Yleisurheilu

Kari-Pekka Kyröltä tyly näkemys Suomen yleisurheilusta – ”Ei pätkääkään vaikeampaa kuin hiihdossa”

Julkaistu:

yleisurheilu
Hiihtovalmentajaa harmittaa se, että keskinkertaisuudesta kaivetaan väkisin esiin jotain positiivista.
Hiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö vietti lauantaipäivän Jyväskylässä Harjun stadionilla Kalevan kisojen katsomossa ystäviensä seurassa. Yleisurheilua intohimoisesti seuraava Kyrö kertoi mielellään Ilta-Sanomille näkemyksensä lajin kotimaisesta tilasta.

– Ensinnäkin iso kunnioitus yleisurheilulle, kaiken urheilun emolajille. Kukaan ei voi vakavissaan kutsua itseään urheiluihmiseksi, jos ei ole joskus juossut, heittänyt ja hypännyt, puolimaratonin parhaimmillaan aktiivihiihtäjänä aikaan 1.12 juossut Kyrö totesi.

Kansainvälisen vaatimustason puolella Kyrö kertoi ikäväkseen huomanneensa, että Suomessa on pitkälti heitetty pyyhe kehään.

– Sen huomaa jo siitä, että täydestä keskinkertaisuudestakin yritetään aina väkisin kaivaa julkisuuteen jotain positiivista sanottavaa realistisen tilannekatsauksen sijaan. Urheiluliitto on kattojärjestönä antanut vaatimusrimansa laskea aivan liian alas. Tampereen nuorten kisoissa Suomen joukkueen onnistumisprosentti oli kuulemma loistava. Mutta mihin verrattuna? Lajia ympäröi outo itsetyytyväisyys, Kyrö naurahti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yleisurheilua markkinoidaan, osin syystäkin, kivikovana globaalina urheilumuotona, jossa menestys on pikkumaalle kiven takana.

– Ne jutut on sitten ilmeisesti jätetty Ruotsissa ja Norjassa lukematta. Kummassakin on menty valmennuspuolella oikealta ja vasemmalta Suomen ohi. Olen hyvin huolissani siitä, pystyykö Suomen systeemi enää viemään näitä timanttisimpiakaan lahjakkuuksia huipulle osaamisen ja olosuhteiden puolesta. Sillä kyllähän täällä lahjakkuutta näkee saman verran kuin hiihdossakin.

Yleisurheilu naisten varassa

Kyrö muistuttaa, että yleisurheilu koostuu monista hyvin eriseuraisistakin lajiperheistä.

– Joku maraton ja keskimatkat ovat oma maailmansa, mutta esimerkiksi jokainen heittolaji ja osa aitajuoksuistakin on yksinään selvästi pienempi kuin maastohiihto. Pitää olla aika huumoriveikko, jos väittää, että keihäänheitossa on vaikeampi menestyä kuin hiihdossa. Ei taatusti ole.

Kyröltä ei ole mennyt ohi, että suuri osa Suomen yleisurheilun kansainvälisistä iskukyvystä on naisten varassa.

– Naisilta onneksi puuttuu joukkuepeleissä uskottava reitti palkka-ammatin harjoittamiseen. Suomi-sportin tulevaisuus näyttääkin siltä, että tyttömme yhä urheilevat ja pojat pelaavat. Minun silmissäni joukkuelajit ovat ensisijaisesti pelaamista ja vasta jossain sen jälkeen urheilemista.


Kyrö nautti Kalevan kisoista myös sosiaalisena tapahtumana.

– Soisin kuitenkin, että urheilijat eivät tulisi tänne kuin sosiaaliseen tapahtumaan. Nythän he haahuilevat tuolla yleisön seassa, kun ainakin ammattivalmentaja minussa patistaisi heitä verryttelemään tai palautumaan suorituksestaan. Eihän tällainen touhu tulisi esimerkiksi SM-hiihdoissa kuuloonkaan, homma on siellä selvästi ammattimaisemmin ohjelmoitua.

Dopingongelma iso suo

Kyrö lämmitteli SM-tasoa varten katsomalla perjantaina Monacon hirmutasoisen Timanttiliigan. Kansainvälisen huippuyleisurheilun dopingtestauksesta hänen näkemyksensä on kyyninen.

– Se on niin valtavan iso suo, että vaikka ongelmalle koko ajan yritetään tehdä jotain, on samalla asennoiduttava niin, että sen kanssa on myös maailman tappiin elettävä. Eiväthän esimerkiksi afrikkalaiset ole 30 vuoteen juosseet yhtään mainittavaa tulosta ilman epo-hormonia. Kyllä sen luulisi olevan kaikille aivan selvä asia.

Kuluvan vuosituhannen ylivoimaisena suomalaisena yleisurheilijana Kyrö pitää Tero Pitkämäkeä.

– Ykköseksi ei mene, kun olympiavoitto ja ME-tulos uupuvat. Mutta en keksi, keitä muita kuin Iivon (Niskanen) hänen edelleen voi 2000-luvun osalta laittaa, jos listaa kaikki parhaat.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt