Hurja keihäshuhu helmikuulta osoittautui todeksi – suomalaisvalmentaja: ”Kyllä siinä monen suut loksahtivat auki”

Julkaistu:

Yleisurheilu
Etelä-Afrikan Potchefstroomissa on nähty talvikaudella huikeita harjoitusheittoja.
Jos viime kesä oli yksi kaikkien aikojen keihäskausista, tuleva sesonkikaan tuskin jättää yleisurheiluväkeä kylmäksi.

Kilpailuissa maistiaisia on jo tarjoillut Johannes Vetter, joka on rikkonut 90 metrin rajan jo kahdessa kilpailussa: ensin 91,22 Etelä-Afrikassa 27. helmikuuta ja kaksi viikkoa myöhemmin 92,70 Portugalissa.

Vertailua voi hakea siitä, että maailmanmestaruutta puolustava saksalainen onnistui viime kesänä ylittämään haamurajan vain kolmessa kilpailussa, kaikki kilpailuheitot mukaan lukien seitsemästi.

– Nämä alkukauden tulokset eivät ole yllättäneet millään tavalla. Ainoa mietityttävä asia on se, että kun hänellä on jo tähän aikaan vuodesta hirveä tahto heittää pitkälle, niin miten kroppa kestää koko kesän? Elokuuhun (Berliinin EM-kisat) on kuitenkin vielä pitkä aika, Suomen lajivalmentaja Petteri Piironen pohtii Ilta-Sanomille puhelimitse Etelä-Afrikan Potchefstroomista.

Piironen oli paikan päällä, kun Vetter heitti kilpailussa kauden ensimmäisen virallisen ysikymppisensä, 91,22. Viiden mitatun heiton keskiarvokin oli päälle 86 metriä.

– Sarja sisälsi myös toisen yhdeksänkymppisen, mutta se oli pari senttiä yliastuttu. Heitto mitattiin kuitenkin varmuuden vuoksi, ja tulos oli jotain 90 plus, Piironen kertoo.


Kun IS haastatteli Vetteriä viime maanantaina, hän kertoi, ettei pidä mahdottomana edes Jan Zeleznyn pian 22 vuotta täyttävän ME:n 98,48 rikkomista. Vetterin ennätys on heinäkuulta 2017, jolloin Luzernissa keihäs lensi offenburgilaisen kädestä 94,44 ja muutenkin kolmesti yli 90 metrin.

– Näin täällä leirillä Johannekselta 15 kovavauhtista heittoa, joissa jokaisessa keihäs lensi 88–91 metriä. Hänen suoritusvarmuutensa on todella kovaa luokkaa, Piironen sanoo muttei usko vielä ME-kuntoon.

Sen sijaan Piironen on lähes varma, että nykykeihäsmallin 90-metristen heittojen yhden kauden ennätys on pian historiaa. Ennätys on kaikki heitot mukaan laskien 15, joista Zelezny heitti 14 ja Raymond Hecht yhden vuonna 1995.

– Jo pelkästään Johannes voi parhaimmillaan pystyä heittämään ennätyksen itse, Piironen arvioi.

Vetter kertoi IS:lle, että lisämetrejä olisi otettavissa paitsi nopeuttamalla jalkatyötä myös saamalla heittokäsi kymmenen senttiä korkeammalle.

– Jos hän saisi tukijalan nopeammin maahan ja aavistuksen lyhyemmän vetoaskeleen, hartiat olisivat kauempana takana tuen tullessa maahan. Tällöin lantio pääsee paremmin tuen päälle ja käsi kulkee automaattisesti myös korkeammalla. Tätä hän on todennäköisesti hakenut, Piironen arvioi.

– Johannes on vahva, nopea ja atleettinen kaveri, jolla on hyvä liikkuvuus ylävartalossa, rintarangassa ja olkapäässä. Monta asiaa hyvällä tolalla, joten ei ihme, että hän heittää pitkälle.

Vetter ei sittenkään ykkönen?

Vaikka 24-vuotias Vetter vaikuttaa olevan lyömättömässä kunnossa, ennen hänen vuoden ensimmäistä ysikympin kisaansa liikkeellä oli huhuja vieläkin kovakuntoisemmasta heittäjästä.

Piironen vahvistaa, ettei pisin harjoitusheitto ole Vetterin käsialaa, vaan se kuuluu Lontoon MM-kilpailuissa hopeaa heittäneelle tshekki Jakub Vadlejchille, 27.

– Jakub on mielestäni vielä vakuuttavammassa kunnossa kuin Vetter. Hän heitti yhden harjoituksen, jossa yksi heitto lensi todella kauas. Se oli sunnuntai 25. helmikuuta. En tiedä, uskallanko sanoa, kuinka pitkälle, Piironen naurahtaa ja suostuu lopulta arvioimaan mitan.

– Sanotaan näin, että heitto oli lähes 94-metrinen. Kyllä siinä monen suut loksahtivat auki. Jakubkin yllättyi heitostaan ja nosti peräti peukkunsa ilmaan onnistumisen merkiksi. Vetter heitti parhaimmillaan 91,5, Piironen kertoo.

Vadlejchin ennätys 89,73 on viime elokuulta Lontoon MM-finaalista, jossa hävisi kultamitalin Vetterille vain 16 sentillä.


”Arvokisat ovat eri maailma”

41-vuotias Piironen on ollut Suomen keihäänheiton lajivalmentajana loppuvuodesta 2016 alkaen. Sitä ennen hän valmensi muun muassa kenialaisen Julius Yegon maailmanmestariksi ja olympiakakkoseksi. MM-kullassa oli tuplasti makua, sillä finaalissa hopealle sijoittui niin ikään Piirosen silloinen suojatti, Egyptin Ihab Abdelrahman.

Suomen peräsimessä tilanne on ollut haastavampi. Viime kaudella Tero Pitkämäki ylsi parhaallaan kansainvälisiin huippulukemiin heitettyään Vaasassa 88,27 ja Lontoossa MM-vitoseksi. Muita suomalaisheittäjiä ei Lontoon olympiastadionilla nähty, sillä muutenkin ohuesta rivistä puuttui koko kesän olkapäätään leikkauksen jäljiltä parannellut Antti Ruuskanen.

Vaikka 34-vuotias pielavetinen palaa vuotta vanhemman Pitkämäen tueksi, Piironen myöntää realiteetit: nuoremmat haastajat ovat tilastotuloksissa omilla luvuillaan. Pitkämäen edellinen 90-metrinen on Osakan MM-finaalista 2007, Ruuskaselta 89 metriä on puolestaan vielä rikkomatta.

– Näillä näkymin emme pysty haastamaan saksalaisia tai Vadlejchia kauden pisimmässä heitossa, mutta arvokisat ovat sitten eri maailma. Siellä ollaan varmasti korkealla 87–90 metrin tulostasolla. En näe mitään syytä, mikseivät Antti ja Tero taistelisi mitalista, Piironen sanoo kaksikosta, joka on saavuttanut kaikkiaan kymmenen arvokisamitalia vuosina 2006–16.


Helander pysynyt terveenä

Tulevaisuudessa nestoreille on lupa odottaa tulitukea vastikään 21 vuotta täyttäneeltä Oliver Helanderilta, joka puhkaisi 80 metrin rajapyykin viime kesänä kolmesti. IF Raseborgin heittäjälupaus kiskaisi parhaimmillaan 80,25, vaikka talvella oli alla keihäänheittäjille päänvaivaa tuottava kyynärpääoperaatio.

Kuluva harjoituskausi on sujunut ilman ongelmia.

– Oliver on pystynyt vahvistamaan heittolihaksiaan, mutta sillä saralla työ on vasta alussa.

– Hänen historiansa keihään kanssa on niin lyhyt, että heittoharjoituksia ja -määrää on vietävä eteenpäin todella maltillisesti, Piironen sanoo.

Lajivalmentajan mukaan Helanderin jalkojen voimantuotto on jo kovalla tasolla. Tasoitusta Helander antaa vielä ylävartalon voimatasoissa.

– Jos maailman kärki heittää esimerkiksi neljän kilon kuulaa 21 metrin tuntumaan, Oliver on siitä jäljessä pari–kolme metriä. Parhaat viskovat kahden kilon kuulalla pään yli eteen 28–30-metrisiä, jopa yli 30 metrin. Oliverin tulostaso on 25–26 metriä, Piironen kertoo.

– En lähde rakentamaan mitään ennakko-odotuksia tuloksista, joihin Oliverin pitäisi pystyä. Viime vuonna hän rikkoi jo 80 metriä, johon tällä kaudella tulee todennäköisesti 3–5 metriä lisää, Piironen arvioi.


Mikäli tämä toteutuu, Helander olisi erinomaisella tiellä vertailtaessa esimerkiksi pian 25 vuotta täyttävään Vetteriin. Saksalaismestari pääsi 80 metrin kerhoon 22-vuotiaana, jolloin ennätys koheni kaudessa 79,75:stä 85,40:een.

Kärkitulos luokkaa 94–95 metriä

Piirosen mukaan suomalaiset kärkinimet nähdään todennäköisesti ensimmäistä kertaa samalla viivalla Vantaalla Kultainen keihäs -kilpailussa 26. toukokuuta.

Sitä ennen Pitkämäki avaa kautensa 5. toukokuuta Dohan Timanttiliigassa, jossa viime vuonna Saksan Thomas Röhler paiskasi pohjiksi hirmulukemat 93,90. Heinäkuussa Vetter pani kuitenkin vielä 54 senttiä paremmaksi.

Piironen ei halua antaa tarkkaa arviota, mihin kauden kansainvälinen kärkitulos asettuu tänä vuonna.

– Huippuoloissa, avonaisella kentällä ja hyvässä takatuulessa nähdään jossain kisassa varmasti 94–95 metrin havinoilla olevia tuloksia, mutta Timanttiliigassa taso pyörinee 89–91 metrin maastossa, Piironen arvioi.



Jos taulukko ei näy, katso se tästä.

Ota kantaa

Nähdäänkö kesällä päälle 95 metrin kisaheitto?

Kyllä 69% Ei 31%
Ääniä yhteensä 5530

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt