Kolumni: Satavuotias Viipurin Urheilijat oli Suomen yleisurheilun tienraivaaja

Julkaistu:

Kolumni
Sata vuotta sitten perustettu Viipurin Urheilijat on kulkenut pitkän tien Itä-Helsinkiin, kirjoittaa Juha Kanerva.
Sata vuotta sitten 10.7.1918 konttoristi Ilmari Sandbergin asuntoon Punaisen lähteen torin varrella kokoontui 25 miestä, jotka perustivat Viipuriin uuden seuran. Heidän mielestään kaupungin urheiluelämä oli painottunut liikaa palloiluun ja voimisteluun. Tarvittiin yleisurheiluun panostava yhteisö, jonka nimeksi tuli Viipurin Urheilijat.

Elettiin sisällissodan jälkeistä aikaa, ja iso osa maan väestöstä oli yhä vankileirillä. Viipurissa esitettiin toivomus, että kasarmilla vankeina viruvia punakaartilaisia voitaisiin käyttää Papulan urheilukentän kunnostustöihin. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Historioitsija Jouko Kokkonen on tutkinut VU:n perustajien motiiveja ja havainnut erilaisia tavoitteita. Osa halusi tarjota toimintamahdollisuuden sille osalle työväestöstä, joka ei ollut hyväksynyt aseelliseen vallankumoukseen ryhtymistä. Seuran porvarilliset jäsenet näkivät kyseessä olleen puhtaasti urheiluseuran perustamisen.

***

Seuran perustajiin kuului myös Tukholman olympiakisoissa keihäänheitossa kultaa voittanut Julius Saaristo. Jääkäriluutnantista tuli VU:n ensimmäinen kansainvälisen tason menestysurheilija.

1920-luvun mittaan seuran toiminta laajeni rata- ja kenttäurheilua laveammalle. Seuran lajikirjoon kuuluivat voimistelu, paini ja jalkapallo sekä talviaikaan hiihto, pikaluistelu ja jääpallo. Yleisurheilu pysyi kuitenkin päälajina, ja sen kirkkaimpana tähtenä loisti kuulantyöntäjä Armas Valste (aik. Wahlstedt), joka toimi myöhemmin SUL:n päävalmentajana vuosikymmeniä.

VU oli pioneeri nuorten yleisurheilutoiminnan käynnistäjänä. Tässä oli aloitteellinen Aaro Laine, jonka päälaji oli pituushyppy. Myöhemmin Laine meritoitui Helsingin Sanomien urheilutoimituksen esimiehenä ja SVUL:n pääsihteerinä.

Viipurin kaupunginosiin jaettiin 10 000 lentolehtistä, joissa luki: ”Haluatko tulla Paavo Nurmeksi tai Matti Järviseksi?” Aika moni halusi, sillä Papulan kentällä kesällä 1937 järjestetyissä Kalevan kisoissa 1 800 poikaa marssi sotilasorkesterin tahdissa.

***

Sotien jälkeen seuran toiminta jatkui Helsingissä, ja ohjaksiin tarttuivat nuo poikaosastossa uransa aloittaneet evakot. VU:n suuruuden päivät nähtiin 1960–70-luvuilla, jolloin se kohosi maamme johtavaksi yleisurheiluseuraksi.

VU voitti Kalevan maljan viisi kertaa perä jälkeen, ja pitkälti naisten ansiosta. Puheenjohtaja Nisse Hagman oivalsi, että naisten ja tyttöjen lajeihin panostamalla pystyy keräämään tehokkaammin pisteitä SM-kisoista.

Perustamispäivän ohella toinen tärkeä VU-päivä on 4.9. Tuolla päivämäärällä Tapio Kantanen juoksi 3000 metrin esteissä pronssia Münchenin olympiakisoissa 1972 ja Riitta Salin valtasi 400 metrin Euroopan mestaruuden Roomassa 1974. Myös Markku Taskisen EM-pronssi 800 metrillä Roomassa tuli samana päivänä.

Nykyään Viipurin Urheilijat on Itä-Helsinkiin kiinnittynyt kasvattajaseura. Kesäisin toiminta keskittyy Vuosaaren urheilukentälle ja talvisin Myllypuron Liikuntamyllyyn.

Voit lukea lisää Juha Kanervan kolumneja tämän linkin takaa.

Ja vielä...

Nuori Urho Kekkonen toimi kilpailunjohtajana Viipurin Kalevan kisoissa 1937. Presidenttinä hän halusi 1960-luvulla seuran luopuvan Viipuri-nimestään. Kun seura ei taipunut, Kekkonen palautti vuoden 1937 kisoista saamansa muistoteoksen ”tarpeettomana”.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt