Yleisurheilu

Unohdettuna kuollut suomalainen urheilijalegenda oli vuosia ilman hautakiveä – vanhat ystävät tulivat apuun

Julkaistu:

Urheilulegenda
Ystävät kerääntyivät kunnioittamaan pituushyppääjä Rainer Steniusta.
Malmin hautausmaalla, pienen puun katveessa lepää nyt punamustasta aurora-graniitista valmistettu tyylikäs hautakivi. Se pystytettiin sinne perjantaina, pituushyppääjälegenda Rainer Steniuksen viimeiselle leposijalle.

– Yllätyimme helmikuussa että ”Ranulla” ei vielä kolme vuotta siunauksen jälkeen ollut hautakiveä. Otin myös vähän itseeni, että olisiko minun pitänyt hänen bestmaninaan huolehtia asiasta, ystävä ja Steniuksen harjoittelukumppani Risto Ankio kertoi.

Lähes 40 vuotta Suomen ennätystä hallussaan pitänyt Stenius kuoli sairaskohtaukseen yksin kotonaan joulukuussa 2014. Hänen ruumiinsa löydettiin vasta 50 päivää myöhemmin. Ankio oli nähnyt ystävänsä viikkoa aiemmin, mutta Stenius oli kertonut lähtevänsä matkoille, minkä vuoksi puhelimeen vastaamattomuus ei ihmetyttänyt.

Kävi ilmi, että Steniuksen haudalla ei ollut virallista hoitajaa, eikä siksi hautakiveäkään. Eltsun seniorit, Helsingin Kisa-Veikot ja Työväen Mailapojat porukat sitoutuivat rahakeräykseen, ja HKV otti vastuun haudan hoitamisesta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Moni tuttu soitteli, että haluaa osallistua keräykseen, Ankio kiitteli.

Perjantaina hautakivelle saatiin viimein sytyttää kynttilä kunnioittamaan legendaarista pituushyppääjää, jonka elämään kuului menestyksen hetkiä kuten EM-hopea mutta myös suvantovaiheita. Paikalle oli saapunut Steniuksen ystäviä ja entisiä harjoittelukavereita.

– Hän asui Näkinkurjella ja minä 3. linjalla. Pelasimme yhdessä pesäpalloa ja jääkiekkoa. Olimme 10 tuntia päivässä yhdessä. Vaikka meillä oli 11 lasta, Rainer mahtui meille aina yöksi, Jorma Kyntölä muisteli.

Paikalle olivat saapuneet myös Steniuksen serkut, siskokset Lea Stenius ja Anita Saarikko.

– Hän kävi meillä yhtenään lapsena. Lahjat yleisurheiluun olivat nähtävissä jo silloin. Näimme hänet viimeisen kerran, kun hän muutti Amerikkaan, Lea Stenius kertoi.

Hän halusi, että Steniuksen hautakivessä näkyisivät myös urheilijan äidin ja isovanhempien. Ne ovat nyt tyylikkäästi päällekkäin uudessa hautakivessä.

– Sytytin tänään ensimmäisen kynttilän, Lea Stenius kertoo.

Paikalla olivat Vuoden pesäpalloilijaksi 1965 valittu ja jääkiekkoilijanakin tunnettu Jorma Kyntölä, ex-pituushyppääjä Jouko Pellosniemi, entinen pikajuoksija ja pituushyppääjä Riitta Lehtoranta (o.s. Sarahete) ja Helsingin Kisa-Veikkojen toiminnanjohtaja, entinen seiväshyppääjä Reijo Siitonen.

Stenius opiskeli Yhdysvalloissa ja teki biomekaniikkaan liittyvän väitöskirjan. Avioliitto päättyi eroon, eikä ura ei auennut toivotulla tavalla. Yhteys lapsiin katkesi, ja Steniuksen poika kuoli myöhemmin huumeiden yliannokseen. Tyttäreen säilyi jonkinlainen yhteys.

Stenius muutti takaisin Suomeen 1997 ja työskenteli pituushypyn lajivalmentajana Urheiluliitossa, mutta varomattomat lausunnot dopingista polttivat siltoja moneen suuntaan.

– Hän oli suuri persoona. Harmi, ettei hänen tietouttaan osattu hyödyntää paremmin, vanhat tuttavat juttelivat uuden hautakiven äärellä.

Seiväshyppääjänä ansioitunut Risto Ankio opiskeli ja harjoitteli Steniuksen kanssa yliopistossa Yhdysvalloissa. Vaikka Stenius tunnettiin suorapuheisena ja räväkkänä persoonana, Ankio tuli aina hyvin toimeen hänen kanssaan.

Hän herkistyi ystävänsä haudalla, mutta muistot Steniuksesta ovat iloisia.

– Kun asuimme molemmat Yhdysvalloissa, hän oli monena vuonna joulupukkina lapsillemme. Lapset muistavat sen vieläkin, Ankio kertoi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt