Maailman nopein nainen Flo-Jo kuoli äkillisesti 20 vuotta sitten 38-vuotiaana – nämä asiat käynnistivät valtavan kohun - Yleisurheilu - Ilta-Sanomat

Maailman nopein nainen Flo-Jo kuoli äkillisesti 20 vuotta sitten 38-vuotiaana – nämä asiat käynnistivät valtavan kohun

Florence Griffith-Joyner häikäisi lähes päivälleen 30 vuotta sitten Soulin olympialaisissa. Perjantaina tuli puolestaan kuluneeksi tasan 20 vuotta hänen kuolemastaan.

Julkaistu: 21.9.2018 16:58, Päivitetty 21.9.2018 19:27

Florence Griffith-Joynerin kuolemasta on kulunut 20 vuotta.

”Maailman nopein nainen FloJo kuoli”, Ilta-Sanomien urheilusivujen avausaukeaman otsikko kertoi 22. syyskuuta 1998.

Uutinen käsitteli yhdysvaltalaisen pikajuoksijan Florence Griffith-Joynerin äkkikuolemaa Mission Viejossa Kaliforniassa 21. syyskuuta.

100:n ja 200 metrin suvereeni maailmanennätysnainen oli kuollessaan vain 38-vuotias. Uutinen nosti välittömästi esiin kysymyksen: oliko dopingilla osuutta menehtymiseen näin nuorena?

Dopingepäilyt heräsivät vuonna 1988, kun Griffith-Joyner voitti kultaa 100:lla ja 200 metrillä Soulin olympiakisoissa ja paransi kauden aikana käsittämättömästi molempien matkojen maailmanennätyksiä.

Lempinimellä ”Flo-Jo” tunnettu yhdysvaltalainen nousi tähdeksi neljä vuotta aiemmin Los Angelesin olympiakisoissa, joissa hän otti hopeaa 200 metrillä.

Hänen ennätyksensä pysyivät silti samalla viivalla muiden kärkinaisten kanssa aina vuoteen 1988, sillä kauteen lähdettäessä 100 metriä oli kulkenut parhaimmillaan 10,96 ja 200 metriä 21,96.

Vuoden 1988 Soulin kesäolympialaisten naisten 100 metrin kärkikolmikko poseeraamassa palkintopallilla. Keskellä seisova Griffith-Joyner voitti kultaa ylivoimaisesti myötätuuliajalla 10,54 ennen maannaistaan Evelyn Ashfordia (10,83) ja Itä-Saksan Heike Drechsleriä (10,85).

ME:t murskaantuvat

Heinäkuussa Indianapolisissa järjestetyissä USA:n olympiakarsinnoissa yleisurheiluväki haukkoi jo henkeään, kun Griffith-Joyner juoksi jo puolivälierissä satasen uudeksi ME:ksi 10,49.

Useiden arvioiden mukaan kilpailussa oli myötätuulta reilusti yli sallitut kaksi metriä sekunnissa, mutta syystä tai toisesta Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF huomioi ajan tilastokelpoiseksi.

Lue lisää: Muistatko Flo-Jon ihmejuoksun 10,49 – ”ME pitäisi hylätä”

Aika 10,49 ei jäänyt kuitenkaan Flo-Jon ainoaksi huippujuoksuksi Indianapolisissa, vaan häneltä nähtiin myös ajat 10,60 (+3,2 metriä sekunnissa), 10,70 (+1,6) ja 10,61 (+1,2).

200 metriä kulki karsinnoissa ”vain” 21,77, mutta Soulin olympiaradalla Griffith-Joyner kohensi ME:tä ensin välierässä 21,54:ään, josta höyläsi finaalissa pois vielä hulppeat kaksi kymmenystä – 21,34.

Florence Griffith-Joynerilla riitti juhlittavaa aviomiehensä Al Joynerin kanssa Soulissa 1988. Kuva on otettu voittoisan 100 metrin olympiafinaalin jälkeen.

Dopingsyytöksiä sateli

Reilu viikko Soulin kisojen jälkeen Griffith-Joyner, silloin 28, poistui radoilta lopullisesti – antamatta positiivista dopingnäytettä.

Häkellyttävät ennätysparannukset olivat kuitenkin kuuma keskustelunaihe vielä pitkään. Muun muassa yhdeksänkertainen olympiavoittaja Carl Lewis syytti avoimesti Griffith-Joyneria hormonien käytöstä vuonna 1990 ilmestyneessä kirjassaan.

– Sain urheilijoilta ja valmentajilta, joihin voin luottaa, tietoja Florencen käymistä keskusteluista. Olihan ihan yleinen tieto, että hän käyttää hormoneja, sanoi Lewis, jonka omat kolme positiivista testitulosta vuoden 1988 olympiakarsinnoissa tulivat ilmi 2003.

Epäilyt Griffith-Joynerin huimien tulosten taustoista nousivat uudelleen valokeilaan, kun tieto hänen kuolemastaan tavoitti tiedotusvälineet 21. syyskuuta 1998. Kohu oli valtava.

– Griffith-Joynerin fyysinen kehittyminen ennen vuoden 1988 Soulin olympialaisia ei ollut normaalia. Hän ei olisi pystynyt parantamaan tuloksiaan niin paljon vain harjoitteluaan lisäämällä, ranskalainen dopingtutkija Jean-Pierre de Mondenard sanoi AFP:n mukaan 23. syyskuuta 1998 ilmestyneessä Ilta-Sanomissa.

Kohua kasvatti myös valmentaja Jaques Piasaenta, joka valmensi tuolloin ranskalaista Euroopan mestaria Christine Arronia.

– Vuosien vieriessä näin, miten hänen olemuksensa muuttui hämmästyttävästi, Piasenta sanoi Reutersin mukaan viitaten Griffith-Joynerin poikkeuksellisen vahvaan lihaksistoon.

Vakavia terveysongelmia

Maailman nopeimman naisen kuolema ei tullut muutenkaan täysin puskista. Griffith-Joyner kärsi nimittäin juoksu-uransa jälkeen lukuisista terveysongelmista, muun muassa sydänkohtauksesta lennolla Kaliforniasta St. Louisiin vuonna 1996.

De Mondenardin saksalaiskollega Werner Franke arvioi heti kuolinuutisen jälkeen, että anaboliset steroidit olivat syynä sydänkohtaukseen.

Florence Griffith-Joynerille järjestettiin suuret hautajaiset Saddleback Valleyssa 26. syyskuuta.

Ruumiinavauksessa tehtyjen tutkimusten mukaan Griffith-Joyner kuoli tukehtumalla omaan tyynyynsä saatuaan ensin epilepsiakohtauksen. Kuolinsyytutkijat arvioivat epilepsiakohtauksen johtuneen cavernous angiomasta eli kansankielisemmin kavernoomasta, joka esiintyi Griffith-Joynerilla vasemman aivolohkon etuosassa.

– Kavernooma on keskushermoston synnynnäinen ja tarkkarajainen verisuoniepämuodostuma, johon liittyy pieni vuotovaara. Osa niistä kulkee suvussa, mutta vain osa. Niille selkeästi altistavaa ulkoista tekijää ei ole tiedossa, Kuopion yliopistollisen sairaalan ylilääkäri ja neurokirurgian professori Juha E. Jääskeläinen kertoo IS:lle.

Jääskeläisen mukaan kavernoomalla ei ole yhteyttä lääkkeiden tai hormonien käyttöön eikä sydämen toimintaan.

Toksikologisissa tutkimuksissa Griffith-Joynerin elimistöstä löytyi arviolta yhden tabletin verran kahta lääkettä: Tylenol-kipulääkettä ja Benadryl-antihistamiinia. Ne eivät kuulu dopingaineisiin. Ruumiinavauksessa ei etsitty jälkiä steroidien käytöstä.

Griffith-Joyner oli naimisissa vuoden 1984 kolmiloikan olympiavoittajan Al Joynerin kanssa. Pariskunnalla oli liitostaan yksi tytär, vuonna 1990 syntynyt Mary Ruth.

Al Joyner halaamassa tytärtään Mary Ruthia Florence Griffith-Joynerin hautajaisissa.

SYNTYI Los Angelesissa 21. joulukuuta 1959 KUOLI Mission Viejossa 21. syyskuuta 1998 LEMPINIMI: Flo-Jo PITUUS: 170 cm PAINO: 58 kg SAAVUTUKSET: 3 olympiakultaa Soulissa 1988: 100 m, 200 m ja 4 x 100 m 2 olympiahopeaa: 200 m Los Angelesissa 1984 ja 4 x 400 m Soulissa 1988 1 MM-kulta: 4 x 100 m Roomassa 1987 1 MM-hopea: 200 m Roomassa 1987

URAN 10 PARASTA TILASTOKELPOISTA TULOSTA 100 m: 10,49 Indianapolisissa 16.7.1988 10,61 Indianapolisissa 17.7.1988 10,62 Soulissa 24.9.1988 10,70 Indianapolisissa 17.7.1988 10,88 Soulissa 24.9.1988 10,89 San Diegossa 25.6.1988 10,91 Tokiossa 7.10.1988 10,96 Kölnissä 16.8.1987 10,99 Berliinissä 17.8.1984 10,99 Santa Monicassa 12.7.1988

200 m: 21,34 Soulissa 29.9.1988 21,56 Soulissa 29.9.1988 21,76 Soulissa 28.9.1988 21,77 Indianapolisissa 22.7.1988 21,85 Indianapolisissa 23.7.1988 21,96 Roomassa 3.9.1987 21,96 Indianapolisissa 22.7.1988 22,04 Los Angelesissa 9.8.1984 22,15 Santa Monicassa 12.7.1988 22,20 San Josessa 26.6.1987

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?