Käsittämätön uudistus yleisurheilussa saa suomalaiset pyörittämään päätään – ”Naama ei tahdo pysyä peruslukemilla” - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Käsittämätön uudistus yleisurheilussa saa suomalaiset pyörittämään päätään – ”Naama ei tahdo pysyä peruslukemilla”

Lajiniiloilla riittää ensi vuonna laskettavaa uudessa rankingsysteemissä, joka aiheuttaa harmaita hiuksia asian parissa ammatikseenkin työskenteleville.

Oliver Helander (oik.) oli kauden seitsemänneksi pisimmälle heittänyt keihäsmies maailmassa, mutta rankingissa hän oli vasta 19:s. Maailmanmestari ja olympiahopeamitalisti Julius Yego (vas.) sen sijaan hyötyi rankingissa huimasti kilpailujen tasosta, vaikka heitto oli kateissa koko kauden.­

29.10.2018 19:14

Ensi vuosi on yleisurheilussa jälleen tärkeä: Doha isännöi MM-kisoja syys-lokakuun vaihteessa.

Kun kansainvälisen hallikauden alkuun on aikaa enää kaksi kuukautta, urheilijat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa kuin kaksi vuotta sitten valmistautuessaan Lontoon MM-kauteen.

– Kyllä on sekavaa, Urheiluliiton kilpailupäällikkö Mika Muukka puhaltelee ja viittaa Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n uuteen rankingsysteemiin.

Ensi kaudella vanhat tulosrajat poistuvat käytöstä ja tilalle tulee ranking, jossa urheilijat asetetaan lajeissaan paremmuusjärjestykseen kisoista keräämiensä pisteiden keskiarvolla. IAAF säilyttää lajeissa kolmen urheilijan maakiintiön, joten osallistujalistoja laadittaessa pikamatkoilla rankingissa edessä on ”muutaman” yhdysvaltalaisjuoksijan ja kestävyysmatkoilla kenialaisen sekä etiopialaisen sivuuttaminen.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Ranking ei ole terminä uusi yleisurheilua seuraaville, sillä sitä on hyödynnetty, mikäli tulosrajan selvittäneitä urheilijoita ei ole löytynyt lajeihin toivottua määrää.

Viime vuosina rankingissa kyse on kuitenkin ollut yksittäisten tulosten arvottamisesta, kun taas jatkossa IAAF vaatii urheilijoilta useita tuloksia: esimerkiksi viisi kappaletta sekä kenttälajeissa että pikajuoksuissa ja kaksi harvemmin kilpailluissa kävelyissä ja maratonilla.

Muutoksella IAAF haluaa eroon tulosmanipulaatioista, joita on esiintynyt etenkin olympia- ja MM-vuosina. Moukarimies Tuomas Seppänen muistaa varmasti kahden iranilaisen kilpaveijarin valkovenäläisellä pellolla heittämät ”epäilyttävät tulokset”, jotka pudottivat hänet Rio de Janeiron rankingissa ulos olympiakoneesta.

Ajatus ongelman kitkemisestä on jalo mutta haasteellinen toteutettavaksi.

Jatkossa urheilijoiden suorituksissa tulos on edelleen pääpainona, mutta eri tasoisissa kilpailuissa sijoituksista saa lisäpisteitä.

Kilpailukategorioita on kaikkiaan kymmenen, joista Suomessa järjestettävät kilpailut sijoittuvat suurilta osin pienimpiin eli E- ja F-kategorioihin.

– Suomen korkeimman kategorian kisoja ovat Paavo Nurmen kisat (A) ja Kalevan kisat (B). C-kategorian kisoja ovat Kuortaneen juhannuskisat ja Joensuun GP-kisa, Muukka kertoo.

Kilpailun arvon merkitys avautuu, kun tutkitaan esimerkiksi Suomen keihästoivon Oliver Helanderin, 21, viime kauden parhaita pistekisoja.

Helander heitti ennätyksensä 88,02 Pietarsaaressa järjestetyssä kilpailussa, joka kuuluu F-kategoriaan. IAAF:n verkkosivuilta löytyvän 360 sivua pitkän pistetaulukon mukaan Helander sai tuloksestaan 1 215 pistettä. Niiden päälle Helander sai kilpailun voitosta 15 lisäpistettä eli yhteensä 1 230 pinnaa.

Yhteispisteissä nuorukainen sai kuitenkin lähes yhtä suuren saaliin (1 219 pistettä) Kalevan kisoista. Siellä mestaruus irtosi tuloksella 81,26 eli lähes seitsemän metriä heikommalla laakilla kuin Pietarsaaressa.

Koska Kalevan kisat kuitenkin kuuluvat B-kategoriaan, Helander kuittasi SM-kullasta peräti sata pistettä, jotka kompensoivat hävittyjä metrejä vähintäänkin kiitettävästi.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Entistä kimurantimmaksi systeemi menee pikajuoksuissa, pituudessa ja kolmiloikassa, joissa käyttöön otetaan mäkihypystä tutut tuulikompensaatiot.

Vastatuuleen tehdyssä suorituksessa kompensaatio näkyy näin: 0,1 metriä vastatuulta sekunnissa tietää aina 0,6 pisteen lisäystä kokonaistulokseen.

Sen sijaan myötätuulessa pistevähennykset alkavat sallitun tuulen (2,0 metriä sekunnissa) ylittyessä.

Mikäli urheilija siis juoksee tuloksensa metrin vastatuuleen, hän saa rankingtulokseensa kuusi lisäpistettä – ja esimerkiksi 2,1 metrin myötäisessä edessä olisi 12,6 pisteen vähennys.

– Lisäksi jos teet tuloksen loppuvuoden aikana, tulee pistevähennyksiä, Muukka sanoo ja viittaa IAAF:n kirjaamaan sääntöön, jonka mukaan 10–12 kuukautta vanhoista tuloksista vähennetään 20–60 pistettä.

Yhteensä jopa viisi vaikutinta

Vuoden 2019 Dohan MM-kisoja ajatellen rankingiin on voinut tehdä tuloksia jo tämän vuoden syyskuusta alkaen ja kestävyysjuoksu- ja kävelymatkoilla vielä kauemmin.

Näin ollen pisteisiin vaikuttaa parhaimmillaan viisi eri tekijää: tulos, sijoitus, kilpailun arvo, tuulilukema ja tuloksen ajankohta.

– On tässä urheilijoilla ja valmentajilla laskemista, Muukka päivittelee.

Jotta järjestelmä ei kuulostaisi liian hankalalta, kestävyysjuoksuilla, kävelyillä ja moniotteluilla on vielä omat kisapistetaulukkonsa.

– Sitten kun pitäisi ilmoittaa tuloksia ja niiden taustoja, joka puolella maailmaa luotettavuus ei ole läheskään yhtä korkealla tasolla kuin Mirko Jalavan Tilastopajalla, Muukka muistuttaa ja kertoo, että IAAF:n arvion mukaan rankingiin sisältyviä kilpailuja on ensi vuonna noin 10 000.

Jos Muukka on skeptinen uuden rankingin osalta, niin on myös Jalava. Kansainvälistä arvostusta nauttivan tilastogurun luonnon päälle ottaa etenkin Timanttiliigan pisteiden korostaminen.

Timanttiliigassa esimerkiksi monissa kenttälajeissa osanottajia on välillä vain kahdeksan, mikä tietää sitä, että jo pelkästä osallistumisesta urheilija saa jopa 75 lisäpistettä verrattuna esimerkiksi Suomen GP-kisojen voittajaan.

Kaudella 2018 Kristiina Mäkelä loikki ennen Berliinin EM-karsintaa yhdeksässä kilpailussa, joista neljä oli hallissa.­

Eli jos kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä voittaisi Lappeenrannan GP-kisan sivuamalla ennätystään 14,31, Timanttiliigassa kahdeksanneksi jäävän tarvitsisi loikkia vain 13,58 päästäkseen samoihin yhteispisteisiin – siis 73 senttiä vähemmän!

– Siinä ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä, että kilpailussa viimeiseksi jäämisestä voisi saada pisteitä – ja sitten vielä näin hyviä!

Jalavan mukaan tulosmanipulaatiota esiintyy myös jatkossa, kun tuulikompensaatiot tulevat mukaan.

– Keräsin juuri Etelä-Amerikan tuloksia, joissa tuulilukemat ovat selvästi väärinpäin. Oli tehty muka kovia tuloksia kolmen metrin vastatuulessa, kun takana on varmasti puhaltanut myötäinen.

Tässä tapauksessa ilmoitettu tuulilukema toisikin urheilijan pistesaldoon miinus 18:n sijaan plussaa saman verran, eli hyöty olisi 36 pistettä.

– Naama ei tahdo pysyä peruslukemilla, kun mietin tätä systeemiä, Jalava summaa uuden järjestelmän.

Entäs ne vammat?

Yleisurheilumanageri Tero Heiska näkee uudessa rankingjärjestelmässä kaksi selvää epäkohtaa.

Niistä ensimmäinen liittyy kansallisten mestaruuskisojen arvoon.

– On hieman eri asia voittaa keihäsmestaruus Saksassa tai Suomessa verrattuna esimerkiksi Keniaan, mutta siitä huolimatta kyse on samanarvoisista kisoista, Tero Pitkämäen manageri Heiska sanoo.

Toisena ongelmana Heiska mainitsee vaaditut kisamäärät. Toistaiseksi säännöissä esimerkiksi keihäänheittäjiltä vaaditaan viisi kilpailua, joista lasketaan keskiarvopisteet.

– Entä jos urheilija loukkaantuu? Heiska kysyy.

Jos vuonna 2013 olisi sovellettu nykysysteemiä, kylkileikkauksessa kesken kauden käyneelle Pitkämäelle viisi kisasuoritusta olisi ollut haastavaa ennen Moskovan MM-kisoja.

Seinäjokinen voitti Moskovassa kuitenkin MM-hopeaa.

Tero Pitkämäki pohtii vielä uransa jatkoa.­

Neziri kummeksuu

Nooralotta Neziri palasi tänä kesänä pika-aitajuoksun eurooppalaiselle huipulle suuria vaikeuksia sisältäneen edelliskauden jälkeen.

Kun Neziri joutui puhaltamaan pelin poikki kesällä 2017, samalla katkesi hänen vuonna 2013 Moskovan MM-kisoista alkanut yhtäjaksoinen arvokisaputkensa.

Kilpailutauko tarkoitti myös sitä, että ulkomailla käytävät huippukisat olivat kiven alla.

Neziri, 25, palasi radalle tällä kaudella ja juoksi jälleen huippuaikoja, parhaimmillaan 12,86.

Sen Neziri juoksi C-kategoriaan kuuluvassa Joensuun GP-kisassa, mikä pudotti pistekertymää (1 209) roimasti, vaikka hän voitti lähdön.

Vertailun vuoksi: Neziri sai yhteispisteet 1 243 A-kategoriaan kuuluvasta Paavo Nurmen kisasta siitä huolimatta, että oli toinen ajalla 13,20.

– On se outoa, kun on tottunut arvottamaan ajan korkeimmalle, Neziri sanoo.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Kauden 2018 rankingissa Neziri on sijalla 23.

– Koviin kisoihin on ollut vaikea päästä jo tähän mennessä, eikä se ole jatkossa ainakaan helpompaa.

– Haluan ja jaksan silti uskoa, että ovet aukeavat kovempiin kisoihin juoksemalla kovan ajan eikä niinkään rankingilla.

Kaudella 2019 Neziri aikoo kilpailla enimmäkseen kotimaan kenttien ulkopuolella. Hän ei ole päätynyt tähän ratkaisuun kuitenkaan rankingin takia.

– Kalenterissani 90 prosenttia kisoista on todennäköisesti ulkomailla jossain päin Eurooppaa. Määrä ei kuitenkaan ole riippuvainen rankingista, vaan haluan hyviä kansainvälisiä startteja.

– Viime kauden tasollani ajat ovat kuitenkin olleet sellaisia, ettei MM-kisoihin yltäminen pitäisi olla ongelma, Neziri sanoo.

Siinä hän on oikeassa. Vuoden 2017 MM-kilpailuissa naisten 100 metrin aitajuoksussa oli kaikkiaan 40 kilpailijaa.

Elokuussa Berliinissä kilpailleet Reetta Hurske (rankingin 54:s) ja Annimari Korte (61:s) joutuvat todennäköisesti kohentamaan tasoaan, jotta selviäisivät MM-koneeseen.

Arvokisoihin voi kuitenkin päästä maakiintiön vuoksi maksimissaan vain kolme urheilijaa jokaisesta maasta. ”Siivotulla” listalla Hurske ja Korte nousevat tämänhetkisillä tuloksilla taistelemaan juuri ja juuri viimeisistä MM-paikoista.

Joka tapauksessa luvassa on ankaria laskutoimituksia niin urheilijoille, valmentajille, managereille, tilastomiehille kuin yleisurheilun ystäville ympäri maailmaa.

Klo 0.27: Lisätty loppuun maininta arvokisojen maakiintiöstä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?