazakstanin aroilla Karagandassa, kaupungissa, jonne Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin lähetti muun muassa ”väärinajattelijoita” ja sotavankeja. Venäjällä asuneet Hämäläiset karkotettiin monien suomalaisten tapaan pois Isä Aurinkoisen silmistä.

– Elämä oli mielenkiintoista. Puolet Karagandan asukkaista olivat poliittisia vankeja, puolet karkotettuja. Vuoden 1945 jälkeen sinne tuli paljon saksalaisia.


Karut olosuhteet opettivat selviytymään ja käyttämään mielikuvitusta.

– Asuinalueellamme oli talvella –40 ja kesällä +40 astetta. Lähimpien 300 kilometrin matkalla ei ollut mitään. Muistelen kuitenkin lapsuuttani hyvällä, osasimme iloita pienistäkin asioista.

”Eetu” kulutti aikaansa urheilemalla. Hän meni kentälle valmentajaksi kouluttautuneen Pavel-isänsä vanavedessä. Isänsä luotsaamasta nuoresta kasvoi lopulta kansainvälisen tason huippu-urheilija.

Kilpailureissujen ja urheilijanelämän ohella Hämäläinen sai nähdä läheltä Neuvostoliiton romahtamisen ja sitä seuranneen kaaoksen. Muun muassa sen vuoksi hän osaa arvostaa nykyistä, pääosin Uudellamaalla viettämäänsä elämää.

– Suomi antoi minulle tasapainoisen, rauhallisen ja inhimillisen elämän. Täällä ihmisillä on mahdollisuus toteuttaa unelmiaan, jos vain halua riittää.

Eduard ”Eetu” Hämäläinen

Syntynyt: 21. tammikuuta 1969 Karagandassa Kazakstanissa (50 vuotta)

Asuu: Hyvinkäällä

Ammatti: Rakennusalalla

Urheilu-ura: Valko-Venäjän edustajana kymmenottelun MM-hopea 1993 ja 1993 ja halli-MM-pronssi 1993. Suomen edustajana MM-hopea 1997 ja EM-hopea 1998. Teki MM-kisoissa 1997 yhä voimassa olevan kymmenottelun Suomen ennätyksen 8730

Perhe: Kuortaneella asuvat lapset Artur Hämäläinen,21, ja Anna Hämäläinen, 24, ovat kansallisen tason yleisurheilijoita. Molemmat pohtivat urheilu-uransa jatkoa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt