Onko Tero Pitkämäen tavoite EM-kisoista realistinen? Suomalainen huippuortopedi löysi huojentavan esimerkin alppihiihdosta

Julkaistu:

Yleisurheilu
Suomalaisten ortopedien mukaan EM-kisatähtäimen toteutuminen on monen eri asian summa.
Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki, 35, sai diagnoosin polvivammastaan keskiviikkoiltana. Pitkämäen vasen eli tukijalka vääntyi heittotilanteessa tiistaina käydyissä Paavo Nurmen kisoissa Turussa.

– Pitkämäen polven sivusiteet ovat ehjiä, nivelkierukat kunnossa, eikä nivelrustossa tai luustossa ole vammoja, mutta eturistiside on poikki, ortopedi Harri Panula tiedotti.

Vakavalta kuulostavasta vammasta huolimatta Pitkämäen kauden päätavoite on edelleen Berliinin EM-kisat elokuussa. Sitä ennen hänen on annettava myös valintaan oikeuttavat näytöt.

Panulan mukaan polvea kuntoutetaan muun muassa lihaksistoa vahvistamalla. Kilpaileminen voi onnistua hyvän teippauksen avulla.

Pitkämäellä on siis tasan kaksi kuukautta aikaa kuntoutua EM-kisoihin, joissa keihään karsinta heitetään 8. elokuuta. Ilta-Sanomat pyysi kahta asiantuntijaa arvioimaan, onko tavoite realistinen ja miten se on mahdollista saavuttaa.

Teoriassa mahdollista

Muun muassa Suomen alppimaajoukkueen lääkärinä ja olympiajoukkueen lääkärinä toiminut ortopedi Eero Hyvärinen sekä Jokerien ja jääkiekkomaajoukkueen lääkärinä toiminut ortopedi Jammu Öunap pitävät kutoutumista kilpakentille teoreettisesti mahdollisena. He molemmat korostavat, että tapausta voi arvioida vain yleisellä tasolla, koska he eivät ole nähneet magneettikuvia.

– Jos vain eturistiside on mennyt, hyvin kuntoutettuna se on mahdollista. Sivuside olisi ollut pahempi ja hankalampi kuntouttaa näin lyhyellä aikavälillä, Hyvärinen arvioi.

– Tuollainen vamma ei ole yksiselitteinen. Polvi voi olla hyvin stabiili, vaikka eturistiside on poikki. Monta kertaa urheilijat jatkavat vamman kanssa seuraavaan taukoon asti, jonka jälkeen se korjataan.

Öunap oli samoilla linjoilla kollegansa kanssa.

– Magneettilöydös on magneettilöydös, mutta kaikkein tärkeintä tuossa on se, minkälainen polvi on toiminnallisesti. Joskus näkee eturistisiderepeämiä, joissa polven stabiliteetti on yllättävän hyvä, ja niillä pystyy toimimaan. Jos Pitkämäen polvi on tukevan tuntuinen ja toiminnallisesti hyvä, ei se (kilpaileminen EM-kisoissa) ole ainakaan teoreettisesti mahdotonta.


Pitkämäkeä hoitava lääkäri Harri Panula kertoi poistaneensa polvesta verta. Öunapin mukaan seuraava askel on tehokas kylmäkompressiohoito, jolla vähennetään turvotusta ja estetään lisäverenvuoto.

– Viimeistään kahden viikon kohdalla pitää varmasti lähteä tekemään aktiivisemmin lihaspuolen palauttamista ja toimintakyvyn palauttamista, hän selvittää.

– Liikelaajuus pitää palauttaa mahdollisimman pian. Kun akuutti tilanne on rauhoittunut, aletaan palauttaa koordinaatio ja voima entisille tasoille. Sen jälkeen pystyy aika pian tekemään heittoharjoitteita, Hyvärinen lisää.

Heittoharjoituksia jo 2–3 viikon päästä

Pitkämäen mukaan on pieni mahdollisuus, että hän voisi aloittaa heittoharjoittelun 2–3 viikon päästä. Öunap ei pidä sitä mahdottomana.

– Kyllä se on teoriassa mahdollista. Tämä on kuitenkin tapauskohtaista. Jos polvi lonksuu arkikäytössäkin, ei ole mitään mahdollisuutta.

Vaikka Pitkämäki kuntoutuisi ajoissa, vamman vaikutusta heittämiseen on vaikeaa arvioida. myös kivun tuntemukset ovat hyvin yksilölliset.

– Kipuhan ei johdu eturistisiderepeämästä, vaan siinä on yleensä ulkoreunalle tuleva luuruhjevamma. Ulkoreunan pinnat lyövät vastakkain, ja siihen usein tulee magneettikuvassa nähtävä rustopinnan alaisen luun nestelisä tai painelisä. Sen määrä vaihtelee aika paljon ja korreloi usein kivun määrään, Öunap selventää.

Pitkämäki on joka tapauksessa paremmassa asemassa kuin normaali tallaaja. Siihen vaikuttavat paitsi fysiikka myös päänsisäiset asiat.

– Urheilijoilla on hyvin erilaiset valmiudet lähteä kuntouttamaan vammaa kuin ”taviksilla”. He kuntoutuvat nopeammin, heillä on tietous ja osaaminen sekä motivaatio hyvin korkealla. Tavallinen ihminen ei ole välttämättä tottunut tekemään tuollaista, ja se voi olla outoa ja uutta. Siinä voi joutua tappelemaan myös kipua vastaan, Öunap pohtii.

– Pitkämäki on hyväkuntoinen ihminen, jonka koordinaatio ja synkronisaatio ovat kunnossa. Eihän se eturistiside siellä turhaan ole, mutta sitä pystyy tietyssä määrin lihasvoimalla, hyvällä kuntoutuksella ja treenillä kompensoimaan, Hyvärinen sanoo.

Hyvärinen ei usko, että Pitkämäki lähtisi tähtäämään EM-kisoihin uhkarohkeasti tulevat kisansa vaarantaen.

–  Ei kukaan lähde sillä asenteella, että kaikki peliin, eikä sen jälkeen mitään väliä. Eihän se niin mene. Tässä pyritään tavoitteeseen ja päivä päivältä katsotaan, miten kuntoutuminen etenee. Pitkämäki on kokenut urheilija ja tietää varmasti tasan tarkkaan, mitkä hänen mahdollisuutensa ovat EM-kisoihin. Hänellä on hyvä hoitava lääkäri, jonka kanssa he miettivät ne riskit, mitä ei pidä ottaa.

Jotkut selviävät ilman leikkausta

Sekä Hyvärisellä että Öunapilla on ollut hoidossaan urheilijoita, joiden vamma on ollut samanlainen kuin Pitkämäellä.

– Jotkut ovat pystyneet jatkamaan lajiaan siihen asti, että kausi on ohi. Mutta sen onnistuminen on hyvin lajikohtaista ja yksilökohtaista, Hyvärinen sanoo.

– Olen nähnyt lätkänpelaajia, joiden polvi on ollut yllättävän jäykkä ja stabiili, eikä sitä ole lopulta tarvinnut operoida lainkaan, Öunap kertoo.

Ortopedien mukaan Pitkämäki ja hoitava lääkäri pääsevät varmasti jo piankin testaamaan, onko kuntoutuminen EM-kisoihin edes teoreettisesti mahdollista. Kuitenkin vasta seuraavat viikot osoittavat, nähdäänkö ilmajokinen Berliinissä elokuussa.

– Jos kaikki menee, niin kuin lasketaan, hän pystyy osallistumaan. Mutta aina pitää ottaa huomioon se mahdollisuus, ettei kaikki mene, niin kuin on laskettu. Sitä on mahdoton tässä vaiheessa sanoa, Hyvärinen huomauttaa mutta kertoo lopuksi vielä toivoa antavan anekdootin.

– Kanadan syöksymaajoukkueessa oli 80–90-luvun vaihteessa 20 laskijaa, joista 12:lla ei todistetusti ollut eturistisidettä.