Jyväskylän Harjulla nähtiin lauantaiehtoolla komea naisten kolmiloikkanäytös. Orimattilan Jymyn Kristiina Mäkelä pomppi huikean sarjan, jonka huipensi kaksi ennätysparannusta: ensin neljännellä kierroksella 14,30 ja kisan huipennukseksi viimeisellä yrityksellä sentin pidemmälle eli 14,31. Molemmat tulokset syntyivät sallituissa tuuliolosuhteissa.
Mäkelän talvi oli raskas, koska yhteistyö valmentaja Suren Ghazaryanin kanssa ei toiminut. Tulehtunut tilanne heijastui hyppääjän sielunmaisemaan ja olemukseen. Ero Kalevan kisoissa ennätyksensä hypänneeseen naiseen oli valtava.
Mäkelän mukaan talven ahdinko näkyi elämän kokonaishallinnassa.
– Minulla, kuten monilla muillakin naisilla paino vaihtelee, Mäkelä muistuttaa.
Stressi näkyy olemuksessa
Helsingissä pitkään asunut Mäkelä on joutunut uransa aikana pitämään taukoja loukkaantumisten takia, joten hän tietää kuinka iso merkitys henkisellä hyvinvoinnilla on urheilijan työvälineeseen eli kehoon.
– Kun on jatkuvassa stressissä, niin kaikki on vaikeampaa – myös painon pitäminen normaalina, Mäkelä sanoo.
Kristiina Mäkelä kuvattuna SM-hallikilpailuissa Helsingissä 18. helmikuuta
Hänellä on nyt 7–8 kiloa vähemmän painoa kuin talvella ja habitus muistuttaa urheilijoita, joiden loikat ovat kantaneet yli 14,50:n. Mäkelän tavoitteena on Heli Koivulan (nykyinen Kruger) Suomen ennätyksen 14,39 rikkominen ja edellytykset siihen näyttävät olevan olemassa.
Valmennussuhde toimii
Yhteistyö uuden valmentajan Tuomas Sallisen kanssa on toiminut mallikkaasti.
– Olen laittanut kaikki Tuomaksen harteille. Olen sanonut, että musta tuntuu tältä, tältä ja tältä ja hän on reagoinut asiaan, Mäkelä kertoi.
Sallisella on laaja kokemus kolmiloikkaajien valmentamisesta, joten hän osaa käsitellä urheilijoita mentaalisesti. Yhtä lailla hänellä on kompetenssia fyysisen suorituskyvyn kehittämisessä.
Aikaisemmin Sallinen on ollut erityisen hyvä ulosmittaamaan urheilijan potentiaalinen hyvin nopealla aikataululla, ja Mäkelän kanssa näyttää käyneen juuri näin.
