Invalidiliiton pääjohtaja pöyristyi parayleisurheilijoiden kohtelusta: kohu voi johtaa vain kahteen lopputulokseen

Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen tyrmää parayleisurheilijoilta vaadittavat omavastuut.

Ronja Ojan twiitti aloitti keskustelun urheilun tasa-arvosta. Kuva Rion paralympialaisista 2016.

23.8.2018 16:10

Urheilun tasa-arvokysymykset ovat nousseet jälleen vahvasti julkiseen keskusteluun. Uusin kohu syntyi, kun parayleisurheilija Ronja Oja toi esille, kuinka Suomen urheiluliitto oli asettanut parayleisurheilun EM-kisoihin osallistuville suomalaisurheilijoille 900 euron omavastuuosuuden.

Omavastuun maksamiselta välttyy, mikäli saavuttaa Berliinissä parhaillaan käynnissä olevista kisoista mitalin.

Vammattomien urheilijoiden EM-kisat pidettiin kuun alussa niin ikään Berliinissä, mutta niihin kisoihin osallistuneilla suomalaisurheilijoilla samanlaista omavastuuvaatimusta ei ollut.

Tästä syystä parayleisurheilijoiden kohtelua on pidetty epätasa-arvoisena.

Lue lisää: Sokea suomalaishyppääjä paljasti – parayleisurheilija joutuu maksamaan 900 euroa, jos ei saavuta EM-mitalia

Suomen urheiluliitto (SUL) tiedotti torstaina aamupäivällä, että liiton sponsori kuittaa mitalitta jäävien urheilijoiden omavastuut.

Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjosen mukaan sponsorin väliintulo ei millään tavalla poista tapauksen ydinongelmaa: urheilijoiden epätasa-arvoista kohtelua.

– Se on hieno asia, mutta ydinhän on se, että vammaisurheilijat ja ei-vammaisurheilijat asetetaan yhdenvertaisesti täysin erilaiseen asemaan. Tämä on pöyristyttävää ja arveluttavaa kaikilta näkökulmilta, Pohjonen alleviivaa.

Parayleisurheilijat tuovat Suomeen mitaleita arvokisoista toiseen. Kuvassa Henry Manni (vas.), Marjaana Heikkinen, Amanda Kotaja ja Leo-Pekka Tähti palaamassa Lontoossa pidetyistä parayleisurheilun MM-kisoista viime vuonna.

SUL on perustellut paraurheilijoilta vaadittavaa omavastuuosuutta kustannuksilla. Liiton tiedotteen mukaan ”yleisurheilussa ja parayleisurheilussa joukkueiden kustannukset eroavat huomattavasti toisistaan kansainvälisten kattojärjestöjen erilaisten käytäntöjen takia”.

– Parayleisurheilun kattojärjestö Kansainvälinen paralympiakomitea (IPC) ei kustanna urheilijoita kilpailuihin, kuten Kansainvälinen yleisurheiluliitto (IAAF) tekee tai tarjoa ilmaispaikkoja quota-menettelyllä kuten Euroopan yleisurheiluliitto (EA). Matkojen ja majoitusten lisäksi jokaisesta joukkueen jäsenestä maksetaan osallistumismaksu, joka vaihtelee kilpailukohtaisesti 500 ja 1 000 euron välillä, SUL:n valmennusjohtaja Jorma Kemppainen kommentoi liiton tiedotteessa.

Pohjonen ei hyväksy kustannuksiin nojaavia perusteluja.

– Jos urheilijoita lähetetään kisoihin, silloin lähtökohta on se, että lähdetään tasavertaisesti. Invalidiliitto lähtee yhdenvertaisesta ja esteettömästä Suomesta. Tämä ei ole yhdenvertaista kohtelua, ei alkuunkaan, Pohjonen toteaa.

Samat säännöt kaikille

Pohjonen on toiminut vuosina 2008–2016 Suomen paralympialiiton puheenjohtajana. Yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat ovat hänelle lähellä sydäntä.

– Tällaiset asiat pistävät aina veren liikkeelle. Laitoin välittömästi sähköpostia Urheiluliiton toimitusjohtajalle (Harri Aalto) ja myös ministeriöön ja vammaisurheiluliittoon tämän tiedoksi. Tämä julkinen kohu on myös nostanut asian todella hienosti esille.

Pohjosen mielestä tapauksella voi olla ainoastaan kaksi lopputulosta: omavastuut pois tai sitten samat vaatimukset kaikille, niin parayleisurheilijoille kuin vammattomille. Jälkimmäisen ratkaisun kannalla hän ei ole alkuunkaan.

– Jos halutaan keinoja motivoida hyvään menestykseen, pitää lähteä siitä, että annetaan bonusta. Sehän on se kannustin, annetaan rahaa menestyksestä. Tämä kannustaa jatkamaan eteenpäin ja samalla tarjoaa edellytyksiä harjoitteluun, Pohjonen sanoo.

Invalidiliitto ei ole ainoa julkinen taho, joka on kyseenalaistanut SUL:n toiminnan oikeellisuuden. Yhdenvertaisuusvaltuutettu kommentoi Twitterissä, että parayleisurheilijoille asetettua omavastuuta selvitetään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?