Yleisurheilu

Miten tällaisilla tuloilla voi elää ja harjoitella? Suomalaiset yleisurheilijat avautuvat nyt arjestaan: ”Ihan harrastustoimintaa”

Julkaistu:

Yleisurheilu
Suomen edustusurheilijat eivät yllättyneet Ilta-Sanomien tuloselvityksen tuloksista.
– Tämä on Suomessa ihan harrastustoimintaa, johon kuitenkin täytyy pistää kaikki likoon.

Näin kommentoi Ilta-Sanomien perjantain paperilehdessä julkaistua Berliinin EM-kisaurheilijoiden tuloselvitystä pikajuoksija Otto Ahlfors, joka urakoi perjantaina Ruotsi-ottelussa sekä henkilökohtaisen sadan metrin matkan että pikaviestin.

Lue lisää: Suomen EM-yleisurheilijoiden ansiotulot paljastavat pysäyttävän totuuden – mitä ihmettä tähtien takana oikein tapahtuu?

Ahlfors tietää, mistä puhuu. Hämeenkyröläinen, Jyväskylässä opiskeleva sprintteri kuului siihen 14 EM-yleisurheilijan joukkoon, joka ilmoitti verottajalle tuoreimmassa valmistuneessa, vuoden 2016 verotuksessa pyöreät nollatulot.

Joukkueen ylivoimainen enemmistö, 32 urheilijaa, ilmoitti verokarhulle ansainneensa 0–6 000 euroa. Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen ansaitsi yksin saman suuruusluokan summan kuin kyseiset urheilijat yhteensä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Ilman vanhempien taloudellista apua tästä ei olisi tullut mitään eikä tulisi vieläkään. Sinne suuntaan täytyy antaa iso kiitos. Vanhemmat ovat suomalaisen urheilun tärkeimpiä sponsoreita, Ahlfors huokaisi.

Hänen ainoa säännöllinen tulonsa on opintotuki. Kun opetusministeriön urheilija-apurahat jaetaan seuraavan kerran, Ahlfors elättelee pientä toivetta, että Berliinissä SE-ajalla kuudenneksi sijoittuneen pikaviestijoukkueen toiveet otettaisiin huomioon.

– Mutta se on toive. En sen varaan mitään laske. Jos joku menee raha edellä, niin silloin hän todennäköisesti tekee jotain muuta kuin treenaa Suomessa yleisurheilua.

Kävelijä Aku Partanen oli EM-kisoissa Suomen suurin mitalitoivo, mutta tavoite ei täyttynyt. Hän ansaitsi 2016 ansio- ja pääomatuloa yhteensä vajaa 5 000 euroa. Kuluvana vuonna Partanen on saanut opetusministeriön pienintä, 6 000 euron verotonta apurahaa.

– Yleisurheilu on askeettista puuhaa, ja onneksi olen aina tottunut tulemaan vähällä toimeen enkä haaveile isoista hankinnoista. Rahat täytyy laskea todella tarkasti, sillä esimerkiksi ravinnon suhteen ei voi tehdä kompromisseja. Mistään palkintorahoistahan kävelyssä on turha haaveilla.

Kiekonheittäjä Sanna Kämäräinen ansaitsi 5 649 euroa vuonna 2016. Kauppatieteiden maisterisnainen tiedostaa monien kollegoiden tuskan omista kokemuksistaan.

– Kansan menestysodotukset ja tämän homman arkirealismi eivät kohtaa. Siinä ei meditointi auta, kun täytyy miettiä, pystyykö maksamaan seuraavan vuokran. Yleisurheilun huipputasolla täytyy pystyä treenaamaan mentaalisesti stressittömässä tilassa. Se on vaikeaa, jos raha-asiat pyörivät mielessä.

Kämäräinen on päättänyt ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja kertoo lanseeraavansa 12. syyskuuta oman varainhankintamallinsa, johon toivottaa muutkin yleisurheilijat tervetulleiksi mukaan.

Estejuoksija Topi Raitanen (241 euroa) odottelee nousevansa ministeriön apurahajaossa pienimmältä tuelta askeleen ylöspäin. Hän pystyy kuitenkin pitämään katseensa pallossa managerinsa Erkki Alajan keräämien tukijoiden ansiosta.

– Ymmärrän todella hyvin niitä kollegoita, joille tilanne tuottaa tuskaa. Itse olen siinä onnellisessa tilanteessa, etten joudu joka päivä miettimään noita asioita. Seuraavien kahden vuoden aikana en voi tehdä minkäänlaisia kompromisseja urheilussa tai sitten voin saman tien lopettaa haaveilut Tokion olympiafinaalista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt