Yleisurheilu

Uskotko huippusuositun tv-dokumentin esittämiä lukuja? Niiden perusteella Kekkonen oli atleettinen ihmemies

Julkaistu:

kekkonen
Dokumenttisarjassa Kekkonen käydään läpi myös presidentin mainiota urheilu-uraa. Tarinoiden joukkoon mahtuu ikävä kömmähdys.
Uusi kahdeksanosainen dokumenttisarja presidentti Urho Kekkosen elämästä alkoi Ylellä tapaninpäivänä.

Sarja etenee Kekkosen syntymästä aina hänen viimeisiin päiviinsä saakka. Siinä tarkastellaan Kekkosen elämää Jari Tervon silmin.

Sarjassa käsitellään myös nuoren UKK:n urheilu-uraa.

Hän oli parikymppisenä kansallisen tason yleisurheilija ja voitti SM-mitaleja muun muassa korkeushypyssä ja 100 metrin juoksussa. Kekkonen oli myös etevä vauhdittomissa hyppylajeissa: esimerkiksi vauhdittomassa korkeushypyssä ja kolmiloikassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Dokumentin ensimmäisessä osassa esitetettiin, että nuori Kekkonen pyrki Pariisissa vuonna 1924 käytyihin olympialaisiin vauhdittomassa korkeudessa.

Jaksossa kerrottiin myös, että hänen tuloksensa 180 ei riittänyt valitsijamiehille.

Suoritus olisi ollut melkoinen atleettinen ihmeteko.

Vauhdittoman korkeuden maailmanennätys oli tuohon aikaan sen suurmiehen Ray Ewryn noteeraus 165. Ewry voitti kolme olympiakultaa 1900–08.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lajin viimeiseksi viralliseksi Suomen ennätykseksi jäi paremmin koripallovaikuttajana tunnetun Nils Fabriciuksen 160,5 senttiä.

Vauhditon korkeus poistui olympialajien valikoimasta jo vuoden 1912 kisojen jälkeen. Kekkonen kilpaili lajissa vielä 1924. Sen SM-mitaleja jaettiin vuoteen 1937 saakka.

– Nyt puurot ja vellit ovat menneet sekaisin. Kekkonen yritti Pariisin kisoihin tavallisessa korkeushypyssä, ei vauhdittomassa. Siinä lajissa hän todella hyppäsi 180 ennen olympialaisia eikä sinne päässyt. Myöhemmin kisojen jälkeen hän hyppäsi 185 ja voitti SM-kultaa, urheilukirjoittaja Matti Hannus kertoo.

Dokumentissa kerrotaan Kekkosen voittaneen SM-kultaa ja oikea voittokorkeus oli 185. Vain laji on väärä.

– Kekkosen ennätys vauhdittomassa korkeudessa on muistaakseni 149.

Vuonna 1924 Kekkonen menestyi yleisurheilussa upeasti. Hän voitti SM-kisoissa kultaa korkeudessa ja hopeaa 100 metrin juoksussa. Lisäksi hän voitti SM-kultaa vauhdittomassa korkeudessa ja vauhdittomassa kolmiloikassa.

Dokumenttisarjan tuottaneen Intervisio Oy:n toimitusjohtaja Antti Seppänen harmittelee virhettä.

– Se oli virhe. Valitettavasti huomasimme sen liian myöhään. Jakso oli jo mennyt Ylelle, emmekä pystyneet korjaamaan virhettä, vaikka se oli tiedossa. Seppänen kertoo.

Kekkonen on saavuttanut nopeasti erittäin suuren suosion. Seppäsen mukaan avausjakson on nähnyt noin 700 000 katsojaa, toisen osan 714 000. Palaute on ollut positiivista.

– En ole aiemmin nähnyt ohjelman saavan yksinomaan näin varauksettoman positiivista vastaanottoa. Sen takana oli suuri työ. Kekkonen ehti pitkän elämänsä aikana olla niin monessa mukana pitkän presidenttikautensa lisäksi, että lähdeaineistoa todella riitti.

Kekkosen ennätystulokset 1920-luvulta ovat varsin kunnioitettavia.

Hänen paras aikansa 100 metrillä oli tasan 11 sekuntia. Kolmiloikassa hänen paras tuloksensa oli 14,06. Korkeudessa Kekkonen ylitti 185.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt